Mikael Jungner

Mitä minihallitusneuvotteluissa kannattaa päättää?

Pääministerin vaihtuminen avaa tilaisuuden tarkentaa lähiviikkoina hallituksen ohjelmaa. Miten se kannattaa tehdä?

Hallituksen suuresta linjasta on syytä pitää kiinni. Se on jo hallituspuolueiden välillä yhdessä neuvoteltu ja hyväksi havaittu. Aikaa seuraaviin vaaleihin on alle vuosi. Tuossa ajassa ei suuria käännöksiä tehdä. Viilattavaa toki aina löytyy.

Hallitus on syytä pitää pystyssä. Ennenaikaisiin vaaleihin ei kannata ajautua. Ensi kevään vaaleihin kaikki puolueet ehtivät valmistautua perusteellisilla vaaliohjelmilla. Nopeat vaalit johtaisivat pahimmillaan syyttely- ja huuteluvaaleihin, joista äänestäjien olisi vaikea hahmottaa eri puolueiden linjoja, erityisesti suurissa talouskysymyksissä. Toisaalta moni tärkeä asia jäisi hajotusvaalien takia kesken, jos siis hallitus jättäisi paikkansa ja eduskunta hajotettaisiin. Fennovoiman ydinvoimahanke vaarantuisi. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista raukeaisi. Ilmastolaki ja sote-ratkaisun etsiminen pitäisi aloittaa uudestaan. Jo sovitut valtiontalouden sopeutustoimet jäisivät tekemättä. Kaikki tämä lisäisi epävakautta Suomessa ilman selkeitä hyötyjä kenellekään.

Kun hallituksen avainministerit ovat vaihtuneet, kannattaa kaikkien pitää mielensä maltillisena. Nytkään ei ole selkävoittojen sen paremmin kuin hallituskumppanien nöyryyttämisen aika. Jokaisen on saatava puumerkkinsä uuteen ohjelmaan, jos halutaan että kaikki hallituspuolueet siihen sitoutuvat. Esimerkiksi oikeudenmukaiset maltilliset viilaukset jo sovittuihin säästöpäätöksiin kehysten puitteissa ovat kaikkien etu. Toisaalta kehyksistä ja valtion talouden tasapainotuspäätöksistä kannattaa pitää kiinni jo Suomen ulkoisen uskottavuudenkin takia. Talouden kasvun vauhdittaminen lienee hallituksen ykköstavoite. Hyvä niin, sillä käsillä on Suomen ja erityisesti Euroopan talouden kannalta lupaavin kevät neljään vuoteen ja tuota orastavaa kasvunäkymää kannattaa nyt vahvistaa.

Verotukseen ei kannata tehdä juuri muutoksia, sillä ennustettavuus on nyt tärkeämpää kuin yksittäiset viilaukset. Liikkumavara kasvupanostuksille lienee noin 300 miljoonan euron luokkaa. Palkansaajien ansioverotuksen kevennys vaikuttaisi kasvuun normaalioloissa nopeimmin, mutta nykyisessä ilmapiirissä on pelättävissä että veronkevennykset käytettäisiin lainojen lyhennyksiin tai säästämiseen. Se ei kasvua vauhdittaisi. Kannattavimmat infra-hankkeet (Länsimetron jatkaminen, metsä- ja kaivosteollisuuden kaipaamat ratahankkeet, esimerkiksi Imatralta Venäjälle jne) saataisiin käyntiin vasta vuodesta 2016, jolloin niiden vaikutus ei olisi kovin nopea. Rahastoja omaehtoisen pääoman saamiseksi yritysten investointeihin on jo kasvatettu valtion rahalla voimakkaasti. Käytännössä kannattaa siis etsiä muita nopeasti aikaan saatavia investointikohteita, jossa valtion rahan lisäksi tulisi merkittävästi muuta rahoitusta. Näin maksimoitaisiin kasvupanostusten vaikuttavuus. Kohtuuhintainen asuntorakentaminen kasvukeskuksissa olisi esimerkki tällaisesta kohteesta.

Huoli yritysten sukupolvenvaihdosten sujuvuudesta on aiheellinen. Perintöverotuksen vaihtaminen myyntivoittoverotukseen on kuitenkin niin monivaikutteinen (joillakin vero nollautuu, toisilla tuplaantuu) että sen ohessa kannattaisi selvittää myös muita keinoja. Voisiko esimerkiksi perinnönsaajien lakiosasäädöksiä viilata sukupolvenvaihdoksia helpottavaan suuntaan? Lakiosa on nykyisin vähintään 25 prosenttia perittävästä omaisuudesta, lasten lukumäärästä riippuen. Olisi myös syytä selvittää, voisiko perittävän yhtiön sukupolvenvaihdosta helpottaa jättämällä valtiolle määräajaksi perittävän yhtiön osakkeita hallintaan myöhemmin maksettavien perintöverojen vastineeksi. Sukupolvenvaihdos on täsmäongelma johon kannattaa etsiä täsmälääkkeitä.

Erityisesti kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat yritysten investointeja ilman että siihen kuluu merkittävästi valtion budjettirahaa. Listaamattomien osakeyhtiöiden veroetu kannattaa sijoittaa nykyisen First North -listan ja pörssin päälistan väliin. Se johtaisi nopeasti lukuisiin listautumisiin kevyemmin säädellylle First North -listalle ja toisi näin lisää pääomaa kannattaviin yksityisiin investointeihin. Joukkovelkakirjalainamarkkinoiden toimivuutta on syytä edelleen edistää Norjan mallin mukaan. Joukkorahoitus tarvitsee selkeät pelisäännöt. Tarvitsemme myös rahastomuotoista yksityistä lainarahaa nykyisin vahvemmin säännellyn pankkilainoituksen rinnalle. Hieman korkeammalla korolla yritykset voisivat saada rahastoista lainarahaa silloinkin, kun reaalivakuudet eivät pankkilainaan riitä. Kun Suomi panostaa osaamiseen, joka ei ole sinällään reaalivakuus, kannattaa nähdä vaivaa jotta osaamiseen perustuvat investoinnit saavat nykyistä helpommin sekä laina- että pääomarahoitusta, olkoonkin että nämä hankkeet ovat periteisiä investointeja riskialttiimpia.

Suomi on kääntymässä kasvu-uralle. Edellä kuvatun kaltaisilla ratkaisuilla hallitus voisi vastuullisesti vauhdittaa tätä kehitystä. Se Suomen suuri talouden linja kannattaa jättää ratkaistavaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Silloin sekä puolueet että äänestäjät ovat valmiimpia päättämään, mikä heidän mielestään olisi isänmaalle hyväksi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Ei kannata kuin päättää hallitus ja hajoittaa eduskunta. Vaalit on järjestettävä. Olette hienosti romuittaneet Suomen talouden kokoomuksen kanssa.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Vaalit järjestetään kymmenen kuukauden päästä. Jo pelkästään Fennovoiman kuuden miljardin euron auki olevan ydinvoimainvestoinnin takia olisi vastuutonta heiluttaa nyt venettä. Sotesta ja muusta puhumattakaan. Muutaman kuukauden kiirehtimisellä voi tulla miljardivahinko...

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Muutaman kuukauden kiirehtimisellä voi tulla miljardivahinko..."

Ööö, tota noin. Muutamassa vuodessa on syntynyt 46 miljardin vahinko, joten olisiko viisasta viheltää peli poikki?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Ton ydinvoimankin voisi jo unohtaa. Olkiluotokin sellainen floppi. Eipä se suomalaisille kovin paljon ole työtä tuottanut.

Ja olette nyt jo saaneet miljardien vahingot aikaan huonoilla päätöksillä, toki Katainen ryhmineen on teitä avittanut.

Urpilainen tuhosi demarit lopullisesti. Monet ovat pettyneet ja ovat myös häpeissään.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kuulostaa siltä, että paniikki on iskenyt SDP:hen. Onko vastaavasti järkeä siirtää asioiden hoitoa vuoden päähän, kun ei tiedä miltä maailma silloin näyttää. Nykyinen hallitus on epäonnistunut, eihän pääministeri jätä toimivaa hallitusta vain omien intressiensä vuoksi, juurihan hän kyynel silmässä kertoi suuresta vastuunkannosta. Ei tosiaan paljon poikennut tunnelmista Pohjois-Koreassa, josta maikkarin toimittajakin vihjaili.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Hallituksella ei ole enää olemassaolemisen oikeutta,sillä sen ohjelma oli alunperin hiekalle rakennettu-toiveiden täysi tynnyri. Mitä pidemmälle hallituksen taival on edennyt sen toivottomalta sen taaperrus on näyttänyt. Nyt ollaan pisteessä jossa SDP on käytänössä hajonnut kahteen leiriin ja puh.johtaja Rinne on täysi diletantti.Pelkkiä riitoja ja lehmänkauppoja edessä ja kansalaiset häviävinä osapuolina.
Annetaan ns. demokratian puhua uusien vaalien muodossa niin päästäisiin eroon tästä "epäsikiö" hallituksesta kohti parempaa huomista.

Kaikella ystävyydellä Mikael, mutta kerta rytinä aina parempi kuin ainainen napina.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Ajatuksia herättävä ketju...

Ensiksi SDP:n Jungnerin monologi mikä kannattaa, mikä ei... SDP on tilassa, jossa se ei löytäisi omaa hanuriaan, vaikka käytössä olisi lamppu, peili ja Saksan paimenkoira. Viimeinen taho, jolta nyt kannattaa kysyä mikä kannattaa tahi ei, on SDP, ja erityisesti Jungner.

Hallitusohjelma oli katastrofi hetkestä yksi. Jokainen, jolla on pulssi, olisi voinut halutessaan nähdä, että tulopuoli pettää oikein huolella. Niin se pettää jatkossakin, eikä siinä EKP:n lotraaminen auta. Tämä ei ole missään vaiheessa ollut likviditeettikriisi - koska se menee jakeluun? Kehittyneen maailman BKT:t ovat kasvaneet viimeiset 20-30 vuotta pääosin yksityisen sektorin velanotolla. Nyt se laulu on laulettu, ja on velkavivun purkamisen aika. Liian suuri osa nyt elävistä sukupolvista elää joko tulonsiirroilla tai on jo kuluttanut jäljellä olevan (epävarman) työuransa koko kulutusvaran.

Lotraaminen ei auta, koska rahaa epätoivoisesti tarvitsevat yritykset eivät sitä saa, eivätkä maksukykyiset, laskutaitoiset yritykset ota. Kaikkea investointitoimintaa ohjaa lopulta kulutuskysyntä. Yksityissektorin demografinen muutos ja velkavivun purkaminen on lukinnut meidät vuosikymmenien kituliaan kasvun uralle (ja tämä on se positiivinen skenaario). Samasta syystä Kiina tulee romahtamaan. Jossakin vaiheessa Kiinan investoinnit pitäisi maksaa kulutuskysynnän tuottamalla lisäarvolla, eikä sitä ole tulossa.

Naamattomasti lisääntynyt likviditeetti ei ole johtanut kulutusinflaatioon. Yksityissektorin ylivelkaantuminen on estänyt sen. Sen sijaan sijoitusmarkkinat ovat paisuneet kaikkien kuplien äidiksi, ja taas kerran kaikki hymisee että kaikki hyvin. Varoituskellojen pitäisi soida, kun tuulipukukansaa kutsutaan nyt ottamaan osaansa ikuisesta kasvusta - se on aina ollut merkki kuplan puhkeamisesta kun rahapiirit ja ammattisijoittajat tarvitsevat jonkun jolle myydä.
Miettikää nyt hyvät ihmiset hetki: pankista saa lainaa 2 % korolla. Sijoitusomaisuudelle saa 5-6 % tuoton. Mistä se erotus tulee? Setelipainosta.

Puheet muutaman sadan miljoonan "elvyttämisestä" ovat lähinnä humoristisia. Puhujat uskovat, että alkoholismin voi rahoittaa pullonpalautusrahoilla.

Aallonharja penää: "kauppa- ja teollisuusmnisteriksi joku hyvät meriitit omaava, pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt teollisuuspamppu. Valtiovarainministeriksi joku pätevä, meriiteillä varustettu talousasioista tietävä ihminen."

Ymmärtäkää tämä: valtavirrasta ei löydy tämän kollektiivisen konkurssin selättäjää tai ymmärtäjää. Mitä on ollut menestyksekäs ura: kykyä hyödyntää tätä peliä omaksi eduksi. Valtavirran ekonomistien palkan maksavat ne, joiden elinehto on nykyisen menon jatkuminen.

Lopuksi en malta olla kommentoimatta Olkiluoto kolmosta: kumman uskotte olevan turvallisempi, Olkiluoto kolmosen, joka viivästyy vuosikausia koska STUK syynää joka paperin ja speksin, vai Slovakian ydinvoimalan, josta kukaan ei ole kuullut mitään?

Fennovoimaa seuraava ydinvoimala sen sijaan pitää haudata, ja korvata se pienillä alueellisilla kotimaista uusiutuvaa energiaa käyttävillä voimaloilla ja ihan talo/asuntoaluetasolle hajautetulla energiantuotannolla. Ydinvoimalan hinnalla pienvoimaloita rakentaa moninkertaisen tehon verran. Huoltovarmuus ja vaikutus vaihtotaseeseen on jotain ihan muuta.

Toni Seppänen

Tuskin vuodessa tosiaan ihmeitä tapahtuu, kolme vuotta olette tyhjää veivanneet.
No velkaa teette lisää viimeisenäkin vuonna.
Koittakaa edes ohikiitävästi muistaa mikä on isänmaan etu.

Jukka Laine

Suomi on kääntymässä kasvu-uralle. Mihinkä se olettamus perustuu.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Suomihan on ollut kääntymässä kasvu-uralle viimeiset viisi vuotta, mikäli poliitikkoja on uskominen :).

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Perustuu siihen, että BKT:n toinen derivaatta on positiivinen.
Ensimmäinen taitaa viela olla negatiivinen.

Käyttäjän eewertti kuva
Urmas Mikkonen

Suomi on kääntymässä kasvu uralle: Tämä on vain tilastokeskuksen harha, matemaattinen harhautus jolla kansalaisia höynäytetään.
Ei tilasoihin pidä uskoa.
Jo Mark Twain taivutti valheen: Hätävalhe, emävalhe, tilasto.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Mielestäni saisitte jatkaa Kokoomuksen kanssa + pienet apupuolueet seuraavankin hallituskauden. Keskustakin voisi olla mukana.

Tästä "toiveiden tynnöri"-ajattelusta ei seuraavankan kauden aikana selvitä.

Vastatkaa nyt teostanne. Vaikka hyvä alkuhan sixpacillä jo onkin. Reilu puolet karkuun ja Suomen talous alkaa nousta ensi vuonna - viimmeistään - hokema on edelleen voimissaan.

Lapsemme ja heidänkin lapsensa maksavat tätä aiheuttamaane laskua.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tällaista tämä pakkaa olemaan. Jungnerin hyvin perusteltuun kirjoitukseen vastauksena tulee enimmältään viisastelua ja mössimistä. Nykyisen hallituksen syyksi lasketaan myös Olkiluodon viivästyminen, vaikka se aloitettiin Vanhasen hallituksen aikana ja varsinaisena toimijana hankkeessa on teollisuus, ei maan silloinen hallitus, joka on hankkeelle luvan myöntänyt.

Asia on niin, ettei jo sovittuja uudistuksia ole vara kaataa. Se olisi suomalaisille kaikkein huonoin ratkaisu. Muutaman sadan miljoonan täsmäelvytys ja työllisyyden kohentaminen saavat laajaa kannatusta, joten eiköhän tuosta selvitä.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

"Hallituksen suuresta linjasta on syytä pitää kiinni. Se on jo hallituspuolueiden välillä yhdessä neuvoteltu ja hyväksi havaittu."

Köh...hahahahahahhahahahaahha...*tukehtuu*...*köhii*...

Mites nuo hallituksen suuret linjat ovat onnistuneet kuntauudistuksesta soteen? Ai niin, ei saa kysyä ikäviä kun on niin fantastista.

Tämä oli taas niin tyhjää pälpätystä täynnään ja hiljainen toive siitä, ettei hallitus kaadu ENNEN seuraavia vaaleja jotenkin pulpahtaa pintaan.

Ei taida olla SDPstä Suomen pelastajaksi. Takana loistava tulevaisuus.

ulf fallenius

Kehysriihessä päätetyt asiat on omiaan viemään Suomea vieläkin enemmän suohon.Rakenteelliset muutokset jäivät täysin tekemättä.

Käyttäjän VeliMiinala kuva
Veli Miinala

Tarjottiinhan sitä hallitusvastuuta persuille ja kepullekin mutta
ei uskallettu lähteä joten turha on haukkua niitä jotka ovat kanta-
neet vastuun euroopan lamassa.Nythän persujen kelkka on kääntynyt
ne on Eu- ja Nato myönteisiä ja Suomen suurimman työväenpuo-
lueen miehet Halla-aho ja Sampo Terho ovat liittyneet äärioikeisto-
laiseen ryhmään EU:ssa joita johtaa islamin uskoinen mies näin ne
persut taipuu kun ei vain katkeaisi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

SDP:n ja ay-liittojen politiikkana on ollut viimeiset 20 vuotta usko talouskasvuun verotuksen kevennysten ja EU:n/euron kaikkivoipaisuuden avulla. SDP halusi päästä "Eurooppaan" rajoittamattoman ja vapaan kilpailutalouden piiriin. Suomen piti saada vientimarkkinat, mutta saikin tuontimarkkinat. Samaa virttä soittaa ay-liitot edelleen TTIP-sopimuksenkin suhteen.

Työväenpuolueen politiikan seurauksena pääosa keskiluokan varallisuuden arvosta, kohtuullinen sosiaaliturvan taso, palkkojen ostovoima, yhteiskunnallisen infrastruktuuriin sitoutunut arvo, valtion velkatason arvo, joitakin taloudellista arvoa sisältäviä kokonaisuuksia mainitakseni, on siirtynyt pääomapiirien varallisuudeksi ja haltuun. Ulosmitattausta SDP/ay-liitot ovat harjoittaneet talouskasvun nimissä ja ansiotason nimellisten korotusten rahoittamiseksi, mutta myös yhteiskunnallisten valintojen ja niistä seuranneiden taloudellisten olosuhteiden pakottamana.

Myös suuri osa yhteiskunnallisesta varallisuudesta on siirretty pääomapiirien voitontavoittelun välineeksi. Jäljellä on vielä sote-sektori, josta revittävää tuottoa ei ole vielä siirretty keskiluokan taakaksi ja maksettavaksi. Miksiköhän valittua kehityksen suuntaa ja nykytodellisuutta on sdp:n ja ay-liikkeen niin vaikea tunnustaa. Jos ei virheitää tunnusta, ei niitä tunnista, eikä myöskään politiikkaa pysty muuttamaan.

Suomen elintaso olisi nyt öljyvaltio Norjan tasolla ilman SDP:n vuosien varrella harjoittamaa politiikkaa. Arviota ei voi lähimainkaan pitää scifi-osastolta peräisin olevana. Suvereeneilla valtioilla on suvereenien valtioiden päätösvalta asioihinsa. Sveitsi suojelee finanssisektoriaan, Norja öljyvarojaan ja Islanti kalastussektoriaan. Suomellakin oli ja olisi suojeltavaa. Voisimme olla omavaraisia energiantuotannon osalta. Parhaillaan ollaan rahallistamassa valtion metsävarallisuutta. Keskiluokan on vaikea köyhtymistään huomata ja asiaa ymmärtää ilman konkreettista esimerkkiä.

Juuri kuolleen sukulaiseni, vv. 1950-1985 metsätöillä itsensä elättäneen 75-vuotiaan henkilön asuntoa tyhjennellessä käteen sattui hänen verokorttinsa jonka mukaan vainajan verotettavat eläketulot olivat viime vuonna rapiat alle 30000 euroa. Kenen tahansa mielestä helvetin hyvä eläke työväenluokkaan kuuluvalle metsurille. Vastaavan eläkkeen tänä päivänä saadakseen olisi pitänyt tienata koko työhistoriansa ajan ilman työttömyysjaksoja n. 45000 euroa/v. Hyvinvointivaltio Suomen keskiluokkaan kuuluva voi tuosta nyt laskeskella kuinka paljon elintasosta SDP:n avustuksella on höylätty 1980-luvun lopulta lähtien.

Haluaisin muistuttaa, että SDP:n nykyinen puheenjohtaja on siitä liikkeestä lähtöisin, joka Suomen nykyisen surkeuden takana pääasiassa on. Kannattaako seuraavissa vaaleissa tuohon porukkaan äänestäjien edelleen luottaa. Minun suositukseni demareille on, että vasen puolisko siirtyy Vasemmistoliittoa äänestämään ja oikeistolainen puolisko Perussuomalaisia äänestämään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lipponen julisti 90-luvulla että savupiipputeollisuuden on aika poistua Suomesta ja tulevaisuudessa Suomi elää it-teknologialla. Ennustus meni vähän pieleen mutta teollisuuden Lipponen sai häviämään ja työttömyys tulee vain kasvamaan.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Erityisesti kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat yritysten investointeja ilman että siihen kuluu merkittävästi valtion budjettirahaa".

Aivan ensimmäiseksi pitää lopettaa tämä "Vain kannattavaa yritystoimintaa voidaan tukea" politiikka.

Miksi valtio jakaa ilmaista rahaa Nokialle, Koneelle ja vastaaville kannattaville isoille yrityksille, jotka pystyvät itse rahoittamaan kaikki liiketaloudellisesti järkevät investoinnit ja palkkaamaan tarvittavat työntekijät?

Tällä nykyisellä politiikalla on luotu vain muutama uusi työpaikka henkilöille, joiden ainut tehtävä on täyttää tukihakemuksia.

Aloittavaa yritystä voidaan verrata vastasyntyneeseen lapseen, se tarvitsee tukea ja ravintoa (rahoitusta) voidakseen kasvaa aikuiseksi.

Yksikään äiti ei imetä täysikasvuista lastaan, tai jätä pientä lasta ruokkimatta ja lähetä kaikkia rahojaan täysikasvuiselle pankinjohtajapojalleen.

Jos halutaan työpaikkoja ja talouskasvua, valtion kannattaisi sijoittaa nykyiset yritystuet vain pieniin ja alkaviin yrityksiin. Valtio voisi sijoittaa joka vuosi miljoonan euron pääoman tuhanteen uuteen yritykseen.

Tällä saataisiin monet uudet innovaatiot alkuun ja paljon uutta taloudellista toimeliaisuutta. Moni hyvä idea kuolee vain siksi, että harva yksityinen pystyy laittamaan yritykseen riittävästi omaa rahaa.

Valtio voisi olla mukana esim 10% osuudella ja jos yritys menestyy veronmaksajat saavat rahansa takaisin. Riski ei ole yhtään suurempi kuin nykyisessä ilmaisen rahan jaossa, mutta työpaikkoja ja mahdollisia uusia "Nokioita" syntyy suuremmalla todennäköisyydellä.

Pelkästään tällä muutokslla saataisiin joka vuosi tuhansia tai kymmeniätuhansia uusia oikeita työpaikkoja, ja rahaa ei tarvita yhtään lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset