Mikael Jungner

Työ julkisella ja yksityisellä sektorilla

"Yksityinen sektori elättää julkista sektoria". Tarttuva väite, mutta hiukan ongelmallinen sekä eettisesti että loogisesti. Eettisesti tuo väite kun esittää, että reilu puoli miljoonaa julkisella sektorilla työskentelevää suomalaista tekisivät jotenkin vähemmän arvokasta työtä, tai vähintäänkin että heidän pitäisi olla erityisen kiitollisia niille muille, yksityisellä sektorilla työskenteleville. Kiitollisuus on aina hyvästä, mutta tuskin noin yksipuolisesti ja yhdensuuntaisesti määriteltynä.

Tuota eettistä puolta on turha ylikorostaa, maailmaan mahtuu puhetta ja tuskinpa noista puheista kovin moni mielensä pahoittaa. Looginen näkökulma onkin sitten jo paljon mielenkiintoisempi. Otetaan esimerkiksi kaupungilla työskentelevä putkimies, joka korjaa jotain tiettyä putkea. Voiko olla niin, että jos palkan maksaa kaupunki, on tuo putkimies elätettävä mutta jos hän vaikka perustaa oman firman ja korjaa sen toimesta tuota täsmälleen samaa putkea hän yhtäkkiä muuttuukin elätettävästä elättäjäksi? Tai jos hammaslääkäri korjaa hammasta kunnan leivissä hän on elätettävä mutta jos hän korjaa saman hampaan naapurin yksityisessä hammaslääkärissä hän onkin elättäjä? Entä lastenhoitaja, kunnallisessa päivähoidossa elätettävä ja yksityisessä elättäjä, vaikka työn sisältö ja hoidettava lapsi olisivat täysin identtisiä? Voiko palkan tai korvauksen maksajan juridisella olemuksella olla näin ratkaiseva merkitys, kun pohditaan kuka elättää ja ketä elättää?

Toisekseen väitteen esittäjä tuskin ymmärtää yhteiskunnan rahavirtojen hienouksia. Yksityisellä sektorilla leivän tuo asiakas, ostamalla tuotteen tai palvelun. Asiakas maksaa myös arvonlisäveron, joka on ylivoimaisesti suurin verotulojen tuoja. Lisäksi merkittävä osa julkisista palveluista on maksullisia. Oikeampaa olisi siis ehkä sanoa, että asiakkaat elättävät julkisen ja yksityisen sektorin, mutta tuossa taas ei olisi hirveästi järkeä, koska asiakkaitahan olemme me kaikki. Työssäkäyvät olisivat siis kaikki toistensa elättäjiä ja toistensa elätettäviä. Mielenkiintoinen väite, joka lisännee keskinäistä kunnioitusta, mutta ei välttämättä tuo hirveästi lisäarvoa keskusteluun. Tulovero on toiseksi suurin verotulojen lähde, mutta tuloveroahan maksavat kaikki samoilla prosenteilla, tuloista riippuen, mutta riippumatta siitä, onko työsuhde julkisella tai yksityisellä sektorilla. Tällöin voisi väittää, että julkisella ja yksityisellä sektorilla työskentelevät elättävät julkisen sektorin. Tai lyhyemmin, työ elättää hyvinvointivaltion. Tuo taas ei ole kovin raflaava väite, koska kaikkihan me tuon jo tiesimme. Hyvinvointi kasvaa työstä.

Toinen paikoin kuultu väite on, että "vientisektori elättää muun Suomen". En nyt puutu viennin eittämättömään tärkeyteen tai siihen että vienti ei olisi mahdollista ilman toimivia kotimarkkinoita ja toimivaa julkista sektoria. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota tuon väitteen outoon pohjaväreeseen, joka selviää kun seuraa logiikkaa askelen pidemmälle. Vientisektori siis elättää väitetysti Suomea. Asiakkaat taas elättävät tunnetusti yrityksiä. Haluaako väitteen esittäjä siis väittää, että meitä suomalaisia elättävät venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja muiden kansakuntien yritykset ja kansalaiset. Ei kai nyt sentään.

Mitä jos voisimme vähentää näiden yllä esitettyjen kansakuntaa turhaan jakavien väitteiden esittämistä ja tyytyä siihen, että työ on tärkeää. Kaikki työ, riippumatta siitä, millä sektorilla työtä tehdään. Ja kiinnittää enemmän huomiota siihen tärkeimpään. Siihen että työtä on riittävästi kaikille, että työtä tehdään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ja että työtä tehdään hyvissä olosuhteissa? Tämä näkökulma kun avaisi tehokkaammin tien konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka sitten tekisivät Suomesta paremman paikan olla ja elää, meille kaikille, riippumatta siitä, työskentelemmekö julkisella vai yksityisellä sektorilla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Jani Virtanen

Tuo ON hieman omituinen väite. Kirurgi siirtyy julkiselta sektorilta Nordströmin palvelukseen leikkaamaan silikonirintoja ja hänestä tulee tällöin tuottava... Se vaan siinä on, että julkisen sektorin rahoitus tulee itseltään. Toisaalta, melkoinen osa yksityisistä yrityksistä saa tulonsa osittain tai kokonaan julkisen sektorin puolelta.

Jussi Suomalainen

Hetkinen..!!
"Se vaan siinä on, että julkisen sektorin rahoitus tulee itseltään."

Mistä se julkisen sektorin rahoitus oikein tulee.? Itseltään?? Eli siis "Itsestään" .?

Miksi me sitten veroja maksamme jos julkisen sektorin rahoitus tuleekin itseltään.?
Mihin niitä verorahoja tarvitaan.?

Olisikohan tullut ajatuskömmähdys.?!
Ja yrityksille muka rahoitus tulee julkiselta sektorilta.. Mieti nyt vähän.!!
Mistäköhän se raha sinne julkiselle sektorille tulee.?
Toki julkinen sektori tarvitsee yksityisiä palveluita, mutta rahoitus niiden ostoon ei kyllä ihan taivaasta tipahda.

Siis tällä logiikallako julkisen sektorin kasvamine on tapahtunutkin.?
Ilmankos sen kasvulle ei meinaa olla mitään rajaa.!!

jouko nevaleso

Missäkäköhän nämä "väittäjät" luuraa?
Jotenkin sitä uskoo vain kilpailutettuun tilastotieteeseen tai naistutkimukseen....ym.

Susanna Kaukinen

Hyvin poimittu. Auvon blogi tästä samasta aiheesta nimittäin oli pitkään ykkösenä täällä:

=> http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15842...

Tosiasia on, että ulkomaankauppa on nollasummapeliä ja on absurdia ajatella, kuten kaikki maat nyt tekee, että on pyrittävä ylijäämään. Eihän se ole mahdollista, koska yhden ylijäämä on toisen alijäämä. Tässä mielessä ulkomaankaupan ympärillä pyörii jonkinlainen täydellinen aivopieru.

Toinen asia on, että BKT on katastrofaalinen hyvinvoinnin mittari. BKT:n näkökulmasta on tuottavaa kantaa vettä kaivosta toiseen, jos siitä vaan joku maksaa ja täten siihen nojaaminen on aina syvästi arveluttavaa.

Pidän silti tästä blogista, koska näitä asioita on tärkeää tuoda esille. Julkisuudessa on muutenkin *valehdeltu* julkisen sektorin koosta [1] - koko ilmatila on täynnä kilipääkapitalistien leikkuripolitiikkaa, joka on kotoisin Margaret Thatcherin TINA (There Is No Alternative) - politiikasta, jolla Thatcher aloitti Britannian tuhoamisen, joka nyt saapuu groteskiin finaaliinsa, kun Britannian julkinen terveydenhuolto (NHS) on yksitystämisen alla.

Julkisen sektorin laittaminen teuraiksi on puhtaasti oikeistolaisten ideologista kilipääkapitalismia, joka on repimässä tämän maan kappaleiksi. Vuosikymmeniin emme ole eläneet tällaista vastakkainasettelun aikaa, kuin nyt. Oikeiston silkkihanskassa on nyrkkirauta, jolla se irrottelee kansakunnan leukaluita ja viskoo sen hampaita pitkin permantoa.

Puheet on kauniita, mutta tehtävä politiikka groteskia. Vielä viimeisessä kiireessä oikeistohallitus, jota SDP peesaa tekee kaiken sen yhteisen hyvän tuhopolton, jonka vain mitenkään kykenee.

Jatkokin on jäätävää, koska Sipilä puhuu oikeiston sanoja ja käyttänee myös oikeiston nyrkkirautaa valtaan päästessään. Ideologinen tuhopoltto jatkunee myös seuraavan hallituksen myötä. Nähtäväksi jää, jatkaako SDP siinä roolissa, että antaa oikeiston rautanyrkille erätauoilla vettä ja taputtelee selkään.

[1]
Raha ja talous:

"
Arvojohtaja presidentti Niinistö on liittynyt julkisen sektorin suuresta koosta varoittelevien joukkoon. Niinistön mukaan julkisen sektorin osuus BKT:sta on kivunnut Suomessa lähes 60 prosenttiin. Todellisuudessa julkisella sektorilla tuotettiin vuonna 2012 alle 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisella sektorilla työskenteli 24 prosenttia kaikista työllisistä.

Se, että julkisten menojen osuus (johon Niinistö pyrkinee viittaamaan) Suomessa korkeampi kuin muualla johtuu paljolti siitä, meillä julkinen sektori vastaa laajasti eläkkeistä, terveydenhuollosta sekä koulutuksesta, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Tästä syystä kansainväliset tilastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

On myös muistettava, että julkisten ja yksityisten menojen osuus BKT:sta ei ole yhteensä 100 prosenttia, vaan paljon suurempi. Ks. http://bit.ly/KiN3Nz "

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Totta. Ylijäämä jossain johtaa aina alijäämään jossain muualla. Ja se ei ole hyvä. Kenellekään. Pidemmän päälle.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Paitsi ehkä silloin, kun ylijäämä sijoitetaan sinne missä alijäämää on ja jonka jälkeen siellä missä oli alijäämää tekee saman eteenpäin, kun sen aika tulee? :)

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #45

Ja todellisuudessa ne rahat vaan lilluu jossain pörssien pikakeinottelussa aiheuttamassa kuplia.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari Vastaus kommenttiin #87

Enemmän tai vähemmän suuri osa tai osa ainakin.

Martti Laines

Eettiseen argumenttiin vetoaminen Jungnerilta SDP:n edustajana on ymmärrettävä. Onhan nimenomaan SDP ollut vaatimassa ja rakentamassa massiivista julkista sektoria.

Ja toisaalta, julkisen koon ollessa vajaa 60%, siitä saa leipänsä toooosi moni suomalainen. SDP:lle potentiaalisia äänestäjiä koko joukko, joka ei halua tietenkään sahata omaa julkisen puun oksaansa. Julkisen sektorin työntekijälle hyvää lupaavan blogin kirjoittamalla ei sahaa omaa oksaansa Jungnerkaan, joka on myös viime vuodet saanut verotuksen tulonsiirroista (jossain lehtihaastattelussakin kehumansa) palkkansa.

Tässä on yksi syy, ettei Suomessa oikeasti voi tehdä mihinkään vaikuttavia poliittisia menoleikkauksia.

Juna meni jo. Mitä nopeammin tulee rysäys, sitä pienemmillä sosiaalisilla ja taloudellisilla ongelmilla päästään.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Noin 1/3 työssäkäyvistä suomalaisista työskentelee julkisella sektorilla ja noin 2/3 yksityisellä. Vaalitaktisesti olisi siis ollut kyllä viisaampaa liittyä noihin julkista sektoria vähätteleviin väittäjiin. Se vaalitaktiikka ei tässä kuitenkaan ole nyt se pihvi. Toivoisin että olisi vähemmän tätä leimaava jaottelua ja enemmän pohdintaa siitä, miten voisimme toimia fiksummin.

Jussi Suomalainen

Esimerkki josta on helppo päätellä miten voisimme toimia fiksummin: Suomessa on noin 200 työtöntä poliisia. Poliisipiirejä on vähennetty runsaasti.

Nyt on toimittu niin että ylin johto on saanut palkankorotuksia, ja muita lisäetuja piirien vähentämisen yhteydessä, mutta suorittavaan portaaseen ei ole lisätty vakansseja.

Mielestäni tämä on esimerkki siitä kuinka valtiossa toimitaan, eli "Työnjohtajien" palkkoja voidaan nostaa kun hallinnon rakennetta on kevennetty ja "muka" säästetty.

Eihän tällainen tuota mitään ellei saatuja säästöjä siirretä suorittavaan portaaseen. Suorittavaporras on se joka niitä hyvinvointi yms. palveluita tuottaa..!!

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Suunnitelma on puoli ruokaa. Eikö se näin mennyt? :D

Jussi Suomalainen

Julkisen sektorin vähättely on kyllä virheellistä tulkintaa, sanoi sen sitten kuka tahansa. Julkista sektoria tarvitaan mikäli aiomme ylläpitää ns. hyvinvointiyhteiskuntaa, ja kehittää sitä.
Sehän on olennainen osa tätä yhteiskunnan ekosysteemiä.

Kysymys onkin siitä millaisilla kustannuksilla ja rakenteilla sitä aiotaan ylläpitää ja kehittää.
Turhien hallintojen karsimisestahan olisi kysymys, sekä jäljelle jäävän hallinnon kustannuksista.

Jussi Suomalainen

Kyllähän se vaan niin on että ilman uuden tuottamista ei ole arvonnousua jonka myötä kaikilla on mahdollisuus olla kuluttajia. Tämä on globaali totuus, mutta jokin kansakunta voi kyllä pyöriä sisäisesti kun vaan kierrätetään palveluissa rahaa kädestä toiseen.

Junger puhuu esimerkissään palveluista, ei alkutuotannosta, jota on maanviljelyn + maatalouden (elintarviketuotanto) lisäksi esim. kaivostoiminta, metsätalous yms. tuotanto joista saadaan raaka-aineita tuotteiden valmistukseen.

Alkutuotantona voidaan pitää myös toimintaa jossa raaka-aineista jalostetaan hyödykkeitä. Hyödykkeiden valmistuksesta saadulla lisäarvolla (arvonnousulla) maksetaan palkat ja palkansaajat kuluttavat palveluita.

Ellei ole näitä työllistäjiä (tuotantoa), ei ole pian kuluttajia ostamaan palveluita. Onhan esim. Monaco jossa ei ole tuotantoa, mutta on syytä miettiä elinkeinorakennetta laajemmin kuin yhden pienenvaltion - jollaiseksi lasken Suomen - kannalta. Suomikaan ei pärjää ilman muita kansakuntia.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Alkutuotanto on varmaan tärkeintä, ja ehkä myös se, että se säilyy "omissa käsissä". Palveluiden tuottajia voi tulla lisää markkinoille ja he kun sitten kilpailevat, vaikuttaa se hintoihin jne.

Mutta raaka-ainetta on tosiaan aina saatava, ja siitä ollaan valmiita maksamaan mitä tuottaja pyytää.

Ainakin Suomen pitää enemmän panostaa omiin tuottajiinsa ja omistajiin (omistajilla nimenomaan tarkoitetaan peltojen, metsien, tehtaiden, kaivosten omistajia), että omistus pysyy suomalaisissa käsissä ja omistajien rahoilla voidaan palkata työntekijöitä ja ostaa palveluita.

Nielee rahaa aina oli se palvelun tuottaja sitten yksityinen vai julkinen taho. Kilpailu voi hetken aikaa alentaa hintoja. Mutta sitten kun on kilpailijat raivattu markkinoilta, voi niitä hintoja sitten korottaa. Tämän takia on hyvä pitää julkisia palvelujen tuottajia markkinoilla. Pysyy homma balanssissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllähän se vaan niin on että ilman uuden tuottamista ei ole arvonnousua jonka myötä kaikilla on mahdollisuus olla kuluttajia. Tämä on globaali totuus,"

Globaali totuus on että aina löytyy maa jossa tehdään halvemmalla kuin Suomessa, eikä kyllä montaakaan maata jossa kustannustaso olisi yhtä korkea kuin Suomessa.

Jussi Suomalainen

Niinpä mistäköhän se korkea kustannustaso mahtaa johtua.??

Olisikohan sillä mitään merkitystä että jokaista veronmaksajaa, "duunaria" kohden on liian paljon verovarojen käyttäjiä, tai jos niitä ei ole liian montaa, niin ne ovat liian kalliita.?

Tämän vuoksi tuotantokustannukset nousevat.
On muistettava kuinka pieni maa Suomi on ja kuinka vähän on veronmaksajia.
Jossain Intiassa taitaa olla populaatiota jo pienessä kylässä enemmän kuin meillä koko maassa.
Ja sieltähän ne halvat tavarat Aasian suunnalta vielä toistaiseksi tulevat.

Mutta tämä on raaka totuus ja sopeutua vaan täytyy.
Suomessa eletään ja tätä meidän täytyy koettaa kehittää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #72

"Niinpä mistäköhän se korkea kustannustaso mahtaa johtua.??"

Tässä on monta tekijää ja kaikki on vanhojen hallituspuolueiden aikansaannoksia. Asuntotuotantoa on säännöstelty, rakennusmääräyksiä kiristetty, vuokrat ja hinnat kohtuuttomat keskuksissa. K ja S-ryhmä on päästetty määräävään markkina-asemaan kaavoituksella suosimalla ja katteet ovat korkeat. Puolueet ovat kasvattaneet virkamiehistöä omillaan jo kymmeniä vuosia. Miten samat puolueet nyt pystyvät korjaaman virheensä?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllä esim.opetuksen antaminen on yhteiskunnan perusasioita. Monet lakisääteiset tehtävät ovat yhteiskunnan vastuulla, eikä niitä voida antaa markkinavoimille. Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee luurangon, jonka ympärille sitten eri paksuiset lihakset kehittyvät.Yhteiskunta ei pysy kasassa pelkillä lihaksilla.

Martti Laines

60% kansantalouden painosta on julkista. Läskiä, ei lihasta.

Toisaalta sanot, että "Yhteiskunta ei pysy kasassa pelkillä lihaksilla." En vain millään keksi mihin me sitä liikkeen hengästyttävää ja kalliilla syötettävää läskiä niin paljon virtaviivaisten lihasten sijaan tarvitsemme.

Rami Lappalainen

Melko sisämarkkinakeskeisesti on tässä ajateltu asiaa. Yrittäjän näkökulmasta ajateltuna tässä pohditaan ja käytännössä väitetään että yrityksen sisäpiiri elättää yrityksen. Siis kun pannaan pienempään perspektiiviin tuo kirjoittajan kaava.

Mielestäni Suomea valtiona pitäisi miettiä yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Tai ehkä oikeastaan voittoa tuottamattomana yhdistyksenä, jonka tavoitteena on luoda jatkuvuutta ja huolehtia että yhdistys voi jatkaa toimintaansa vaikka talouteen tulisikin hetkellinen häiriö.

Mielestäni SDP:n tulisi pohtia todella tarkkaan onko meillä varaa loputtomiin vaatia palkankorotuksia ylivahvojen ammattiliittojen jyrätessä? Aiheuttaa myös pienyrittäjille ongelmia, etenkin jos on tarkoitus luoda jotain tuotetta tai palvelua vientimarkkinoille.

Suuryritykset ovat jo alkaneet luomaan pakkoyrittäjien suurta riippumatonta joukkoa, jotta suhdannevaihteluihin voidaan reagoida heti, ilman ammattiliittojen säksätystä. Näin pystyvät painamaan työn hinnan myös huomattavan alas. Puhumattakaan näiden pakkoyrittäjien tulevaisuuden eläkepommista!

Minun käsittääkseni oikeastaan ainoa keino on alkaa pikapikaa järjestämään Hartz reformin tyyppistä ratkaisua, siis jos haluamme pysyä unionissa ja haluamme että lapsillammekin on hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessa. Mitä mieltä olet Mikael, uskotko että nykyinen hallitus, ammattiliitot ja työnantajat voisivat edes teoriassa edesauttaa asiaa?

Saksa ja Hartz reformi
http://www.yrittajat.fi/File/f56eba53-206a-40de-b8...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Markkinatalous on hämärtänyt ihmisten todellisuudentajun. Rahaa ei voi syödä, joten turha puhua kumpi elättää kumpaa, julkinen vai yksityinen. Ruuan tuottajat, maanviljelijät, kalastajat ja poromiehet elättävät muun populaation.

Martti Laines

Tuon oivallettuasi, olet varmaankin jo lopettanut kuvassa näkyvän hevosharrastuksesi. Se ei ole välttämätöntä, kuten tietämäsi ruoan tuotanto. Ja taitaa lisäksi toimia yksityispalveluin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Markkinatalous on hämärtänyt ihmisten todellisuudentajun. Rahaa ei voi syödä, joten turha puhua kumpi elättää kumpaa, julkinen vai yksityinen. Ruuan tuottajat, maanviljelijät, kalastajat ja poromiehet elättävät muun populaation."

Kyllä sitä rahaakin tarvitaan, tai, ettei tulisi väärinkäsityksiä, rahalla mitattavaa arvonlisää, sitä millä ostetaan ulkomailta banaanit, tietokoneet, autot ja pesukoneet, mm.

Tähän tarkoitukseen me tarvitaan kaikki yksityistä vientiteollisuutta, myös julkinen sektori ja maanviljelijät. Sen takia on oikein sanoa että yksityinen sektori elättää meidät.

Se ei tarkoita sitä että julkista sektoria tarvitsee mitenkään mollata. Julkinen sektori opettaa lapset, hoitaa sairaat ja vanhukset, se suojelee meitä rikollisuudelta ja pitää oikeusjärjestelmää pystyssä, se hallitsee meitä.

Presidentti erehtyi vähän mollatessaan julkista sektoria. Presidenttihän itse edustaa julkista sektoria, mutta hän näytti kyllä hyvää esimerkkiä alentamalla palkkaansa. Se ele ei vain ole tehonnut, ei vielä ainakaan.

Julkinen sektori on välttämätön hyvä asia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Julkinen sektori on yhtä tärkeä kuin yksityinenkin sektori ja julkisella sektorilla työskentelevät ovat yhteiskunnalle tärkeitä, samoin heidän tekemänsä työt.

Ei ole mitään syytä mollata julkista sektoria.

Tosiasia vain on se että kun maaimalla vientitavaran kysyntä pienenee, niin yksityinen sektori joutuu sopeutumaan siihen tilanteeseen. Työpaikat vähenevät. Joskus tosin yksityisen sektorin työntekijät suostuvat palkkajoustoihin työpaikkojensa säilyttämiseklsi ja saavat sillä tavalla vastattua markkinoiden haasteisiin ja viennin volyymin säilytetyksi.

Yleensä yksityinen sektori kuitenkin lomauttaa ja irtisanoo lamatilanteessa ja laittaa tehtaita kiinni. Tämä johtaa valtion verotulojen pienenemiseen ja sen kykyyn rahoittaa julkista sektoria.

Koska yksityinen sektori käytännössä elättää julkisen sektorin, heijastuvat5 yksityisen sektorin vaikeudet verotulojen vähenemisen ja valtion budjetin alijäämän kautta näin myös julkiselle sektorille. Tulee tarve pienentää myös julkista sektoria.

Ongelma on siinä että vaikka julkiselta sektorilta katoaa rahoituspohja, samalla kun yksityisen sektorinkin rahoituspohja katoaa, niin julkisen sektorin työt eivät katoa minnekään, kuten yksityisellä sektorilla tapahtuu.

Kun yksityisen sektorin työpaikka katoaa, niin työntekijää ei oikeasti tarvita siellä. Kun julkisen sektorin rahoituspohja katoaa, niin tarve julkisen sektorin työlle ei katoa minnekään.

Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä irtisanoa tai lomauttaa julkisen sektorin työntekijöitä, kuten yksityisellä sektorilla tapahtuu, vaan ainut järkevä tapa sopeutua tilanteeseen olisivat palkkajoustot.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Ongelma on siinä että vaikka julkiselta sektorilta katoaa rahoituspohja, samalla kun yksityisen sektorinkin rahoituspohja katoaa, niin julkisen sektorin työt eivät katoa minnekään, kuten yksityisellä sektorilla tapahtuu"
Miksi julkiselta sektorilta mielestäsi katoa se rahoituspohja? Millä keinoin sitä voisi korjata?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Miksi julkiselta sektorilta mielestäsi katoa se rahoituspohja? Millä keinoin sitä voisi korjata?"

Rahoituspohja katoaa kun yksityisen sektorin tuotteet eivät mene kaupaksi ulkomailla ja yksityinen sektori supistaa tuotantoa. Valtion verotulot vähenevät.

Ainut järkevä korjaustomenpide on palkkajoustot. Ei siis että lähdetään irtisanomaan opettajia ja hoitajia ja poliisieja. Ei myöskään se että otetaan ulkomailta lisää velkaa julkisen sektorin rahoittamiseksi.

Palkkajoustot olisivat suositeltavia yksityiselläkin puolella.

Jussi Suomalainen

Kopioin tähän tuolla alkupäässä olevaa omaa tekstiäni:

"Esimerkki josta on helppo päätellä miten voisimme toimia fiksummin: Suomessa on noin 200 työtöntä poliisia. Poliisipiirejä on vähennetty runsaasti.

Nyt on toimittu niin että ylin johto on saanut palkankorotuksia, ja muita lisäetuja piirien vähentämisen yhteydessä, mutta suorittavaan portaaseen ei ole lisätty vakansseja.

Mielestäni tämä on esimerkki siitä kuinka valtiossa toimitaan, eli "Työnjohtajien" palkkoja voidaan nostaa kun hallinnon rakennetta on kevennetty ja "muka" säästetty.

Eihän tällainen tuota mitään ellei saatuja säästöjä siirretä suorittavaan portaaseen. Suorittavaporras on se joka niitä hyvinvointi yms. palveluita tuottaa..!!"

Tällä esimerkillä meinaan vaan sitä, että olet Arto aivan oikeilla jäljillä, mutta rakenteissa ja asenteissa on kyllä hallinnoissa petrattavaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #47

"Tällä esimerkillä meinaan vaan sitä, että olet Arto aivan oikeilla jäljillä, mutta rakenteissa ja asenteissa on kyllä hallinnoissa petrattavaa."

Aina on petrattavaa. En kuitenkaan lähtisi ottamaan kantaa näihin johto- ja hallintoportaan asioihin julkisella sektoririlla, ilman että paremmin perehtyisin asiaan.

Käsitykseni mukaan, vaikka petrattavaa organisaatiossa aina löytyy, kyse ei kuitenkaan ole merkittävistä rahoista, vaan että pääosa julkisen sektorin kuluista muodostuu kuitenkin niistä suorittavan portaan palkoista.

Kuten tiedetään, eivät ne hääppösiä palkkoja ole, mutta koskapa ihmiset olisivat palkkaansa tyytyväisiä olleet. Jos säästöjä halutaan, niin pääasiassa ne on kuitenkin otettava kenttätyötä tekevien palkoista.

Jussi Suomalainen Vastaus kommenttiin #50

Minä luen hallinnoksi myös eläkeyhtiöt, sekä muut vastaavat jotka saavat tulonsa ja rahansa palkansaajien ja yritysten veronluontoisista maksuista. Olen ollut yritystoiminnassa mukana kauan, noin 37 v., ja olen aivan yhtä huolissani, niin palkansaajien kuin yritysten maksamien verovarojen käytöstä.

Eläkeyhtiö Ilmarisen ja Varman sekä KEVA:n "johtajiston" (ei pelkkien pääjohtajien) palkkojen yhteissummalla palkattaisiin todella suuri joukko (useita tuhansia) sairaanhoitajia, poliiseja ja palomiehiä, jotka luovat meille hyvinvointiyhteiskuntaa.

En tarkoita että em. yhtiöiden johtajat irtisanottaisiin, vaan heidän ansiotasonsa kohtuullistettaisiin. Nuo muutamat esimerkit ovat vain kärki koko kartiossa, johon kuuluu TEKES, Finnvera, TE-Keskus, Sitra, yms. laitoksia joiden toiminta on suurelta osin verorahoitteista. En edes osaa tältä istumalta luetella kuin pienen osan, enkä ala edes selvittämään, mutta tällainen selvitys olisi syytä tehdä.

Tätä vaan ei uskalla monikaan poliitikko edes esittää. Olisihan se melkoinen haaste, mutta varmaan saisi taakseen paljon äänestäjiäkin.
Tämä sama meininki pitäisi toteuttaa Kaupunkien hallinnoissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #55

Tässä johtajien yli- palkkausasiassa on vain se epävarmuus, että emme tiedä pärjättäisiinkö niissä hommissa todellakin vähän matalamman palkkatason johtajilla.

Kyllähän Ferrarikin säästäisi koko joukon rahaa jos se ottaisi Kimin sijasta puolta halvemman kuskin, tai jopa sellaisen joka toisi Ferrarille rahaa, niitäkin varmaan löytyisi.

Mutta olisiko Ferrarin menestys yhtä hyvä sillä halvemmalla kuskilla?

Jussi Suomalainen Vastaus kommenttiin #58

No johan vertauksen polkaisit...:)

Tuo on ollut ikuinen selitys kohtuuttomille ansioille, että on niin ylivertainen työntekijä.
Tämä asiahan selviäisi sillä kun ja jos nämä johtajien ansiot sidottaisiin tuloksiin. Tällöin on olemassa myös monenlaisia vaaroja, mutta niitä voitaisiin minimoida asettamalla johtajille henkilökohtainen taloudellinen tulosvastuu. Jos ei uskalla tehdä työtään, ei ole siihen sopiva.

Jossain määrinhän näissä on syntynyt ylilyöntejä hyvän ajan palkkausmenetelmien vuoksi, jolloin tulospalkkauksen ansiotkin ovat olleet liian heppoisin perustein saavutettavissa.

Olen ollut useissa tapauksissa mukana kun on palkattu henkilöä virkatehtävään, mutta olen ollut vain läsnäolijan ominaisuudessa ilman suurtakaan vaikutusvaltaa ja kyllä on sanottava, että tehtävään valinnassa ei ole ollut muulla juurikaan merkitystä kuin sillä kuinka hyvät arvosanat ovat olleet, ja millaisissa tehtävissä ovat toimineet.

Sitä kuinka tehtävät on edellisessä paikassa hoidettu ei ole selvitetty, perusteellisesti.
Ei oikeastaan ole käytetty tervettä järkeä ja tehty taustatutkimusta jonka jokainen yrittäjä tekee kun palkkaa työntekijän.
Vikaa ihan suoranaisessa työhön otossa.

Virkaehdoissahan on jo pitkälti määritelty ansiotasot ja niitä olisi nyt syytä tarkastella kriittisesti.

Ja tuosta Ferrarin menestyksestä.. Siitä ei nyt voida puhua kun tarkastellaan Suomen menestystä.. Ferrari on pärjännyt, mutta Suomi vähän heikommin...:) Vaikka on kalliit kuskit..

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Ainakin 1990-luvun jälkihoidossa palkkajoustoja tehtiin. Lomarahan käyttöä supistettiin, kesätyöaikaa pidennettiin. joillakin sektoreilla uusia työpaikkoja ei ollut hakusalla moneen vuoteen. Linjana oli , että kahta eläkkeelle jäävää kohti otetaan uusi työntekijä. Käytännössä usein tapahtui niin, että uusia työntekijöitä ei otettu.
Samalla tietotekniikan hyötyjä haettiin. Tomitusten työaikoja saatiin jopa puolitettua tietojen käsittelyn helpottamisen kautta.

Käsittääkseni valtionhallinnossa suurimmat uudistukset on tehty ja jatkuva uudistuminen jatkuu, kuten organisaatio muuutosten kautta. Kansantaloudellinen hyöty pitäisi tulla kunnalliselta puolelta, kun laitteiden keskenään keskustelevaan tiedonsiirtoon päästään. Siiinä on suuri savotta !

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

No tätähän meillä nyt tehdään, vaan ei näytä rahoituspohja sen myötä kohenevan. Itsenäisen rahapolitiikan myötä voisi julkinen sektori velkaantua itselle ja tehdä investointeja infraan ja sitä myötä piristää ostovoimaa ja auttaa myös yksityistä sektoria. Palkkamalttia voidaan myös ylläpitää.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Joko SDP yksi terävistä kynistä heittää läppää tai auta armias jos on tosissaan.

Kyllähän tämä systeemi pyörii ikuisesti jos lainahanat pysyvät ainaisesti auki tai sitten on tarkoitus alkaa painaa rahaa itse pitääksi myllyn liikkeessä kuten Amerikoissa tai Japanissa. Kumpakaan vaihtoehto ei taida kuitenkaan kuulua SDP:n agendaan.

Jussi Suomalainen

Aivan lyhykäisesti: Miettikääpä jokainen mistä se raha tulee jolla julkinen sektori pyörii.?? Mistä kaikki raha yleensäkin ihmisille tulee, aivan alusta lähtien.?

Aivan oikein: Rahanne tulee työnantajaltanne.!
Jos olette verorahoista palkkanne nauttivia, niin Teidän "työnantajianne" ovat jossain mielessä muut veronmaksajat, tokihan itsekin veroja maksatte, mutta mielestäni siinä ei olekaan oikeastaan mitään järkeä, että veropalkoista maksetaan vielä veroja. Sama kuin työttömyyskorvauksista maksetaan veroja.

Ei ole (olisi) mitään järkeä pyörittää koneistossa turhia rattaita ja siirtää rahaa kädestä toiseen vain siksi että sen tullut tavaksi.
Tällä tavoin hallinto kasvaa aivan turhaan.

Lopultakin kaikkien rahat tulevat yksityisistä yrityksistä, olivat ne minkä kokoisia hyvänsä, ja vaikka niissä saattaa olla myös valtio osaomistajana.
Ellei ole yrityksiä ei ole kovin kauan rahavirtaakaan.

Yritysten ja palkansaajien, sekä verokertymän supistuessa täytyy sopeuttaa veroista maksettavia kustannuksia.
Onko vaikeaa.?

Valtiolla on myös tehtäviä jonka vuoksi sen on voitava toimia, ja tämä aiheuttaa valtiolle paineita alkaa toimia yritysten tapaan, eli on mietittävä sitä kuinka verokertymää saadaan kasvamaan.
Verokertymää saadaan kasvamaan kun saadaan yritysten kilpailukykyä pidettyä mahdollisimman korkealla tasolla.

Tämä vaatii sijoituksia yritystoimintaan, aivan kuten yrittäjälläkin.
Valtion kohdalla tämä tarkoittaa tällä hetkellä jo yritystoiminnan edellytysten tukemista ja ns. elvyttämistä, koska tulevaa verokertymän alenemista ei ole voitu / osattu ennustaa riittävän ajoissa.

Tämä on nyt niin lyhyesti kerrottu opastus kuin ikinä mahdollista, mutta jotain tässäkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Aivan oikein: Rahanne tulee työnantajaltanne.!"

No mistäs ne työnantajat rahansa saa, lompakosta?

Jussi Suomalainen

Ne rahat tulee sen toisen työnantajan työntekijöiltä jotka ovat ostaneet Teidän tekemiänne tuotteita, tältä omalta työnantajaltanne.
Näistä rahoista onneksi jää vielä muuhunkin, eli ruokaan, ja juopotteluun..:-), ym. elämässä tarpeelliseen jopa verojen jälkeenkin.
Joillakin enemmän ja joillakin vähemmän..
Tällainen kiertokulku, johon on julkishallinto änkenyt väliin rahastamaan, sanotaan veroiksi..:-)

Niin ja niillä veroilla sitten maksetaan valtion ja kuntien työntekijöiden palkkoja.

On sisäistettävä ajatus, että kaikki lähtee sieltä kaivoksen pohjalta, eli alusta. No peeveli.. Kaivoksen alkuhan onkin pinnalla..!!
Timantit eivät ole minkään hintaisia maatessaan maan povessa, kuten ei öljykään, mutta annapas kun aletaan kaivaa niitä ylös. Johan alkaa hintaa kertymään.

No miksi sitä hintaa niin kertyy, no kun aika maksaa. Mikään muu kuin aika ei maailmassa maksa.
Mitä enemmän aikaa kuluu hyödykkeen jalostamiseen, sitä arvokkaampaa se on.
Jokainen "vapaa yksilö" myy aikaansa palkanmaksajalleen, ja sen ajan hinta vaan kasvaa...
Ota mustikka metsästä niin ei maksa mitään.!! Vai maksaako.. No maksaa koska olisit voinut käyttää ajan myymällä sen toiselle, mutta nyt otit sen mitättömän mustikan itse.

Tämän vuoksi kaikki eivät poimi mustikoitaan itse. Heidän aikansa on niin kallista..

Tämä vaan ei päde julkisessa taloudessa.
Siellä kuukausipalkka on aina sama tuli tulokseksi mitä tahansa, ja missä ajassa tahansa.
Ja tämä pätee niin kauan kunnes teet pahan virkavirheen jolloin virka pannan harkintaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #90

"Niin ja niillä veroilla sitten maksetaan valtion ja kuntien työntekijöiden palkkoja."

Jos ajatellaan lapsen kehitystä ja elämänkaarta, niin mitä veroille tulee vastineeksi.
Urheilukentät,jääkiekkokaukalot,uimahallit,ampumaradat,keilailuhallit, kirjastot, koulut, terveyskeskus,lähes ilmainen sairaanhoito,päiväkodit,vanhankodit, kaavoitus, kunnallistekniikka jne. monine virkoineen.

Tässäpä iloisista veronmaksajista tietoa.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Tärkeää pohdintaa. Heitän esimerkin entisen työpaikkasi, YLE:n kautta.

Yle ottaa noin 200 euroa meidän kassavirrastamme joka vuosi verona. YLE tuotta ja tarjoaa hienoja suomen- ja ruotsinkielisiä palveluja, sanotaan että siihen menee vaikka 150 euroa tuosta. Lopuilla viidelläkympillä ostetaan markkinoilta tv-sarjoja.

Suomalaisen käsitys yksityistämisestä on että YLE:n ohjelmistopäällikkö (oman tuotannon sijasta) tapaa HBO:n ja ABC:n pamput jä pyytää tarjoamaan vaikkapa Game of Thronesin ja mitä muuta kivaa teillä on 30 per suomalainen hintaan vuodelle 2014. Sitten niitä katsellaan, jos katsellaan ja hinta on hyvä tai huono ihan riippuen siitä oliko ostopäällikön maku ja neuvottelutaito hyvä. Suomalaisen yksityistämiskäsitys on siis synonyymi veron kerääjän ulkopuolelta ostamalle palvelulle. Tämä käsitys on väärä, koska kyseessä on yhä pakkokulutus veron kautta todennäköisesti epäoptimaalisen ja ehkä ammattitaidottomankin neuvotteluprosessin kautta neuvoteltuna. Vähintäänkin tuosta syntyy jonkinlaista hyvinvointitappiota.

Järkevämpi tapa (oikea yksityistäminen) hoitaa homma on jättää se 50 kaikkien meidän lompakkoon että saamme ostaa Netflixiä tai Elisaviihdettä jos huvittaa.

Jos katsotaan että tv-sarjojen katselu on kansalaisille tärkeä kulutuskorin muoto niin annetaan sitten 50 euron tv-palveluseteli 50 euron veroista (tai tehokkaammin, pakotetaan kaikki ostamaan "tv-palvelulounareita", joita joku voisi tarjota 0,1% komissiolla) jonka voi käyttää vain tv-sarjojen ostoon. Tämän tarkastelun perusteella ainakin itse katson että YLE:n tv-sarjahankintapäälliköt ovat siis ehkä turhia duuneja ja tuo 50 euroa on tarpeeton vero.

Sama periaate olisi hyvä ymmärtää laajemmin.

Jos sama vertailu tehdään lastentarhojen kohdalla, homma käy monimutkaisemmaksi koska kaikilla ei ole nuoria lapsia ja taas jos lapsentarhapalveluja ei ole käytettävissä, varsinkin naisia ei saataisi yhtä hyvin työvoimaan mukaan. Lastentarhapalveluseteli voisi toimia, mutta "hoida itse lapsesi tai maksa itse" ei toimisi. Lastentarhavero ei ole tarpeeton vero eikä lastentarhanopettajan duunit ole turhia duuneja.

Näin kun käydään läpi kaikki 660 000 duunia ja niitä vastaavat verot, voisi tulla hyviä tuloksia. Turhat duunit pois ja vaihdetaan ne palveluseteleihin tai sitten poistetaan sekä vero, duunit että palvelut.

Jussi Suomalainen

"Näin kun käydään läpi kaikki 660 000 duunia ja niitä vastaavat verot, voisi tulla hyviä tuloksia. Turhat duunit pois ja vaihdetaan ne palveluseteleihin tai sitten poistetaan sekä vero, duunit että palvelut."

Juuri noin, ja ikävintä on että se taloudellinen panostus mikä tuollaisen selvittämiseksi tarvittaisiin on jo käytetty monissa selvityksissä joissa ei ole päästy minkäänlaiseen lopputulokseen.

On syytä mainostaa edelleen, että hallinnon ihmiset ovat mestareita keksimään tekemistä itselleen, toisilleen ja alamaisilleen.

Turhien duunien poistamisen lisäksi on syytä selvittää kaikkien hallintotahojen, kaikkien henkilöiden ansiotason kohtuullisuus. Koska näitä ansioita, joihin Niinistö viittasi, on todellakin syytä tarkastella.

Voisihan käydä osittain niin, että turhat "duunarit" saisivat työtä toisaalla, suorittavassa portaassa, eli olisivat luomassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jos nyt ovat sitä "syömässä".
Tärkeintähän olisi että veropohja tulisi olemaan riittävän laaja, tällöin kenenkään verotus ei nousisi kohtuuttomaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Muuten hyvä kommentti, mutta juuri "Game of Thrones" pitäisi kyllä sisällyttää tähän YLE:n yleisten palvelujen sektoriin, ja ehkäpä muutakin yhtä hyvää, jos sellaista vain on. Minä en tiedä onko muuta, kun en ole kaikkia jaksanut tsekata.

Kaikki muut sarjat, ne huonot, saa minun puolestani kyllä karsia pois yleltä ja laittaa maksukanaville.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Siitä samaa mieltä, ettei julkisesta sektorista eläviä ihmisiä pidä leimata. Byrokratian luonteeseen kuuluu se, ettei kukaan ole siitä vastuussa eikä se ole kenenkään syy.

Julkisen sektorin pahin ongelma on tehottomuus. Virkamies, joka tilaa 100.000 lyijykynää virastoonsa on paljon tärkeämpi kuin virkamies, joka tilaa sinne 1000 lyijykynää. Budjetit tulee aina käyttää loppuun tuloksista välittämättä. Kun katsoo Suomessa ympärilleen, voi jo nähdä merkkejä lähestyvästä suunnitelmatalouden helvetistä. Ai minäkö, mä olen vaan töissä täällä.

Valtion rahoittamat yksityiset yritykset ja valtion alihankkijat ovat jossain määrin julkista valtaa nekin. Vähittäiskauppaa hoitaa maassamme vähintään puolivaltiollinen mafia. Palaverejä on varmaan pidetty paljon, mutta ihmekös tuo, ettei paljonkaan myytäväksi kelpaavaa saada aikaan.

Saksassa syntyy vielä tulosta, paras pysyä heidän peesissään.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Eihän Suomen tarvitsisi ottaa velkaa ollenkaan jos julkinen sektori toimisi omillaan...

Jussi Suomalainen

Heh.? Millä omillaan.. Eihän siellä ole mitään omia ellei joku (Sinä) maksa veroja..?
Ja jos Sinulla olisi työ jossa ei juurikaan tarvitse muuta kuin miettiä että mitähän teettäisi muilla, ja siitä saisit 15 000,- kuussa brutto, niin varmaan sillä eläisi..

Janne Suuronen

Asian voi esittää myös niin, että Neuvostoliitossahan kaikki olivat töissä valtiolla, julkisella sektorilla. Pysyivät hengissä, mutta elintaso oli heikko.

Esimerkkeinä käytetyistä vaikkapa putkimiestoiminta on julkisena palveluna yksityistä toimintaa tehottomampaa. Markkinatalous vs suunnitelmatalous. Sekä teoriassa, että maailman käytännön esimerkkien pohjalta on selvää, että markkinatalous johtaa kansalaisten, keskimäärin yksittäisen ihmisen näkövinkkelistä, parempaan lopputulokseen.

Minunkaan mielestäni "Yksityinen sektori elättää julkista sektoria" ei ole kovin hedelmällinen toteamus. Sensijaan pitäisi alkaa keskustelemaan vaikkapa julkisen sektorin pienentämisestä. Yhteiskuntamme toiminnan tehostamisesta tuomalla markkinatalous moneen nyt julkisesti tuotettuun palveluun. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ei tarvitse olla julkisen sektorin tuottamaa, vaikka julkinen sektori sen pääosin kustantaisikin: Ymmärtääkseni Kanadassa malli onkin käytössä, mutta Suomessa siitä ei SDP:n ja muun vasemmiston aatteellisten ennakkoluulojen vuoksi oikein saa edes keskustella. Saati, että vaihtoehtoisista malleista jaettaisiin oikeaa tietoa.

Aloituksessa mainitut putkimies ja hammaslääkäri tekevät työtään julkisen sektorin palkollisina yksityistä sektoria vähemmän tehokkaasti: Julkisella sektorilla sekä kannusteet ja että vaikutusmahdollisuudet (edellytykset) työn tehostamiseksi ovat pienempiä. Haluamatta mitenkään väheksyä monia ahkeria ja innovatiivisia julkisella sektorilla työskenteleviä ihmisiä.

Jussi Suomalainen

"Yksityinen sektori elättää julkista sektoria" on kehnohko ilmaus, mutta sopivan raflaava saamaan aikaiseksi keskustelun.
Toisinkaan päin se vaan ei ihan matemaattisista syistä voi olla, ellei satu olemaan valtiolla esim. mahtavat öljyvarannot.

Jossain aikaisemmassa kommentissa esitettiin palveluseteli mallia jolloin palvelua tarvitseva voisi käyttää seteliä, ja hankkia palvelun yksityiseltä sektorilta valtion piikkiin.
Saattaisi olla aluksi hankala hallittava käytännössä, mutta perusajatus on kyllä hyvä, koska palvelun tuottajalla olisi tehokkuus ja laatu tavoitteet. Suunnittelemalla asia huolella uskoisin ongelmien olevan vähäisiä.

Joka tapauksessa uskon markkinavoimien vievän tässä taistelussa lopulta voiton, koska valtion ei ole mahdollista ylläpitää tehotonta järjestelmää, varsinkaan perusterveydenhuollossa.
Poliisi ja koulutustehtävät sen sijaan olisivat sen luontoisia että voisivat olla tasa-arvoisemmin hoidettuja suoran julkisen rahoituksen kautta.
Päiväkodit voisi aivan hyvin yksityistää, kuten on jo paljon tapahtunut vanhusten hoidossakin.
Näissähän on kustannustehokkuus ja laatuvaatimukset molemmissa rajoittamassa "laadutonta" palvelua.

Toki alkuun ja aina on huonosti hoidettuja yksiköitä joista tulee valituksia, mutta niinhän on tilanne nykyäänkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Wirkkunen, se kuntaliitosministeri, taisi lohkaista jossain hiljattain että Suomessa, kuuden miljoonan maassa, on hallintoa sen verran että se riittäisi 20 miljoonan maan hallinnointiin.

Jos näin on, ja miksei olisi, kun ministeri niin sanoo, niin sillä tavalla saataisiin säästöjä että purettaisiin sitä hallintoa, eikä jäädä vain odottamaan että väkiluku joskus kasvaa siihen kahteenkymmeneen miljoonaan.

Mutta kaikki kansallisen tason politikot nyt vain kilvan huutavat että "ei pakkoliitoksia", "ei pakkoliitoksia" ja paikallisen tason politikot itkevät ja ruikuttavat että nyt viedään itsenäisyys.

Paikallistson politikkoja tosin voi ymmärtää, heillä on oma leipäpuu vaarassa. Kansallisen tason politikoilta tämä sen sijaan on pelkästään populismia. No onhan se toki niillekin tärkeää että leipätyö säilyy seuraavissakin vaalerissa.

Kansalaiset eivät näytä olevan tällaisesta kustannussäästöstä myöskään innostuneita.

Ei siis taida tulla mitään niistäkään säästöistä.

Jussi Suomalainen

Kansalaisilla ei ole kerta kaikkiaan riittävää informaatiota tilanteen vakavuudesta.
Siksi ei ole näkyvää intoa. Mutta jokin kanava asioiden tilan esille tuomiselle pitäisi olla.

Minusta se tehtävä olisi YLE:llä, mutta onkohan oma lehmä ojassa.?
Esim. MOT voisi selvittää lukuja ja esittää erikoispitkän ohjelman esim. 2 h, teemana "Valtion talouden tilanne nyt ja 2020", jossa asiaa käsiteltäisiin informatiiviseen sävyyn.

Vaikka elämme tietoyhteiskunnassa, niin sitä oikeaa tietoa ei ole kovin helppoa jakaa kuitenkaan riittävän tehokkaasti.
Ja onhan olemassa eriäviä mielipiteitä siitä mikä on sitä "oikeaa tietoa".

Ikävää vaan kokea ja opettaa ns. kantapään kautta vaikeita aikoja.
Olen nimittäin kohta eläköitymässä, joten on "oma lehmä ojassa".
Riittävän monella ei ole asiat riittävä kehnosti.? Ilmeisesti.

Pekka Pylkkönen

Julkisen sektorin ongelma on siinä, että se ei toimi markkinaehtoisesti. Teoreettisten filosofien koulutus on ylimitoitettua ja lääkäreiden alimitoitettua. Helsingissä opiskelemassa on lähes yksi teoreettinen filosofi kahta lääkäriopiskelijaa kohden.

Julkisella tehdään arvokasta työtä, mutta keskusjohtoisesti. Tulokset ovat kertakaikkisen surkeita allokoituihin resursseihin nähden. Myös sairaanhoitajien pallien pitää heilua jos palvelutaso ei pysy korkealla. Yksityisellähän potilaat vaihtavat lafkaa mikäli lääkäri kohtelee kuin roskaa - tai puhuu väärää kieltä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Wirkkunen, se kuntaliitosministeri, taisi lohkaista jossain hiljattain että Suomessa, kuuden miljoonan maassa, on hallintoa sen verran että se riittäisi 20 miljoonan maan hallinnointiin."

Lukuja voidaan pyöritellä tarkoitushakuiseti. Jos oikein muistan, niin kuntien menoista hallinnon osuus on noin 3%. Jos ihmiset eläisivät enemmän terveillä elämäntavoilla, niin yhteiskunnan kulut olisivat huomattavasti pienemmät.

Kuntauudistus tuo vain lisämenoja, jos ja kun infran ostaminen sairaanhotiopiireiltä isäntäkunnille on todellisuutta. Ei mitään järkeä !

Pekka Pylkkönen

Yle julkaisi taannoin selvityksen siitä, mihin veroeurot menevät. Tulonsiirrot olivat ylivoimainen ykkönen, niihin upposi miltei puolet verovaroista. Julkishallinto nieli likimain yhtä paljon kuin terveydenhuolto tai koulutus, kukin noin 10% veroista.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Yli 54 vuoden ikäisiä vuonna 2009 oli noin 150000 työntekijää. Voidaan arvioida, että niistä on eläköitynyt noin 100000, jolloin julkisella sektorilla työskentelisi noin 550000 ihmistä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Julkisen sektorin osuus Susannan laittamassa jossain taulukoissa alimmillaan oli 48-49 prossan paikkeilla, eli taantumassa julkinen sektorin osuus korostuu.

"Julkisen sektorin koko vaihtelee valtiosta toiseen. Julkisen sektorin ulkopuolista osaa taloudesta kutsutaan yksityiseksi sektoriksi tai se voidaan jakaa yrityksiin ja kotitalouksiin.

Yleinen tapa mitata julkisen sektorin kokoa on verrata julkisen sektorin kokonaismenoja bruttokansantuotteeseen. Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat suuret verrattuna muihin maihin, julkisten menojen suhde BKT:hen oli vuonna 2011 kolmanneksi korkein EU-maista: Tanska 57,9 %, Ranska 55,9 %, Suomi 55,0 %, Belgia 53,3 % ja Ruotsi 51,3 %. EU-maista julkisyhteisöjen osuus oli pienin Bulgariassa 35,2 %, Liettuassa 37,5 %, Romaniassa 37,7 %,Slovakiassa 38,2 % ja
Virossa 38,2 %.

EU-maiden keskiarvo oli 49,1 %.[ (Wikipedia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Erinomainen blogi Mikael Jungner!

Kaikki työ on yhteiskunnassa arvokasta.

Miksi?

Rahan kierto on kansantaloudessa tärkeä mekanismi. Otetaan esimerkkinä vaikka virkamies, tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Tai yrittäjä, jolta valtio ostaa tärkeän palvelun. Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Virkamies tai tutkija tau yrittäjä ostaa leipää.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa.

Kaikki yksityisen tai julkisen sektorin työ on tärkeää.

Kaikki työ on yhteiskunnassa tärkeää.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Julkisen ja yksityisen yhteistyö saattaa toisinaan olla hyvin tarpeen.

http://yle.fi/uutiset/suomeen_syntynyt_yrittajien_...

Miten Suomessa valtio ja kunnat voivat ohjata hankintojaan selkeämmin Suomeen?
Kaikki niin tekevät EU:ssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ymmärtääkö kukaan enää "yhteiskunnan rahavirtojen hienouksia"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset