Mikael Jungner

Köyhyys

Köyhyys on outo ongelma. Se on laajasti tunnettu, laajasti tutkittu ja laajasti vääryydeksi havaittu. Köyhyys eristää ja lamauttaa. Köyhyys estää köyhää olemasta sitä mitä hän voisi olla jos hänellä vain olisi mahdollisuus käyttää lahjojaan itsensä ja muiden hyväksi.  Köyhyys on yksilön kannalta äärimmäisen julmaa ja samaan aikaan yhteiskunnan kannalta äärimmäistä tuhlausta. Köyhyyden poistaminen lienee useimman meistä unelma, kukapa ei olisi innostunut Robin Hoodin tarinasta ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Lähes kaikki yhteisöt, siis valtiot, kunnat, puolueet, kansalaisjärjestöt, erilaiset laitokset ja virastot, näkevät suunnattomasti vaivaa köyhyyden poistamiseksi Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Puhumattakaan yksilöistä, Stingistä Bill Gatesiin, jotka käyttävät tarmonsa, osaamisensa ja miljardinsa köyhyyden poistamiseksi.  Silti köyhyys ei ole poistunut. Ei Suomesta, ei Euroopasta eikä maailmalta. Yksinkertainen kysymys kuuluu, miten hemmetissä tämä on mahdollista?

Salaliitosta ei ainakaan ole kysymys. Monet ihmiset ovat kilpailuhenkisiä, kyllä. Monet ihmiset haluavat pärjätä paremmin kuin naapurinsa, kyllä. Silti tuo kilpailuhalu tai muita paremmin pärjääminen ei edellytä köyhyyttä. En ole tavannut ihmistä joka haluaisi tai näkisi vaivaa köyhyyden säilyttämiseksi. Kuinka olisinkaan, sillä siinä ei olisi mitään järkeä. Meillä on kyky tuottaa ruokaa ja mammonaa yllin kyllin ihmiskunnan tarpeisiin, myös ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Köyhyyden syy ei siis ole julma nollasummapeli rajallisista voimavaroista. Päinvastoin. Köyhyys syrjäyttää tehokkaasti ja estää köyhää osallistumasta yhteiseen ahertamiseen paremman maailman hyväksi, itselleen ja muille. Köyhyys on kuin lukematon kirja, avaamaton kirje tai lausumaton sana. Suurta tuhlausta ja mahdollisuuksien hukkaan heittämistä. Siksi köyhyys on meidän yhteinen ongelma, sillä se tekee myös ei-köyhien maailmasta ankeampaa. Köyhyys ei ole kenenkään etu.

Mistä sitten on kysymys? Yleensä kun ratkomme jotain ongelmaa vuosikymmeniä ilman että ongelma ratkeaa, on siihen kaksi syytä. Joko ratkomme väärää ongelmaa tai sitten emme  osaa mitata menestystä ongelman ratkaisemisessa. Köyhyyden vastaisessa sodassa kyse on todennäköisesti molemmista.

Absoluuttinen köyhyys maailmassa on romahtanut viime vuosikymmeninä. Miljardit, siis miljardit ihmiset ovat nousseet aliravitusta lukutaidottomuudesta kiinni elämään. Tästä ei juuri puhuta eikä tätä saavutusta tunnusteta. Suomessa köyhien määrä (sinänsä kylmien) talousmittareiden mukaan väheni vuonna 2012 noin 70 000:lla. Todellinen nuorisotyöttömyys, kun otetaan huomioon koko ikäluokka (opiskelijat ja muuta kuin työtä tekevät) lienee Suomessa vain noin 5 prosenttia. Näistäkään positiivisemmista uutisista ei juuri puhuta eikä näitä saavutuksia tunnusteta. Se että me emme seuraa köyhyyden kehitystä tarkoilla mittareilla ja se että me emme innostu ajoittaisista onnistumisista tarkoittaa sitä, että onnistumiset työssä köyhyyden poistamiseksi jäävät varjoon. Kun me emme  tunnista ongelman vähenemistä me emme pysty erottamaan toimivia keinoja huonommin toimivista. Samalla jätämme innostumatta yrittämään entistä enemmän tekemään sitä, mikä toimii. Ilman selkeitä köyhyyden mittareita ja ilman noiden mittareiden tarkkaa seuraamista köyhyyden vastainen työ taittuu yleiseksi voivotteluksi. Ja tunnetusti pelkkä voivottelu ei johda mihinkään muuhun kuin apatiaan ja voimattomuudesta kumpuavaan välinpitämättömyyteen.

Suurempi ongelma saattaa olla siinä, että me olemme määritelleet sekä köyhyyden ongelman että sitä kautta myös köyhyyden vastustamisen työkalut ainakin osittain väärin. Köyhyydessä ei ole kyse vain siitä, että köyhällä ei ole rahaa. Rahattomuus lienee pikemminkin köyhyyden seuraus kuin syy. Köyhyydessä on kyse siitä, että köyhä ihminen ei pääse osallistumaan ympäröivän yhteisön tapahtumiin täysipainoisesti. Köyhä ei pääse näyttämään osaamistaan, ei tekemään sitä mihin pystyisi, ei kokemaan onnistumisen elämyksiä eikä luomaan itselleen sellaista täyttä elämää, jota meistä jokainen janoaa. Ei työtä, ei ystäviä, ei vaikutusvaltaa muuhun maailmaan. Nuo ovat suurempi ongelma kuin raha ja siksi pelkät sosiaaliset tulonsiirrot tai tasa-arvoisempi tulonjako eivät yksin riitä köyhyyttä poistamaan.

Mitä jos ajattelisimme köyhyyden vastaisen sodan toisin? Mitä jos sitoisimme myös ne ihmiset mukaan yhteiseen tekemiseen ja olemiseen, jotka nyt ovat siitä syrjässä sairauden, yksinäisyyden, riippuvuuksien, vanhuuden, hauraan mielen tai heikon koulutuksen takia? Mitä jos nuorisotakuu laajennettaisiin koskemaan kaikkia suomalaisia? Jotta jokaiselle köyhäksi ja voimattomaksi itsensä tuntevalle räätälöitäisiin polku takaisin yhteiseen tekemiseen vaikkapa tuossa kolmessa kuukaudessa? Useimmille  se tarkoittaisi merkityksellistä työtä. Toisille harrastuksia ja uusia ystäväpiirejä. Kolmansille koulutusta. Neljänsille heidän ainutlaatuisuutensa löytämistä taiteilijoina, pohtijoina tai vaikka kädestä pitävinä välittävinä ihmisinä. Viidensille se tarkoittaisi hellän kovasanaista tuuppausta ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään. Ja kyllä, kuudensille se voisi tarkoittaa myös pelkkää rahaa talousongelmien korjaamiseksi, asunnon hankkimiseksi tai jonkin elämyksen tarjoamiseksi lievittämään arkipäivän köyhyyden lamaannuttavaa ankeutta. Onko meillä osaamista kaikkeen tuohon? Taatusti. Onko meillä voimavaroja? Kyllä. Onko meillä halukkaita, kyvykkäitä ja empaattisia ihmisiä tuon tekemiseen? On. Tukevatko meidän köyhyyttä vastaan rakennetut järjestelmämme tuota? Eivät.

Sama kiteytettynä. Miettimällä köyhyyden ongelma uudestaan, pohtimalla mitä vastaan tässä nyt taistellaan, mittaamalla köyhyyden vastaisen työn tuloksia, oppimalla yrityksen ja erehdyksen kautta tekemään enemmän sitä mikä toimii ja vähemmän sitä mikä ei käytännössä toimi, tämäkin ongelma on ratkaistavissa. Köyhyys on poistettavissa. Mikä parasta, kysymys ei ole tahdosta vaan siitä tavasta jolla me tätä tahtoa käytämme. Siksi köyhyyden vastainen taistelu on voitettavissa, kunhan vain siihen paneudumme uudella asenteella, uteliaana maailmalta oppien, ennakkoluulottomasti uusia keinoja kokeillen, onnistumisista iloiten ja erityisesti periksi antamatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (104 kommenttia)

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

"Siksi köyhyyden vastainen taistelu on voitettavissa, kunhan vain siihen paneudumme uudella asenteella, uteliaana maailmalta oppien, ennakkoluulottomasti uusia keinoja kokeillen, onnistumisista iloiten ja erityisesti periksi antamatta."

Kauniisti sanottu. Kannattaako blogisti uteliaana ja maailmalta oppien uutena keinona puolueiden vallan jakamista kansalaisille kansanäänestyksin?

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Jotta edellisen kysymykseni yhteys itse asiaan tulee selvemmäksi, niin kerrottakoon, että SDP:n Forssan ohjelmassa vuodelta 1903 vaadittiin suoraa demokratiaa. Ohjelman kaksi ensimmäistä kohtaa kuuluvat näin:

"Sosiaalidemokraattisen puolueen lähimpinä vaatimuksina ovat:
1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.
2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta."

(Äänioikeus määrittelee kuka saa päättää asioista, vaikka sanaa nykyään usein käytetäänkin yleismerkityksessä oikeudesta äänestää edustajaa vaaleissa.)
Linkki Forssan ohjelmaan: http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/30-...

Olisihan se hienoa, jos SDP yli sata vuotta puoluekokouksen hyväksymän ohjelman kirjoittamisen jälkeen palaisi juurilleen.

Mutta suotta taidan odotella kysymykseeni vastausta. ;)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Se on utopiaa, ettei kukaan olisi köyhä. Iso kirjakin sanoo, että teillä on köyhät aina keskuudessanne.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Oikeasti..heitä nyt se kirja jo jorpakkoon.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Oisko Vellulla joku suuri viisaus tarjolla ?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Ei voi varmaan olla,kun mun iso kirjani on siellä jorpakossa jo.. ja vain siellähän ne kaikki oli kirjoitettuna. Lähtien siitä,että köyhiä on pakko olla nyt ja ikuisesti.

Mutta kokeillaan..voit kirjoittaa tämän jonkun kansien väliin,jos vaikka ihmiset alkaisivatkin hokemaan sitä seuraavaksi:

Ajattelu joka noudattaa sovinnaisia ja totuttuja ratoja ei ole uutta luovaa,koska se ei hajoita vanhoja ajatuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita,että vanhat ajatukset pitäisi poistaa vaan uudet ajatukset päivittävät vanhojen ajatusten käsitteellisen merkityksen aina kulloiseenkin hetkeen sopivaksi.

-V.H-

Onk hyvä ny?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #11

Hyvin tiedät,että päivitysten seurauksena moraali vain rapautuu,niinkuin on käymässä. Eli eletään kuin pellossa ja tehdään mikä milloinkin on mieluista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #71

No itseasiassa en tiedä..kaikki näyttäisi kulkevan toiseen suuntaan.

Matti Motti

KÖyhät ovat aina keskuudessamme. Köyhyydelle on monta määritelmää. EU:lla on omansa:

1. Vuokrarästit ja maksuhäiriöt. Joka kymmenes suomalainen ei pysty maksamaan laskuja ajallaan. No, kaikki eivät osaa hoitaa raha-asioitaan, koskaan. Ei ne tulot vaan menot. On toki niitäkin, joiden tulot eivät riitä. Asumistukijärjestelmä nostaa vuokria ja sataa sijoittajan laariin.. Mikä siis avuksi? Koulukin opettaa samoja asioita kuin 100 v sitten.

2.Kodin lämmitys. Noin kaksi prosenttia suomalaisista ei pääse lämpimän kodin suojaan. Yksinäiset miehet asuntoloissa - nykyisin pultsaritkin elävät pitkään.

3. Kyky selviytyä yllättävistä kustannuksista. Jopa vajaa kolmannes suomalaisista on kykenemättömiä korjauttamaan vaikkapa yllättäen hajoavaa pesukonetta. Mikä tähän on syynä? Verotus syö tulot, mitään ei jää säästöön. Elämme kädestä suuhun suurimmassa osassa tuloluokkia. Olemme asuntotorppareita. Kiitos SDP.

3. Annos lihaa, kalaa, tofua tai vastaavaa proteiinia joka toinen päivä. Noin kolmella prosentilla suomalaisista ei ole varaa hankkia tarvittavaa proteiiniannosta joka toinen päivä. Sen sijaan osa näistäkin vetää röökinsä.

4. Viikko lomaa poissa kotoa. Miltei viidenneksellä suomalaisista ei ole varaa pitää viikon lomaa. Osin pätee yrittäjiinkin (ei koske maataloutta).Varaa on moninainen käsite. Tämä on ylellisyyttä.

5. Auto. Auton omistaminen ei ole itsessään edellytys köyhyydestä nousemiselle, mutta se on silti todiste kohtuullisista tuloista. Suomalaisista kahdeksalla prosentilla ei ole varaa hankkia autoa. Onneksi autot ovat kevyesti verotettuja Suomessa....

6. Pesukone on jopa 98 prosentilla EU-kansalaisista.Sossu taitaa antaa tarvittaessa.

7. Väri-tv. Suomessa vain prosentti ihmisistä joutuu jättämään television ostamatta taloudellisista syistä.

8. Puhelin. Suomalaisilla ei ole ongelmia puhelimen hankkimisessa, mutta EU-alueella noin prosentilla ihmisistä ei ole mahdollisuutta puhelimeen.

Siinä köyhyyden kriteerit EU:ssa. Muistan omasta nuoruudestani, kuinka opiskelun jälkeen hyvässä työssä pienten lasten kera naapuritalon perheellä oli kaikkea kyllin. Isä ei töitä nähnytkään, äitinsä opiskeli.
Itsellä paukkui tulorajat aina suurimpiin maksuihin.

Ei Suomessa edes solidaarinen 90.000 euron palkkatuloinen rikastu. Ei ole ainakaan varaa ostaa palveluita muilta.

Ja ökyrikkaat ovat harvassa.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merk...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Viime vuosikymmeninä maailman väkiluku on kasvanut miljaardeilla.
Niin, mihin köyhyyttä tarvitaan? Varoittavana esimerkkinä?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Sota,tai tahallinen taudin kylvö vois toimia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sotien jälkeen syntyvyys on yleensä kohonnut. Esim suuret ikäluokat.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #31

Jälleenrakentamista,töitä,uusi nousukausi !
Niin,tämähän on tietysti ironiaa,enkä todellakaan toivo sotaa,mutta selviö on,että ihmisten on länsimaissa laskettava elintasoaan. Se käy kuitenkin näköjään automaattisesti,kun kilpailussa ei pärjätä,eli jonkinasteinen köyhtyminen tapahtuu,eikä taida auttaa kuntauudistukset,eikä rahan kylvö EU:n sotkuihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #72

Ei välttämättä tarvitse elintasoa laskea, kunhan vähennetään tavaran kulutusta.
Suuri osa tuotannosta menee jo hävikkinä kaatopaikalle.
Nykyinen tavarataivas on vastenmielinen ilmiö.
Uusi terveyskeskukseni ja kirjasto on sijoitettu ostoskeskuksen yläkertaan.
Joudumme elämään pahoinvointiyhteiskunnassa.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #87

Kuka mitäkin elintasoksi laskee. Itse pyrin siihen,että en osta mitään uutta. Samaa mieltä pahoinvointiyhteiskunnasta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Margaretan viestin # 4. ensimmäisessä virkkeessä piilee keskeinen taustasyy vaikeisiin globaaleihin ongelmiin. Ihminen on seksuaalinen olento, mutta millä saada pysäytetyksi hallitsematon väestöräjähdys? Miksei syntyvyyttä saada vähennetyksi raskauden ehkäisyllä siellä, missä se aiheuttaa köyhyyden pahentumista ja leviämistä? Kaikki kehitysapu, joka ei kohdistu tähän taustasyyhyn, vain pahentaa asiaa pitkällä tähtäyksellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koulutuksen lisääminen on keino vähentää syntyvyyttäkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Köyhyydessä on kyse siitä, että köyhä ihminen ei pääse osallistumaan ympäröivän yhteisön tapahtumiin täysipainoisesti. Köyhä ei pääse näyttämään osaamistaan, ei tekemään sitä mihin pystyisi, ei kokemaan onnistumisen elämyksiä eikä luomaan itselleen sellaista täyttä elämää, jota meistä jokainen janoaa."

Oho..tämäpä oli varsin hienosti laitettu.Pointsit siitä ehdottomasti.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Jokseenkin eri mieltä.(Suomalainen) köyhyys ei sinänsä estä osallistumasta ympäröivän ja oman yhteisön tapahtumiin täysipainoisesti, kokemasta onnistumisen elämyksiä tai tutustumasta uusiin ihmisiin. Tätä vaan ei kannata mainostaa, koska suomalaista verot maksavaa keskiluokkaa ärsyttää suunnattomasti, jos köyhillä onkin täysipainoista ja antoisaa. Köyhyydessä Suomessa ydinongelma on kyllä rahanpuute suhteessa hintatasoon ja tästä seuraavat hankalat rahattomuuden kaudet. Sekään ei estä osallistumista, mutta kaurapuurolinja on pitkään jatkuessaan kuluttava.

Jouni Nordman

Keskiluokkaa ei harmita köyhät, vaan niiden loisevat byrokraatit, jotka mitä ihmeelisenpiä projekteja ja ohjelmia laativat, jotka kuluttavat turhaa yhteiskunna voimavaraa. Tässä Suomen ammattiyhdistykset ovat varsin hyvin kunnostautuneet, sillä he ovat oppisopimuskoulutuksen suurin jarrumies, että se ei vain yleisty. Sillä köyhyydestä on yksi ja helppo tapa päästä, sillä lisää työpaikkoja, joka tällä ketaa vaatisi koko pienyritys verotuksen täydellistä remontoinita, jossa panostu on yritysten paremmassa omavaraiduudessa, jolla näillä on paremmin tehdä tuotekehitystä ja myös sitä kautta työllistää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Työpaikkoja saadaan lisää työaikaa lyhentämällä.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #32

Jotta se firma,jossa olin töissä olis pärjännyt,olis vaatinut työajan joustoja. Kun kauppa käy ja ylitöitä on tehtävä aikataulujen vuoksi,niin verotus olis kohtuullistettava,jotta sillä vois tasata huonompia aikoja. On tosi ongelmallista järjestää tasaisesti töitä vuoden jokaiselle päivälle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikäli yhteisön tapahtumat on maksullisia kuten nykyään kaiken pitää olla,niin kyllä se rahattomuus myös samalla jollakin tapaa luulisi estävän osallistumista tapahtumiin?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #30

Ks kommentti #20 alla. Esimerkiksi tällä ja edellisellä viikolla mitkään gay Pride tapahtumat maailmassa eivät ole olleet maksullisia. Maksuttomia puisto- ja katutapahtumia muualla maailmassa on vaikka kuinka. Rahattomat järjestävät itse maksuttomia tapahtumia. Korkeakulttuuri on usein halpaa. Esim. Berliinin valtionmuseoiden vuosikortti maksoi 40 euroa vuodessa - vapaasti sisään ja ulos kaikkiin museoihin kuutena päivänä viikossa vuoden ajan. Sisältää myös arkeologiset luennot. Turistit jonottaa ja maksaa kahdeksan euroa kertasisäänpääsystä yhteen museoon, ja sitten taas seuraavaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

I.K.>....kaurapuurolinja on pitkään jatkuessaan kuluttava.

ooo
Se on totta, kuitenkin maailmassa on miljardi ihmistä, jotka sanovat: kunpa mekin pääsisimme kaurapuurolinjalle (elävät eurolla päivän).

Blogisti taisi puhua enimmäkseen suhteellisesti köyhistä

Susanna Kaukinen

Jep. Se on ku suoraan anarkistin tai kommunistin suusta, juuri tuolla tavalla kuvaillaan luokatonta yhteiskuntaa: yhteiskunta, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ja saavuttaa täyden potentiaalinsa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jokaiselta kykyjensä mukaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiaa pitäisi käsitellä analyyttisemmin. Lähes kaikki, myös työttömistä, eläkeläisistä ja sitten niistä taloudellisesti kaikkein köyhimmistä eli opiskelijoista elävät ihan normaalia elämää. Meillä työtönkin voi tupakoida tai käydä silloin tällöin leffassa tai baarissa. Sitten on pieni, kovaa huutava porukka joka leimaa kaikki työttömät vaikerruksellaan kädestätalutettaviksi kyvyttömiksi.

Suomalainen köyhä ei ole mikään uhri. Globaalisti köyhä on jo olosuhteiden uhri mutta täällä suurin ongelma lienee suhteellisuudentajuttomuus, kiittämättömyys ja ihan puhdas laiskuus.

Vielä noista mittareista. Onko nyt taas kyse suhteellisesti köyhyydestä jonka väheneminen johtui rikkaiden köyhtymisestä? Tunkekaa nyt jo se suhteellinen köyhyys ähtäriinne.

Susanna Kaukinen

Suhteellinen köyhyys aiheuttaa suhteetonta kärsimystä.

Richard Wilkinson: How economic inequality harms societies
=> https://www.youtube.com/watch?v=cZ7LzE3u7Bw

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Totta tämä.

Toisaalta minua ei haita se, että joillakin menee minua paremmin.

Paljon enemmän haittaa se, että yhteiskuntalliset rakenteet johtavat siihen tulokseen, että sosiaaliturva ei edes tarjoa työttömille riittävää pohjaa pärjäämään kunnes töitä on taas tarjolla. Pelkästään asumisen kalleus johtaa miltei usein maksuvaikeuksiin muiden asioiden parissa ja siitä lähdetään alamäkeen.

Kuten joku kirjoitti viime aikoina, niillä rahoilla pysyy elossa, muttei pysty elää, vaan elämä pysähtyy ja jumiutuu paikoilleen sellaiseen umpikujaan, mistä ei ikinä pääse pois, koska liikkumisvaraa ei ole ollenkaan, eikä rahaa edes riittää kustantamaan välttämättömät menot.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #66

M-E.R.> ...minua ei haita se, että joillakin menee minua paremmin...

ooo
Tuon saisit opettaa suomalaisille, olisi moni ongelma pois.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine Vastaus kommenttiin #78

Tuloerot eivät ole sinänsä mikään ongelma. Varsinaisena ongelmana on, että tuloerojen kannattajilla on tapana syyttää vähäosaisia oman epäonnen syöksystä ja näin he haluavat jättää vähäosaiset sikseen pärjäämään kostoksi riittämättömillä tuilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuossa on taas tuommoinen soinimainen heitto vailla mitään sisältöä. Kuulostaa toki runolliselta.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Sovitaan,että köyhä on se,jolla ei ole ruokaa ja kattoa pään päällä. Jonkun mielestä köyhä voi olla se,jolla ei ole varaa vaihtaa kännykkää joka vuosi.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Siltä osin kun syrjäytymistä yritetään estää työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä, niin eipä tuo kovin hyvin onnistu. Kovin monikaan ei ole halukas työskentelemään 9 EUR/pv kulukorvauksella, mikä tulee työmarkkinatuen päälle. Valitus on kova - "miksi pakotetaan orjatöihin". Joko lainsäätäjä ei ole ymmärtänyt tai sitten työllistettävä ei ole ymmärtänyt sitä mistä on kyse. Olisiko ensin saatava asenne tai kohdilleen jommalla kummalla puolella tai sitten molemmilla.

Se on selvää, että henkilöitä ei saisi sohvalle surfailemaan jättää.

Susanna Kaukinen

Pakkotöistä kärsiville perustetaan juuri nyt ammattiliittoa, kun kirjoitan tätä. Siihen voi tutustua täällä:

=> http://vapaa.noblogs.org/

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Minulle ei nyt ihan avautunut mitä tuo syntyvä "ammattiliitto" ehdottaa?

Ymmärtääkseni hallitus ei ole tekemässä näin.
"Hallitus on aikeissa rajoittaa ihmisten vapautta tehdä haluamiaan töitä."

Kyse on siitä, että jos henkilön omalla alalla ei vain yksinkertaisesti ole töitä, mutta jollakin toisella alalla on, niin tehdään sitten niitä töitä. On kai ennustettu, että nyt kouluista valmistuvat tulevat vaihtamaan alaa, jopa useampaan kertaan ennen eläkeikää. Maailma muuttuu ja on muttunut. Reikäkorttien lävistäjille on vain yksinkertaisesti nykyisellään hyvin vähän työpaikkoja. Hallituksen vika? Ylikoulutus väärille aloille on yksi Suomen ongelma. Kaikki eivät yksinkertaisesti pysty tekemään vain "haluamiaan töitä". Niitä työpaikkoja kun ei ole.

"Pakkotyöllistäminen" on kieltämättä haasteellinen asia ja lienee selvää, että TE toimistossa on muitakin kuin penaalin terävimpiä kyniä. Jos ymmärrän oikein, niin syntyvä "ammattiliitto" ehdottaa, että jos joku haluaa jäädä sohvalle makoilemaan, kun ei huvita, niin sitten jää ja voi vapaasti silti nostaa "kansalaispalkkaa", jota tuossa muodossa työmarkkinatueksi & asumistueksi kutsutaan.

Aika harvalla meillä töissä olevilla toteutuu tämä "työhön joutuneella on täysivaltainen ja loukkaamaton oikeus osallistua päätöksentekoon työpaikalla.". Pakko on vain töitä tehdä ja olla onnellinen, että on edes työpaikka - vaikkakaan ei omalta alalta eikä koulutusta vastaava.

Oikeita ehdotuksia tässä nyt kaivataan, eikä ympäripyöreitä sanoja kuten - anteeksi vain - tällä plogistillakin.
"Ammattiliitto" on uskottava vasta kun näitä ehdotuksia tulee ja onko tässä edes kyse ammattiliitosta?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ennen kunta ja valtio velvoitetyöllisti työttömiä asianmukaisella palkalla.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Velvoitetyöllistetyt työllistetään edelleen oikealla palkalla. Laki määrittää tuon.

Paltamo on myös kunta, joka työllistää muitakin työttömiä oikeisiin töihin oikealla palkalla. Haluamiaan töitä ei sieltäkään varmaan kaikki saa.

https://www.julkari.fi/handle/10024/110702

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #42

"Velvoitetyöllistetyt työllistetään edelleen oikealla palkalla. Laki määrittää tuon."

Laki siis määrää oikean palkan ja se on 9€/vrk. Tasavertaisuuden nimissä kaikkien samaa työtä tekevien palkka on siis laeissa määriteltäviä. Eläköön Euvostoliitto.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari Vastaus kommenttiin #44

Eikös velvoitetyöllistettyjä ole yli 57 vuotiaat joille 500 päivää on tullut täyteen. Heillä työehtosopimuksen mukainen palkka.

9 EUR/pv on kulukorvaus, ei palkka työllistetyille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Enää perustuslaki ei velvoita työllistämään työttömiä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Juu, sitä yhteisiin talkoisiin osallistumistahan tässä hallituksen toimesta par'aikaa ajetaankin niin sanotulla "osallistavalla työttömyyskorvauksella", eli toisin sanoen pannaan työtön nöyryyttävään pakkoduuniin viranomaisten määräyksellä. Ei kirosana sentään, kun siellä Arkadianmäellä ei mitään köyhyydestä ymmärretä, mutta puheita kyllä riittää.

Eivät kovinkaan monet halua vaikutusvaltaa, laajaa ystäväpiiriä, tunnustusta tekemistään uroteoista tai edes mitään syvää yhteisöllisyyden tunnetta. Monelle riittäisi edes se, että olisi katto pään päällä ja jääkaapissa sen verran sapuskaa, että huomisenkin pärjää. Ei luulisi olevan liikaa vaadittu, mutta kumpaakaan näistä perustarpeista ei kovin pontevasti huomioida. Valtiolta ei edes ruoka-apua tipu, mutta vapaaehtoisvoimin toimivat leipäjonot kasvavat ennätystahtia, ja poliitikot kehtaavat tulla selittelemään, että oikeastaan ongelma on jossain tunne-elämän puolella.

Susanna Kaukinen

Pakkotöistä kärsiville perustetaan juuri nyt ammattiliittoa, kun kirjoitan tätä. Siihen voi tutustua täällä:

=> http://vapaa.noblogs.org/

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Katsotaas taas ensi kevään vaalilupauksia. Kyllä köyhien,vanhusten,nuorten,sairaiden,ja syrjäytyneiden oloja taas kohennetaan joka puolueen voimin. "Kyllä sitten hyvä koittaa".

Käyttäjän amgs kuva

Missä peruspalkka viipyy? Kun SDP ryhtyy totisesti ajamaan esim. tuota asiaa, kannatus nousee. Pahoin pelkään, että moni haluaa katsoa köyhyyteen ja pohtia sitä. Eri asia on kuitenkin ryhtyä todelliseksi Robin Hoodiksi. Ehdotuksesi köyhyyden poistamiseksi ovat hyviä, mutta jo olemassa olevia. Ja vielä arvoisa Mikael, mitä hyötyä on ajaa asioita kauniilla sanoilla ja kirjoituksilla, jos päätöksiin ei osallistu syystä tai toisesta? Anteeksi on kaunis sana. Anteeksi, jos koet sanani rumiksi, mutta moni äänestää, koska vielä uskoo ihmisiin ja siihen, että he pystyvät vaikuttamaan.

Susanna Kaukinen

Perustuloa vastustaa SDP, eli AY-liike. Tämä duo tuntuu vastustavan kaikkea, joka tekee ihmisten elon siedettäväksi ilman kapitalistin palkkatyön iettä. Sekä perustulo että osuustoiminta on mustalla listalla, mutta samaan aikaan nollatuntisopimukset niellään ja - gasp - kannatetaan TTIP-vapaakauppasopimusta, vaikka se on kuin myllynkivi hukkuvan kaulassa.

Tähän ajaudutaan, kun harrastetaan n.s. vasemmisto-oikeisto -yhteistyötä.

Risto Koivula

Demarijohtaja tekee aina päinastaista kuin puhuu ja puhuu päinvastaista kuin tekee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja saada siitä palkkaa.
Mikä mielestäsi Ana Maria olisi sopiva peruspalkka?
On mahdollista, että peruspalkka lisäisi suhteellistä köyhyyttä.
Voi myös kysyä onko miljoona köyhää suurempi vääryys kuin tuhat köyhää?
Puolittuuko kärsimys jos kärsivien määrä puolittuu?

Käyttäjän amgs kuva

Margareta: "Suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja saada siitä palkkaa. Mikä mielestäsi Ana Maria olisi sopiva peruspalkka?"
Ei saisi sekoita käsitteitä. Peruspalkka ei ole samaa kuin perustuloa. Tässä yksi politiikan ammattilainen (itse en koe olevani) selittää mitä se perustulo on:
http://www.outialanko.fi/blogi/perustulokokeilu-it...

Myös Otso Kivekäs on kirjoittanut asiasta. Tuossa blogissa on myös mielenkiintoinen kommenttijono:
http://otsokivekas.fi/2012/02/perustulo/

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69

Mitä sinä sitten tarkoitat peruspalkalla?

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #79

Haluat, että sanon omin sanoin mitä sillä tarkoitetaan ihan kuin tämä Ana ei pystyisi ymmärtämään mitä hän lukee. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet laskelmia. Suo anteeksi, mutta miksi itse ryhtyisin laskemaan ja ehdottamaan omia. En ole ehdolla mihinkään. Kysy vaikka Mikaelilta tai muilta kansanedustajilta. Sitä varten heille maksetaan. Voin toki ihan vapaasti tuoda esiin muiden ajatuksia, kuten tein edellisessä kommentissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #90

Minä haluan tietää mitä tarkoitat peruspalkalla kun itse korostit, ettei sitä pidä sotkea perustuloon.
Ei sinun tietenkään tarvitse laskelmia tehdä. Mutta luulen, että jokaisen ministerin ja kunnanvaltuutetunkin olisi syytä ihan itse arvioida mihin köyhän rahat riittävät.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #91

En valitettavasti ole ministeri enkä kunnanvaltuutettu. :)Ensimmäisessäkin minulle suunnatussa kommentissa vaadit vastauksia minulta. En ole velvollinen vastailemaan, jos ei siltä tuntuu (Soinin sanoin, vastailen vain omille). Ei minun tarvitse osoittaa, että olen kuin sanakirja. Iloitsen sitä, että ilmaisen asioita. Moni ei halua tai ei siihen pysty vaikka äidinkielensä olisi suomi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #98

En minä mitään vastauksia vaadi, kysyin vaan mitä tarkoitat sillä peruspalkalla joka sinulle on eri aisa kuin perustulo. Mutta tämä ei nyt ole mitenkään olennaista.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Jungnerin kirjoitus on sujuvaa ja mukaansa tempaavaa, mutta jotain olennaista siitä puuttuu. Siinä ei määritetä köyhyyttä mitenkään, ainoastaan sen seurauksia.

"Köyhä ei pääse näyttämään osaamistaan, ei tekemään sitä mihin pystyisi, ei kokemaan onnistumisen elämyksiä eikä luomaan itselleen sellaista täyttä elämää, jota meistä jokainen janoaa." Tuo on hyvä kuvaus siitä, mitä köyhyys aiheuttaa yksilölle, mutta ei anna vastausta siihen, mitä on köyhyys.

Sama koskee Jungnerin esittelemiä keinoja köyhyyden vähentämiseksi. Hän ei yksinkertaisesti esitä mitään. Jungnerin keinolistaus köyhyyttä vastaa pelkistyy kysymykseen ja vastaukseen: "Tukevatko meidän köyhyyttä vastaan rakennetut järjestelmämme tuota? Eivät."

Jungner varmaan tarkoittaa köyhyyttä vastaan rakennetuilla järjestelmillä sosiaaliturvajärjestelmäämme, mutta mikä siinä on vialla, kun se ei vähennä köyhyyttä.

Jospa taustalla on iäisyysongelma, jonka hoitamisen kiinalaiset määrittivät ja kai määrittävät edelleen seuraavasti: Anna miehelle kala. Sen syötyään hän on nälkäinen taas huomenna. Opeta mies kalastamaan, kohta hän voi elättää muitakin. Sanatarkka tuo määritys ei ole, sisältö on varmasti oikea.

Kuka siis nykyisessä Suomessa on köyhä ja miten häntä pitäisi auttaa pääsemään köyhyydestään?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Yksinkertaista ! Asutetaan maa uudestaan. Teollisuuden aloilla emme selvästikkään pärjää !

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Poliittisen virkanimityksen kautta Ylen johtoon noussut, ja sieltä solidaarista, yli 200 000 euron vuosiliksaa vetänyt, ylemmästä keskiluokasta kotoisin oleva vesa kertoo meille mitä köyhyys on, ja kuinka se parannetaan.

Nyt kaikki korvat kuulolle!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos jokaisella olisi perusvälttämättömyydet, eli edustajan Jungnerin aikanaan määrittelemät miljoona tilillä ja kymppitonnin kuukausitulot niin maitolitra maksaisi satasen.

Miksi?

Koska kaikille se käy kaupaksi siihenkin hintaan.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Outo ajatus että ainoastaan todistetusti köyhä saisi puhua tai toimia köyhyyden poistamiseksi.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Totuus kuitenkin on, että ainoastaan todistetusti köyhä tietää mikä seissoo hänen onnenpolun tielle. Sinä taas et vaan voi hänen puolestaan tietää.

Ratkaisu ei ainakaan ole nuorisotakuussa, eikä sen laajentamisessa.

Ratkaisu ei myöskään ole pakottaa karenssien uhalla (mikä on muuten ILO-sopimusta vastaista) ihmisiä tekemään palkattomasti Mölkky -rasioita.

Toteuttamalla edes jotain seuraavista työllisyys parantaisi huomattavasi:

1) Kansalaispalkka 900eur/kk verottomana. Kaikki KELA:n maksamat tuet verottomiksi.

2) Täysmittainen asumistuki sen mukaan, mikä on yleinen vuokrataso. Mikäli vuokrataso ylittää poliitikoiden toivehintaa, on poliitikoiden syytää upottaa asuntomarkkinoihin kaupungin asuntoja lisää kunnes runsaasta asuntotarjonnasta yksityisomituistenkin asuntojen hintataso tippuu luonnollisesti.

3) Valtakunnallinen yleinen tasavero. Ei mitään sivutoimentuloprosenttia, eikä eri verokorttia siihen sun tähän. Sama yleinen verotusprosentti koskee kaikkea.

4) Kaikki TE-toimistot kiinni. Niiden budjetti siirtyy kansalaispalkan taskuihin.

5) Työttömien vapaaliikkuvuus EU:n sisällä (ns. 3kk toisessa jäsenvaltiossa menemättä KELA:n maksamia etuja) soveltuu tästedes kaikille, eikä pelkästään ansiosidonnaisen päivärahan saajille.

6) Työttömien liikkuvuusavustus- ja muuttosavustuspäätökset eivät enää ole harkinnanvaraisia. Mikäli etukäteen ilmoitetut kriteerit täytyvät, rahat saa aina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Pitäisikö kansalaispalkkaa maksaa hyvätuloisillekin?
Sivutoimeentuloverossa on suuria vääryyksiä. Ja se että jos on pieni eläke saa tienata työllään paljon vähemmän kuin hyvän eläkkeen saaja.
Minusta progressiivinen verotus on aiheellinen, mutta progression pitäisi sijoittua hyvätuloisten kohdalle. Nyt jyrkin progressio n.10% sijoittuu takuueläkkeen ja köyhyysrajan väliin.
Junger: väheneekö köyhyys jos tuloerot köyhän ja rutiköyhän välillä poistetaan?

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine Vastaus kommenttiin #80

Miksei maksettaisi? Ei koskaan tiedä, milloin hyväosaiselle käy huonosti. Silloin kun käy niin, hän ei ainakaan putoaisi ihan tyhjän pääälle.

Kansalaispalkka antaisi kaikille samat ansiotulomahdollisuudet.

Mitään muuta kuin tasavero edellyttää sellaista raskasta verohallintoa, mihin meillä ei ole varaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94

Tarkoitatko,ettei mitään muuta palkkaa maksettaisi kenellekään. Kaikilla olisi samat ansiotulot?
Alv on tasavero. Miten niin ei ole varaa verohallintoon? Pitäisikö verovirkailijatkin potkia työttömiksi. Valtion ja kunnan yksityisille maksamat tilauksut perustellaan työllistämisellä samalla kun vähennetään omia työntekijöitä säästötöimeenpiteenä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Luonnollisestikaan se ei ole tässä jujunua, mutta on se kuitenkin vähän sama asia kuin että minä kirjoittaisin blogin siitä, kuinka raskasta kansanedustajan elämä on.

Milloin Mikael kävit viimeksi julkisen terveyshuollon päivystyksessä? Yritit saada hammaslääkärille ajanvarausta.. jonotit 4 kuukautta?

Näit edes vilaukselta, että miltä leipäjonot Helsingissä tänä päivänä näyttävät?

Heitit kahdenkymmenen euron setelin pullonkerääjälle, ja katselit sen säikähtänyttä, vähän pelokastakin katsetta? Puhuit kodittoman kanssa Suomen tilasta, ja teidän ajamastanne politiikasta?

Teidän kansanedustajien pitäisi joskus oikeasti laskeutua kansan pariin - jo pelkästään kuriositeetistakin. Tarkoitan siis, että muulloinkin kuin vaalien alla, lupauksia ladellen.

Meistä varmasti molemmat tietävät, että koitat paikata tällä kirjoituksella sitä negatiivista julkikuvaa, joka syntyi muutama päivä sitten, kun lintsasit lakivaliokunnasta.

Tapa se on tämäkin vaihtaa puheenaihetta.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Jungner kirjoittaa liturgiaa oman luokka-asemansa pohjalta: ei työtä, ei ystäviä, ei mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Ei Se logiikka kaikilla ja kaikkialla näin mene.

Suomessa monet kaikista köyhimmät ovat himotreenaajia. Kuntosalikortti maksaa 19 tai 49 euroa kuussa. Tähän on kaikilla varaa, jos sen maksaa heti kun on rahaa. Kesäisin liikuntapaikat ovat ilmaisia. Jos on fillari, aina voi fillaroida, vaikka uutta ei pysty ostamaan. Tätä ei kannata mainostaa, koska joku viranomainen voisi sanoa, että tuo ajankäyttö ei ole aktiivista työnhakua.

Muualla maailmassa kaikista köyhimmät tai kaiken sosiaaliturvan ulkopuoliset ihmiset voivat edelleen 2014 elää hippileirillä, rummuttaa ja soittaa akustista kitaraa ja tehdä omaa kuvataidetta niin kuin joskus 1974 sekä järjestää aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan tapahtumia. Tämä on vaan ärsyttävää suomalaiselle työmoralistiselle keskiluokalle, jonka pitää koko ajan käydä töissä.

Jouko Silvennoinen

Sostemithan aivan selvästi terästäytyvät, pitävät köyhyyttä jo oikeudenmukaisena joka poistetaan kädestä pitämällä.Ei jumankauta tota se on kun tehdään paskasta kakku.

Markus Lehtipuu

Köyhyys on kuin myöhästyminen lakivaliokunnan kokouksesta.

Kaikki mahdollisuudet on, tietoisuus on, tahtotila on olemassa, mutta ei.

Kun ei ole sitä sisäistä voimaa, ei ehditä ajoissa lakivaliokunnan kokoukseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Rahattomuus lienee pikemminkin köyhyyden seuraus kuin syy."
Absurdi väite. Köyhyys on määritelmällisesti varojen puutetta. Tässä yhteiskunnassa elintarpeet hankitaan rahalla.
Suomessa ei tietääkseni mitata absoluuttista köyhyyttä, vain suhteellinen köyhyys tilastoidaan. Syytä olisi tosin tarkistaa miten peruspäivärahalla ja takuueläkkeellä tulee toimeen.
Kännykkä ja nettiyhteys rupeaa olemaan tässä yhteiskunnassa välttämättömiä. Eli laskettaviksi perustarpeisiin. Absoluuttisesti on köyhä ellei varat riitä perustarpeiden hankkimiseen.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Pelkästään rahaa uudelleen jakamalla ei köyhyys Suomesta poistu. Jos se olisi noin helppoa, olisi se jo poistettu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän se helppoa ole kun raha on valtasuhde.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Paavikin vaati uudenvuodenpuhessaan mitä on tehtävä: talousjärjestelmän malli on muutettava.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ihmettelen miten voitte noin sanoa.Suomen rahanjako 1990 asti on laajentunut koskemaan eu rahoitusta.Ja kuten tiedämme maksaa eu vuosi vuodelta enemmän per.kansalainen.Jos oli ennen maalaisliitto,mitä tämä on siis mielestäsi se.että sos.demokraatti on tosiaankin sossu,joka kannattaa holhousvaltiota sen sijaan ,mikä olisi ihmisten etu.

Ne tuhannet lait,direktiivit joita Suomen kansalaisten "hyväksi" on aikaansaatu,miten ne ovat hyödynnäteet ihmisä..

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Köyhyydestä pääsee ryhtymällä start upiksi. Neuvoja antaa Jungner ja eduskunnan muu start up -ryhmä.

Lähes yhtä hyvä ratkaisu on kokoomuksen Harri Jaskarilla: innostava yhteiskunta.

Jungnerin kirjoitus huokuu holhoavaa asennetta ja ikäänkuin köyhyys on erillistetty ilmiö tai ihmisjoukkio, jolle on tehtävä joitain toimia, jotka on "sidottava". Kiitos, ei näin.

Suomessa noustiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä siksi että oli aidosti auki väyliä, joita myöten ihmiset kehittivät itse itseään. Pääsi kouluun, pääsi oppikouluun, pääsi yliopistoon. Tänään nämä samat ovet sulkeutuvat. Lukioverkko pannaan matalaksi. Yliopistot siirrettiin talouselämän käyttöön. Sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt. Alemman ihmisen lapsi pysyy takuuvarmasti alempana. Yleinen terveydenhoito on ajettu naurettavaan tilaan.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Sinä puhut ihan samasta asiasta, tosin eri sanoilla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jungner, onko hän paras henkilö määrittelemään köyhyyttä, koska itse on yksilömekanismillaan päässyt rikkauden piiriin, eikä tiedä köyhästä yhtään mitään. Teoriaa kyllä löytyy vaikka mistä kirjoista.
Rahallinen rikkaus on ilmeisesti Jungnerin teema. Mutta ns. köyhä voi olla kymmenkertaisesti onnellisempi kuin nämä Porschen kyydissä lipalakissaan ajavat onneansa pyydystävät.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Palautettahan me kaikki haetaan. Sekin Porsceheppu raukka. Jonkun pitäis joskus kehua sitä,eikä vaan kadehtia. Kun ei tuu palautetta,niin täytyy hankkia jotain vielä kalliimpaa. Pitäis päästä siihen luokkaan,että on varaa maksaa 50.000 hotelliyöstä.
Elämä koostuu kuitenkin todennäköisesti - syömässä- netissä - paskalla kierteestä.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Totta. Ja juuri rahallinen rikkaus ei ollut teema. Lue juttu uudestaan.

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

"Mitä jos sitoisimme myös ne ihmiset mukaan yhteiseen tekemiseen ja olemiseen, jotka nyt ovat siitä syrjässä sairauden, yksinäisyyden, riippuvuuksien, vanhuuden, hauraan mielen tai heikon koulutuksen takia? Mitä jos nuorisotakuu laajennettaisiin koskemaan kaikkia suomalaisia? Jotta jokaiselle köyhäksi ja voimattomaksi itsensä tuntevalle räätälöitäisiin polku takaisin yhteiseen tekemiseen vaikkapa tuossa kolmessa kuukaudessa?"

Pitkäaikaistyöttömille on jo vuosia räätälöity sitä polkua takaisin yhteiseen tekemiseen velvoittamalla heidät pakkotyöhön kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä. He tekevät normaalia työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron suuruisella päiväkorvauksella. Vieressä toinen kaveri tekee samaa työtä TES:n mukaista palkkaa vastaan. Tämä se varmaan kummasti antaa yhdessä tekemisen tunnetta varsinkin kun muistetaan, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista alle 1 % työllistyy toiminnan ansiosta palkkatyöhön.

Nyt tätä työvelvollisuutta ollaan laajentamassa osallistavan sosiaaliturvan nimisenä. Se tarkoittaa sitä, että edes sitä yhdeksän euron päivittäistä korvausta ei makseta, vaan työ tehdään työmarkkinatuen tai peräti toimeentulotuen vastineeksi. Edelleen siinä vieressä tekee kaveri samaa työtä täydellä palkalla.

Tästä kirjoituksesta saa tällainen epäilyyn taipuvainen sellaisen käsityksen, että Jungner haluaisi laajentaa osallistavaa sosiaaliturvaa koskemaan kaikkia sosiaalietuuksia alkaen lapsilisistä ja eläkkeistä.

Onhan se yhdessä tekemisen tunne ja kädestä piteleminen tietysti mukavaa, mutta ei se kaupan kassalla maksuvälineeksi kelpaa.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Kaupan kassalla maksaminen ei ole se ainoa köyhyyden ongelma.

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

Epäilenpä, että useimpien maamme työttömien mielestä se on ainakin suurin ongelma.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Rahan puute estää monen asian saavuttamista, kaupan kassalla kuten muuallakin.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #58

Aivan, monille se on nyt se keskeisin ongelma. On velka, on työttömyys, on lapsia mitä pitää ruokia, on ruoka, joka on kallistunut. Kuka tahansa saa puhua köyhyydestä eri asia on se, kuinka kaukana omia käsityksiä on eri ihmisten todellisuudesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eräs ongelma on, että pienituloinen ei saa pankista lainaa jos tarvitsisi vaikka remonttiin. Köyhä joutuu turvautumaan ryöstökorkoisiin vippeihin.
Velkaongelmaisten määrä on melkoisesti lisääntynyt viime aikoina.
Sekin pitäisi ottaa köyhyyslaskelmissa huomioon.
Entä kulttuuririentoihin osallistumisen mahdollisuus?

Mika Tättäläinen

Hei!

Hieno näkökulma ja aloite asiaan, Mikael! Tietyt järjestelmät eivät riittävän hyvin meillä Suomessa toimi, ja niiden korjaamiseen vaaditaan paljon työtä ja poliittista tahtoa.

Kansanedustajilta ja virkamiehiltä yleensä puuttuu se sairastuneen näkökulma ja näiden koneistojen rattaissa pyörineen kokemus. Tästä syystä usein näissä puheenvuoroissa huomaa, että läheskään kaikki merkittävät ongelmat eivät näytä olevan suuren yleisön, kansanedustajien ja virkamiesten tiedossa. Silloin niitä on tietysti hyvin vaikea korjatakaan, jos ongelman olemassaolosta ei edes olla tietoisia.

On olemassa kaksi isoa systemaattista ongelmaa, jotka ratkaisemalla pystyisimme ainakin merkittävän osan köyhyydestä Suomessa ratkaisemaan. Nämä ongelmat vain harvoin näkyvät poliitikkojen puheissa, eikä niistä näköjään yleisesti tiedetä tarpeeksi.

Niinpä toivoisinkin kaikkien kansanedustajien, ja mielellään muidenkin, tutustuvan tähän ongelmavyyhtiin tässä osoitteessa: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/ Haastan kaikki kansanedustajat tutustumaan tässä blogissa esille tuotuihin ongelmiin ja miettimään omalta osaltaan miten ne voisimme ratkaista?

- Mika

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Hyvä kirjoitus. Mielestäni tuo pohdiskelu köyhyyden merkityksestä ja olemuksesta on tarpeellinen, joskin mielestäni ehkä hieman kaarrellen lähestytään johtopäätöksiä. Kirjoittelen tässä tosi pitkän kommentin ja haluan lisätä tähän alkuun että olen maalikko kaikessa talouteen liittyvässä ja mielipiteissäni on usein paljon virheitä, ja minun pitäisi olla aiheesta oppineempi, jotta voisin kirjoittaa vastuullisemmin. En varmasti osaa huomioida kaikkia asioita riittävän inhimillisesti.

Köyhyys on todellakin vähentynyt ja ihmisten elinolot parantuneet huomattavasti. Pienimpien yhteiskunnan tukienkin varassa elävillä ihmisillä on varaa ruokaan ja mahdollisuuksiin viettiää aikaansa monella tavalla. Heillä on varaa parempaan ravintoon kuin erilaisilla heimopääliköillä tai johtajilla tuhansia vuosia sitten. Nämä henkilöt kokivat silloiset vähäiset tavaransa yleellisiksi ja etuoikeutetuiksi. Mutta kuitenkin nykypäivänä samanlaisen biologian omaavalla henkilöllä samat asiat eivät omaa samanlaista merkitystä. Ruoasta on ollut pulaa hyvin monen ihmismuistista löytyvän elämän aikana, eikä kyse ole ollut vähäosaisuudesta.

Mielestäni absoluuttisen köyhyyden merkitys on vähäisempi kuin sosiaalisen köyhyyden merkitys nyky-yhteiskunnassa. Köyhyys on ulkopuolisuutta, osattomuutta, syrjäytyneisyyttä, itsetunnottomuutta, häpeää, sosiaalista merkityksettömyyttä; On aikaa, mutta ei sitä ei välttämättä voi käyttää itselleen, yhteiskunnalle tai omille tuttavilleen merkityksellisellä tavalla. Mahdollisesti riippuvuudet, päihteet, huumeet, tai rikollisuus näyttelevät omaa osaansa köyhyydessä. Kyse on myös omastatunnosta. Omatunnoton ja välinpitämätön ihminen tuskin kärsii vähävaraisuudesta. Mutta ihminen, joka näkee itsensä solidaariseksi, köyhdyttyään menettää itsekunnioituksensa ja paikkansa yhteiskunnassa.

Tällaisten näkökulmien kautta kirjoituksessa ja myös omissa ajatuksissani lähestytään yhteiskunnan työllistämiseen tähtääviä järjestelmiä ja tukirakenteita.

Asia on monimutkainen eikä mielestäni mitään helppoa ratkaisua ole olemassa. Ongelmia on paljon helpompi havaita kuin ratkaista niitä.

Mielestäni ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:

1. Työttömän tuntipalkka
Työttömällä kuukaudessa saatujen tulojen ja tuntimääräisesti tehdyn työnsuhde on korkeampi kuin yhdelläkään palkkatyötä tekevällä henkilöllä. Suomeksi sanottuna työttömän velvollisuudet koostuvat käytännössä virastoissa vierailemisesta ja kaavakkeiden täyttämisestä, johon tuskin kuluu tuntia enempää aikaa. Kuukausittaiset tulot voivat olla arviolta luokkaa 800-1100 euroa. Se on aika korkea tuntipalkka.

2. Kuntouttavan työtoiminnan ristiriitaisuus
Kuntouttava työtoiminta on yksi niistä järjestelmistä, joka tällä hetkellä on käytössä työttömien ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen kohentamiseksi. Tähän sisältyy sellainen ristiriita, ettei työ saa olla voittoa tavoittelevissa puitteissa, eikä kuntouttavaan osallistuvalla henkilöllä voi olla siihen terveydellistä tai hoitotoimenpiteellistä tarvetta.

Käytännössä muodostuu oma bisneksensä näiden puoliksi verottomien yhdistysten toiminnasta, eikä tällä toiminnalla ole mahdollisuuksia palkata näitä samoja ihmisiä työsuhteeseen, sillä bisnes perustuu näihin ilmaisiin työntekijöihin. Käytännössä julkinen sektori tällaisilla ratkaisuilla ylläpitää tulonsiirtobisnestä. Tämäkin kasvattaa kansantalouden tuotantoa, mutta vain marginaalisesti, ja vähemmän kuin vapailla markkinoilla kannattava toiminta kuten yrittäjyys tai tavallisessa työsuhteessa työskenteleminen.

Jos tällaista toimintaa kohdennetaan ihmisille, joiden työllistymisedellytyksiä ei tällä tavoin paranneta, syntyy ylimääräistä kuormaa valtiolle.

Toisaalta toiminta voi ennalta ehkäistä työkyvyttömyyden kehittymistä ihmiselle, kun jonkinlaisia velvollisuuksia ylläpidetään, mikä on mielestäni ihan hyvä asia.

Yksi ongelmallinen lisätekijä tässä toiminnassa on etteivät siihen osallistuvat ihmiset voi kokea sitä moraalisesti oikeaksi. Osa ihmisistä on kiitollisia, osa välinpitämättömiä, mutta sanoisin että suurin osa kokee tällaisen työskentelyn alentavaksi, ei-oikeaksi työksi, sekä hyödyttömäksi jos toiminta ei tarkoita mahdollisuutta työllistyä.

3. Työharjoittelun työmarkkina- ja kansantalousvaikutukset
Työharjoittelu usein johtaa työllistymiseen, mutta työharjoittelijoita käytetään työpanosten suorittamiseen sellaisenaankin, ja laskee kysyntää työlle ja luo keinotekoisen työkustannusten aleneman, mikä on tavallaan hyvä asia, sillä kansantalouden tuotanto voi marginaalisesti kasvaa, mutta toisaalta huonoasia kun kuluista muodostuvia kustannuksia ei kohdenneta työn tekevien ihmisten ansioina tasapuolisesti.

Tähän on tullut muutosta ilmeisesti vuoden vaihteessa. Hyvä puoli on julkisen sektorin kustannustaakan keventäminen harjoittelun osalta ja tämän epämoraalisen ansioiden kohdentamisen hälventäminen sekä työmarkkinoiden kysyntä vaikutuksen poistaminen harjoittelun osalta.

Huonoja puolia toisaalta ovat harjoittelun väheneminen ja sitä kautta työllistyvien ihmisten työsuhteiden lukumäärän väheneminen sekä tämän kansatalouden marginaalisen kohentumisen menettäminen.

Vastikkeellinen sosiaaliturva kannattaisi:

Mielestäni olisi kansantalouden ja kansanterveyden kannalta järkevää siirtyä vastikkeelliseen sosiaaliturvaan, sillä tavoin, että säilytetään tehdyn työn ja kuukaudessa saatavien ansioiden suhde asteella, joka on verrannollinen tavallisen työssäkäyvän ihmisen tuntipalkkaan.

Vastikkeellisen sosiaaliturvan pitäisi pystyä ratkaisemaan kolme asiaa:
-Työpanoksen ja ansioiden välisen suhteen järkevöittäminen
-Positiivinen vaikutus kansantaloudelle ja julkiselle sektorille
-Työmarkkinoille siirtyvän kysyntävääristymän välttäminen

Mielestäni nämä kaikki asiat voidaan ratkaista melko yksinkertaisesti, mutta en todellakaan osaa ottaa huomioon kaikkia talouden näkökulmasta merkityksellisiä asioita, tai ihmisen näkökulmasta merkityksellisiä inhimillisiä tai sosiaalisia asioita.

Esimerkiksi jos ihminen käy töissä 8 tuntia päivässä ja ansaitsee 3000 euroa kuukaudessa, kun verrattaen työtön saa 1000 euroa kuukaudessa raapustelemalla tunnin lappuja, on työttömän tuntipalkka 1000 euroa tunnissa ja työssäkäyvällä toverilla vastaava on noin 17 euroa tunnissa. Mielestäni tämä ei vaikuta oikeudenmukaiselta. Samanlainen epäkohta on myös rikkaimpien ihmisten tuloissa, kaikkein rikkaimpien ihmisten ansiot suhteessa heidän tekemäänsä työhön ovat suhteettomat.

Voidaan muuttaa tämä yhtälö vaikkapa siten että työttömälle tarjotaan vaihtoehdoksi kuntouttavaa työtoimintaa 18 tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti 14-18 tuntia viikossa yksityisellä puolella yrityksessä, vaikka kahtena päivänä viikossa, jolloin tämä ajankäytön ja ansioiden suhde olisi myös samassa mittasuhteessa kuin normaalistikin työskentelevillä ihmisillä.

Vaatimuksena tälle toiminnalle pitäisi edellytetää että yrityksessä tehdään palkallisia työtunteja suhteessa huomattavasti enemmän kuin näitä vastikkeellisia tunteja. Esimerkiksi niin että samoissa tehtävissä työskentelevien ihmisten tuntimäärän täytyy olla vaikka 10:1, lisäksi niin että palkallisten tekemien työtuntien määrä ei voi pienetyä vastikkeellisten työskentelijöiden aikana, ehkä myös muitakin kriteereitä voisi keksiä. Tällöin vastikkeellinen toiminta ei voi ottaa suurta roolia yrityksen toiminnasta, eikä näin ollen tarve palkkatyöntekijöille vähene, eikä myöskään joudu tekemään sellaisia tehtäviä, joissa ei voi työllistyä.

Toisena lisätekijänä yrityksen joka tällaisia 'ilmaisia' työntekijöitä käyttää, pitäisi maksaa tästä mahdollisuudesta, jolloin kyse ei ole enää ilmaisista työntekijöistä. Vaikkakin sitten vähemmän kuin työsuhteessa olevista ihmisistä. Esimerkiksi niin että yritys osallistuu kokonaiskuluihin 25% suuruisella panoksella.

Vastaavasti taas työttömän näkökulmasta tehtävät eivät voi olla täysin merkityksettömiä, kun niitä tekee joku muukin, ja yrityksen täytyy tästä työstä maksaakin.

Tällainen ratkaisu saattaisi monen mielestä olla halventava tai alentava, mutta mielestäni savun hälvettyä, ihmisellä on edelleen mahdollisuus sosiaaliturvaan, ja tällaiseen velvollisuuteen sisältyisi mahdollisuus siirtyä tavalliseen työsuhteeseen, ja voisi myös työskennellä tavalla, jossa saatu korvaus on suhteutettavissa yhteiskunnalliseen hyötyyn. Silti tällainen ratkaisu ei poista kenenkään huume- tai alkoholiongelmaa, eikä ratkaise muitakaan vastaavia ongelmia. Sosiaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia minusta pitäisi kuitenkin puntaroida syvällisesti.

Tiina Säynäjoki

Hei, Mikael ja kiitos mielenkiintoisesta palopuheesta. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä sairaan ihmisen maailmasta, jotka pohjautuvat monesti omaan kokemusperään. Ennen kuin avaat sanaista arkkuasi meidän vakavasti sairaiden ja vahingosta vammautuneiden puolesta pyytäisin ystävällisesti tutustumaan oheiseen netin ihmemaasta löytyvään Lusikka-teoriaan. Montako lusikkaa sinulla on hyvä Mikael? Miksi et lusikoisi edes muutamalla niistä meidän puolesta, joiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat äärimmäisen heikot.
http://tnfinland.fi/lusikkateoria/

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen
ulf fallenius

Suomessa löytyy lähinnä elintasoköyhyyttä.

Käyttäjän SariKarlstrm kuva
Sari Karlström

Kun kynsin hampain pidetään valtion ja kuntien suojatyöpaikoista kiinni, (osa täysin turhia vakansseja) estää se työllisyyden kehityksen ja "oravanpyörästä" irrottautumisen.
Jos osa kuntien ja valtion "kahvinkeittäjistä" laitettaisiin yhdeksän euron päiväpalkalle, voisi valtio ja kunnat säästämillään rahoilla tukea yrittäjyyttä ja pitkällä aikavälillä työllistää uudelleen nämä "kahvinkeittäjät". Hyväveli-järjestelmä on suurin este kaikelle kehitykselle ja koskee koko hemmetin maapalloa!

Köyhyys itsessään on ihmisen itsensä määriteltävä, sitä ei naapuri voi tehdä. Joku pärjää vähemmällä, jollekkin ei riitä mikään. Peiliin katsomisen paikka itse kullekkin.

Nimimerkillä jo kaksi vuotta kuntouttavalla eikä loppua näy, mutta ei estä olemasta tyytyväinen ja elämään täysipainoista "köyhän" elämää =)

Käyttäjän NiinaHietalahti kuva
Niina Hietalahti

Hyvä kirjoitus! Ratkaisuksi perustulo, sossujen keskittyminen yhteiskuntaan integrointiin, ei rahan jakamiseen. Asumiskulujen säätelyyn kunnallisia edullisia asuntoja esim. solut, jolloin asukas itse päättää kuinka paljon on varaa/halua maksaa vuokraa, ei niin, että asumistuen määrä määrittää vuokratason. Perustulo rahoitetaan hallintokoneiston alasajon kustannuksilla ja kansalaisten kasvavalla aktiivisuudella.

Reino Jalas

Olipa pitkä ja jämäkän suurella kappalejaolla tehty keskustelunavaus. Abstraktion ylätasoilla silti mennään. Pohditaan koko kansakunnan nimeämistä nuorisoksi, ja sitten tuon nuorison työllistämistä Valtion verorahoilla tehtäväksi.

Johan on ihme ellei näin äkkijyrkillä tyylin ja aiheen muutoksilla ala se julmetunmoinen, laiskan miehen mokaus unohtua.
Pelkkä hupaisa “omiin tehdyksi maalksi” nimeäminen, oli kyllä liian köykäistä. Vaikkapa lupaus oman työaikaisen slarvailun lopettamisesta olisi jo ollut oikeasti aidomman kuuloista.

Suosittelisin myös vanhanaikaisen jousivedolla toimivan herätyskellon hankkimistä. Sen opettavan naksutuksen kuuntelua yöpöydällä ainakin seuraaviin vaaleihin saakka.

Käyttäjän KariKaarnavuori kuva
Kari Kaarnavuori

"Rahattomuus lienee pikemminkin köyhyyden seuraus kuin syy." Entäs kolikon toinen puoli. Kun on paljon omaisuutta, niin onko se pikemminkin rikkauden seuraus kuin syy?

"Kaupan kassalla maksaminen ei ole se ainoa köyhyyden ongelma." Todellakin on, muitten maksuongelmien ohessa.

Helppohan se on kansanedustajien (lue; itsensäedustaja-oleskelijoitten) tämmöstä liirum laarum tekstiä suoltaa, lähes puolet vuodesta jättipalkalla lomaillessa.

Köyhyyden kaksi suurinta ongelmaa on rahattoman pystymättömyys laskujen maksuun ja päättäjien järjen köyhyysongelma. Taitaa Jungner esiintyä ääriesimerkkinä tässä jälkimmäisessä.

Käyttäjän KariKaarnavuori kuva
Kari Kaarnavuori

Ahneitten ja itsekkäiden poliitikkojen johdolla käytynä köyhyyskeskustelu on pelkkää teeskentelyä. Laiskat ja tyhmät päättäjät ovat suurimmat syylliset köyhyyteen. Nekin valtavat eurovuoret, joita päättäjille lapioidaan, ovat julkiselta sektorilta suoraan pois kaikesta yhteiskunnallisesti hyödyllisestä.

Paavo Kervinen

Onko ihme ettei Jungneria näkynyt homoavioliittoäänestyksessä kun aika menee näiden omien blogien kirjoitteluun, toisten ehdotusten alasampumiseen ja omaan ylistykseen sen sijaan että voisi kuunnellakkin toisia.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Huono hallinto toimii pääasiassa pankkien ja keinottelijoiden edunvalvojana. Sen edustajat yrittävät monenlaisilla eri saivarteluilla mediassa ja nollatutkimuksilla peitellä tosiasiallista syy ja seurausjärjestystä sälyttääkseen vastuun huijaamalleen yksilölle.
1. Markkinointikeinottelu, inflaatio olematon/suuri työttömyys
2. Ostovoiman romahdus sisämarkkinoilla
3. Luottohäiriömerkinnät lisääntyvät
4. Ulosotot lisääntyvät
5. Syrjäytyminen lisääntyy
6. Mielenterveysongelmat lisääntyvät
7. Sairaudet lisääntyvät
8. Hoidetaan pelkkiä oireita (jos niitäkään)
9. Ennenaikainen kuolema
10. Jotkut politrukit syyllistävät keinottelijoiden uhrit yksilöitä pilkkaamalla: heikompi aines, loinen, työhaluton, muutenkin haluton, alkoholisti, narkkari, veroriesa, sosiaalipummi, huoltosuhteen nostaja, laman aiheuttaja, oleilija jne.
Nousukauden aikana työttömät menevät siis töihin ihan vaan piruuttaan.

Eero Mattila

Köyhyys on sotaan ja ihmiskauppaan verrattava bisnes. Jos se haluttaisiin poistaa se olisi jo Suomen kokoisesta maasta poistettu. Ja mistäpä sitten oltaisiinkaan huolissaan..
- köyhyys työllistää poliitikkojen lisäksi lääkäreitä, sosiaalitanttoja, työvoimatoimiston virkailijoita, vakuutuslaitoksia ja oikeusistuimia... niistä moni hyväpalkkainen sosiaalidemokraattikin saa palkkansa, ilman että on aikomustakaan poistaa itse ongelmaa.
- Ettei menisi ihan utopiaksi laitan käytännön esimerkin suomalaisesta virkamiestyöskentelystä, joka johtaa köyhyyteen ja kurjistumiseen. Omakohtainen kokemukseni on 2,5 vuoden mittainen työkyvyttömyys, jonka aikana olen hankkinut erilaisia erikoislääkärin lausuntoja muutamalla tuhannella eurolla ja aina vaan Kelan vakuutusvirkailija voi todeta, että sairaspäivärahan maksamiseen ei ole perustetta (ilman perusteita). Nyt asia on ollut vakuutusoikeudessakin yli vuoden eikä päätöksestä ole tietoakaan. Rahamäärällä mikä on kulunut lääkäreiden, erilaisten tutkimusten, oikeusavustajan, muutoslautakunnnan, kelan ja vakuutusoikeuden henkilöstön palkkakuluihin olisi komeasti maksettu minulle kuuluva sairaspäiväraha ja aloitettu kuntoutus.
- Miksi potilaalle ei makseta korvauksia ja kuntoutusta lykätään kunnes se on jo hyödytöntä? Samaan aikaan pidetään yllä näitä välistävetäjälaitoksia, jotka vain pitävät ongelmaa yllä. Virkamiehelle ei tule käytännössä mitään vastuita ihmisten kyykyttämisestä ja päätösten lykkäämisestä. Miksi tälle asialle ei tehdä mitään, vaikka sadat ihmiset odottavat korvauspäätöksiä - kuka missäkin oikeusasteessa Mikael Jungner? Miksi lääkärinlausunto ei riitä työkyvyttömyyden toteamiseen, miksi asia pitää viedä vakuutusoikeuteen?

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Mielenkiintoinen kirjoitus kaverilta jonka mielestä mediamaksu, jonka progressio päättyy jo 20000 euroon vuodessa, ja on siis samat 140e niin perusduunarille kuin osinkomiljonäärillekin, on ihan ok menettely, varsinkin kun SDP oli hallituksessa vuonna 2000, kun Digita myytiin ulkomaille. Joten mediamaksukin menee siis osittain ulkomaille - ja ei millekään köyhille kavereille varmasti.

Omassa ajatuksenkulussani suomalaisen köyhyyden torjuminen lähtee siitä, että ruohonjuuritason elämä ei maksa liikaa matalapalkkaisille tai työttömille. Tällöin voidaan maksaa pienempiä palkkoja ja olla samalla myös kilpailukykyisempiä (ja saada töitä Suomeen). Suurin köyhyyden tekijä on kuitenkin nykyinen kasvua olettava velkapohjainen talousjärjestelmä. Talousdemokratialla kaikki köyhyysongelmat olisi helppo ratkaista. Mutta se vaatii EU-tason päätöksiä, koska yksittäinen maa ei sellaiseen voi ryhtyä ilman joutumatta syrjityksi kuin joku Libya, Iran tai P-Korea. Kun valtion ei tarvitse enää lainata rahaa pankeilta, vaan luo sen itse, niin suurpääoma ei voi ottaa enää provikkaa kansallisista projekteista (myös ikuisuusprojektit kuten terveydenhuolto) valtionvelan korkojen kautta, koska mitään korkoja tai lainanottoa ei ole.

"It is incumbent on every generation to pay its own debts as it goes. A principle which if acted on would save one-half the wars of the world." --Thomas Jefferson

Tällöin myös kansakunnan ekonominen draivi voidaan kohdistaa niihin asioihin jotka koetaan demokraattisesti tärkeäksi kullakin hetkellä. Jos markka tai mikä valuutta onkaan käytössä silloin vähän devalvoituu, niin voi voi. Nythän on vähän sellaista, että sijoittajat ja pankit ovat talouden hallinnassa valtiota korkeammalla. Valtio on antanut niille sen vallankahvan muinoin. Silloin talous on juuri sitä, että toiset ajaa Porscheilla johonkin hienostohotelliin, jossa heidät tervetulottaa hotellityöntekijä, jonka kuukausipalkalla ei yöpyisi ko. hotellissa yhtään yötä, ja kaikki tämä yhteiskunnassa, jossa homehtuneet koulut suljetaan ja maantiet ja infra rapautuu. Ja jos keltään niiltä työntekijöiltä kysyisi, että mihin oikeasti työ ja tarmo pitäisi käyttää, niin se olisi kaikkien elinolojen parantamiseen.. mutta velkapohjainen talousjärjestelmä antaa siihen mahdollisuuden vain hyvien kasvukausien aikana. Talousdemokratiassahan kasvukausi olisi päällä koko ajan kaikille. Sen kun menee ja tekee vaan mitä tarvii tehdä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mikael Jungner kirjoitti:
"Mikä parasta, kysymys ei ole tahdosta vaan siitä tavasta jolla me tätä tahtoa käytämme. Siksi köyhyyden vastainen taistelu on voitettavissa, kunhan vain siihen paneudumme uudella asenteella, uteliaana maailmalta oppien, ennakkoluulottomasti uusia keinoja kokeillen, onnistumisista iloiten ja erityisesti periksi antamatta."

On sinänsä erinomaista, että demarit alkavat vihdoin kiinnittää huomiota yhteiskunnan perusongelmaan nimeltä köyhyys. Tämä blogi jäi kuitenkin jotenkin leijumaan ilmaan vailla konkretiaa.

Vasemmisto ei voi ratkaista tätä ongelmaa roikkumalla Kokoomus-vetoisen hallituksen apupuolueena. Vasemmistoliitto huomasi tämän ja vetäytyi hallituksesta - ja sai heti palkinnon kannatuksen kohoamisena. Kyllä Sdp:n olisi pyrittävä muodostamaan hallitusblokki niiden puolueiden kanssa, jotka pyrkivät oikeasti köyhyyden poistamiseen. Ehdotin tällaista koalitiota jo ennen 2011 vaaleja. Silloin ohjetta ei kuunneltu. Nyt olisi korkea aika muodostaa köyhyyden vastainen hallitusblokki ennen 2015 vaaleja. Vielä ehtisi.

Jos demarit jatkavat Kokoomuksen apupuolueena hallituksessa, kannatuskatastrofille ei näy loppua.

Ritva Koivuniemi

Hyvin kirjoitit ja olet perusteellisesti asiaa tutkinut M.J.

Aika paljon on niitä hyvin menestyneitä, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa. Ja se on onnekas tilanne.
Paljon on niitäkin, joita kiusataan menestymispyrkimyksissä. Se on se KA-TE-US.
Valitettavasti virkamiehet voivat hankaloittaa joskus lainvastaisesti.
Päättäjät myöskin voivat käyttää valtaansa väärin jne.

Mutta vallat vaihtuvat rajan toisella puolella. Näin uskon.
Olen lukenut Lasaruksesta raamatusta. Suosittelen sitä kaikille.
Uskon iankaikkiseen elämään ja helvetintuleen. Monnet häpeävät sitä.
Itse kukin, pysähtykää hetkiseksi. Kaikki lähdemme täältä tyhjin käsin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset