Mikael Jungner

Luottoluokitus

Standard & Poor's laski eilen Suomen luottoluokitusta. Parhaan AAA:n sijaan saimme nyt arvioksi AA+. On mielenkiintoista kuinka luottoluokituksen laskuun on Suomessa reagoitu. Muutoksen tarkemman analysoinnin sijaan tapahtunut on samoin tein valjastettu ensikommenteissa tukemaan kunkin omaa, jo valmista näkökulmaa. Kun oma mielipide on riittävän vahva, eivät sitä faktat hetkauta.

Osan mielestä laskulla ei ole merkitystä. On sillä. Valtion lainanhoitokulut kasvavat. Vertailun vuoksi luottoluokituksen lasku maksaa Suomen valtiolle vähintään saman verran kuin mitä säästetään kohutulla lapsilisien leikkauksella. Pahimmillaan menetys on yli kaksinkertainen verrattuna lapsilisäleikkausten säästöihin. Tapahtuneella on siis merkitystä.

Toisten mielestä luottoluokituksen lasku osoittaa viimein, että nyt on laitettava suu säkkiä myöten. Valtion budjetti on saatava nopeasti tasapainoon ja lisävelanoton on loputtava. Tuokaan ei pidä paikkaansa, jos katsoo niitä perusteita joilla Standard & Poor's päätöstään perusteli. Suomen ongelmaksi kun nähtiin ikääntyvä väestö, työvoiman pieneneminen, kysynnän heikkeneminen sekä suomalaisten yritysten markkinaosuuden heikkeneminen it-alalla. Valtion velan määrä tai kasvuvauhti ei ollut luottoluokituksen laskun syy.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Jos luottaa kansainvälisten luottoluokittajien osaamiseen on ensimmäiseksi remontoitava suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä. Näin varmistetaan että väestön ikääntymisen aiheuttama lisäkustannus terveydenhuollossa voidaan kompensoida lisäämällä terveydenhuollon tuottavuutta. Juuri tuota sote-ratkaisulla haetaan. Siksi se olisi saatava maaliin. Toisekseen eläkekulut olisi saatava tasapainoon, jotta väestön ikääntyminen ei keikauta taloutta eläkekulujen nousun kautta. Siksi äskettäin löydetty malli eläkeiän nostamisesta ja eläkkeen määräytymisestä olisi vietävä päätökseen heti eduskuntavaalien jälkeen. Luottoluokituksen lasku siis kannustaa meitä viemään nämä kaksi suurta ratkaisua maaliin.

Kolmanneksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Paljon. Ehkä jopa 100 000 - 200 000 työikäistä uutta maahanmuuttajaa tällä vuosikymmenellä. Neljänneksi on panostettava kasvukeskuksiin. Rakennettava asuntoja, liikenneväyliä ja palveluja niille suomalaisille jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä sinne, mistä tuota uutta työtä helpoimmin löytää - kasvukeskuksiin. Tässä suhteessa nykyinen hallitus on suunnannut kasvupanoksia juuri oikeisiin paikkoihin.

Viidenneksi on pidettävä huolta kysynnästä. Siksi äkillinen valtion menojen leikkaus ei ole järkevää. Rakenteita on uudistettava mutta velalla on järkevää samalla elvyttää ja pitää huolta kotimaisesta kysynnästä. Toisaalta velkaelvytys ilman rakenteiden uudistamista olisi sekin hölmöläisten hommaa. Myöskään verojen korottaminen nykyisestään ei ole enää järkevää. Veronkorotukset kun ovat myrkkyä kotimaiselle kysynnälle. Meidän pitää siis säästää maltillisesti, uudistaa rakenteita rohkeasti ja kattaa velalla se kuoppa, joka edessämme on ennen kuin talouden kasvu hoitaa valtion budjettivajeen kuntoon.

Kuudes rasti on vaikein. Meidän olisi palautettava suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Tämä edellyttää aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Samaa osaamista ja tahtoa, jolla jo pelastettiin suomalainen telakkateollisuus. Työn tuottavuuden nostamista esimerkiksi digitalisoimalla, avaamalla markkinoita kilpailulle, kasvuyrittäjyyttä edistämällä ja varmistamalla rahoitus, jolla suomalainen osaaminen kääntyy liiketoiminnaksi. Tarvitsemme myös palkkadevalvaation. Ei ehkä palkkoja suoraan leikkaamalla, mutta varmistamalla työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä että suomalaisen työn hintakilpailukyky paranee kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tarvitsemme energiaa. Sekä kotimaista työllistävää energiaa että ydinvoimaa, Fennovoiman lisäksi myös toisen uuden ydinvoimalan äskettäin kaatuneen TVO:n hankkeen tilalle. Tälle pitäisi myöntää lupa jo ensi vaalikaudella. Olisi myös syytä kääntää julkisia hankintoja tukemaan yksityisten yritysten menestystä. Pilkkomalla hankkeita ja hakemalla yhteiskunnan kokonaisetua olisi paljon tehtävissä tällä saralla nykyisen hankintalainsäädännön puitteissa.

Edellä kerrotun toteuttaminen vaatii Suomen poliittiselta järjestelmältä ennennäkemätöntä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kuten listasta huomaa, pitää se sisällään hyvin erilaisia toimia, joita toiset puolueet kannattavat ja toiset vastustavat. Lista ei ole kuitenkaan mikään ostoslista, jolta voi toteuttaa vain ne itselle mieluisat. Nuo pitäisi toteuttaa kaikki, jos halutaan muutosta parempaan. Se on vaikeaa. Erityisesti kun kuljemme kohti eduskuntavaaleja, joiden alla järki usein hiipuu ja aatteellinen härkäpäisyys voimistuu. Voi vain toivoa, että tarpeeksi moni johtava poliitikko ymmärtää tässä tilanteessa yhteistyön ja keskinäisen vuorovaikutuksen voiman.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän Rajasusi kuva
Jouko Siivonen

"Edellä kerrotun toteuttaminen vaatii Suomen poliittiselta järjestelmältä ennennäkemätöntä yhteistyötä ja vuorovaikutusta." Se on kyllä totta! Luulenpa, että sitä ennen nähdään jättimäistä luovaa tuhoa, demagogiaa, lehmäkauppoja ja kauheaa populismia. Kenties raunioista nousee uusi Suomi.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Niinpä. Joko me pelastamme Suomen tai sitten me itkemme ja pelastamme Suomen. Noin niin kuin karrikoidusti ja populistisesti ilmaistuna :)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Palkkadevalvoimme, tai itkemme ja työttömyysdevalvoimme? Jos käytetään Liberan tutkijan termiä massatyöttömyyden kautta sopeutumiselle.

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Suomeen tarvitaan maksimaalinen määrä ulkomaista halpatyövoimaa kustantamaan sote-monet. Samalla näiden halpatyöläisten tuottavuutta pitää parantaa ja toimintaa tehostaa entisestään, jotta jakovaraa riittää myös itsetarkoituksellisen byrokratian ylläpitämiseen. Selvä.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Kanada on hyvä esimerkki siitä miten tuon voi tehdä fiksusti.

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Jos palkkadevalvaatiota toteutetaan ja samaan aikaan pidetään kulutuskysyntä ylhäällä, on tehty ihme! Tai sitten hyödynnetty orjatyövoimaa kirjaimellisesti koko rahan edestä.

"maahanmuutosta uutta potkua, yrittäjyyttä, osaamista ja dynamiikkaa talouteen."

Tuo on uskontoa ja kaanaankieltä. Sekä herättää kysymyksen, onko mielestäsi suomalaisissa vähemmän potkua, yrittäjyyttä, osaamista ja dynamiikkaa kuin muiden maiden kansalaisissa?

Keskity pahan kolminaisuuden: Elyn, AVIn ja verottajan terminointiin, niin suomalaiset tuottavat omasta takaa yrittäjyyttä, innovointia, dynamiikkaa ja osaamista. Kuinkas nuo nykyisellään pääsisivät kukkimaan, kun meillä on virallisia virastoja niitä estämään. Turha tuoda tänne ketään, jotta voisimme heiltäkin tappaa itsenäisyyyden.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Miten Kanadassa ollaan menetelty?

Kari Ahveninen

Oletkos, Mikael, vaihtanut puoluetta kokoomukseen? Kun tuota lueskelin niin piti oikein toiseen kertaan tarkistaa kuka sen kirjoittikin, kun epäilin jo että se olikin SJP joka tämän kirjoitti. Huh.

Katsotaas: terveydenhuoltojärjestelmää on järjestelmällisesti purettu tähän saakka, ulkoistettu hankintaa ja supistettu tuotantoa ja tarjontaa. Korjaantuuko se sillä että terveydenhuoltoa edelleen ulkoistetaan ja supistetaan tuotantoa sekä tarjontaa?

Mikä on hämmästyttävää että kaikki hallituspuolueet jaksavat jauhaa tuosta eläköitymisesti ja siitä miten eläkeiän nostaminen on avain kaikkeen, sillä tuotanto nousee ja työllisyys paranee? Nyt kuitenkin suuret ikäluokat alkavat jo liki kaikki olla eläkkeellä, ja työllisyys senkus laskee vaikka töissä oleva osuus kansalaisista vähenee. Miten tämä sopii yhtälöön?
Lisäksi kun ottaa huomioon että pikkuhiljaa alkaa myös eläkkeellä oleva väki vähetä luonnollista tietä, niin miksi eläkeikää pitäisi laskea kun eläkeläisten määrä muutoinkin tulee vähenemään seuraavan kymmenen vuoden aikana radikaalisti.

Edelleen jaksetaan jauhaa maahanmuutosta paikkaamaan karjuvaa työvoimapulaa, mutta tosiasia on että työttömyys on nyt jo sitä luokkaa ettei tänne tarvitse tuoda ketään enää paikkaamaan työvoimapulaa, sitä kun ei ole. Koulutusta sen sijaan puuttuu, samoin kannustusta esimerkiksi oikeilla veropoliittisilla päätöksillä, joita verojen korottaminen yrittäjillä ei ole.
Kun tulevaisuuden trendinä on niin automaation kuin vähenevän teollisuuden tuomana entistä vähemmän työpaikkoja, niin miten se korjaantuu sillä että haalitaan lisää väkeä peukaloita pyörittelemään? Mielenkiintoista, millainen ajatuksenjuoksu poliitikolla voikaan olla.
Tosin poliitikot ovat esittäneet että lisää väkeä toisi lisää yrityksiä, mutta tuokin polku näyttää epätodennäköiseltä, sillä hallitus ja verottajahan tekevät parhaansa tappaakseen kaiken yrittämisen PK-sektorilla. Kai se on sitten SosDem-ajattelua että kaikki pitää tapahtua suurissa yksiköissä? Ja mielellään vielä oikein kansainvälisesti, vaikka ylikansalliset yhtiöt maksavat suomeen naurettavan vähän veroja; miksi niitä siis pitäisi suosia?
Kuitenkin PK-sektori suomessa on ollut jo kauan suurin työllistäjä ja suurin verojen maksaja, miksi se siis pitää tappaa järjettömällä veropolitiikalla?

Loppuihin en enää edes viitsi puuttua, sen verran utopiaa ne ovat.

Toteat että tarvittaisiin "ennennäkemätöntä yhteistyötä ja vuorovaikutusta" poliittiselta järjestelmältä, ja tottahan se on että sitä ei koskaan ole nähty. Eikä tulla näkemäänkään, koska sossuilla, kokoomuksella jne. on kaikilla agendana oman kannatuksen kasvattaminen, yhteistyöstä viis.

Se mitä tämä maa tarvitsisi olisi hallitus jonka ei tarvitse välittää poliittisesta suosiosta, sillä kaikki viimeisen 20 vuoden aikana olleet hallitukset ovat oman suosionkalastelunsa suossa syyllisiä tähän tilanteeseen missä ollaan. Eikö tässä ole ollut jo konsensusta riittävästi?

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Terveydenhuoltoa kannattaa ostaa ulkopuolelta mutta vain osittain ja fiksusti. Silloin löytyy niitä benchmarkkeja (esimerkkejä) paremmista ja uusista tavoista toimia. Silti ei kannata ulkoistaa suurille monopoleille, tietenkään. Tasapaino on tässä tärkeää. Ja hyvä osaaminen ostamisessa.

Eläkeiän nosto ei ole avain kaikkeen mutta se on yksi tärkeä osa ratkaisua.

Kun kasvu lähtee liikkeelle, ja se lähtee kyllä, ei Suomella ole kohta enää resursseja ottaa kasvua vastaan. Se olisi katastrofi, pahempi kuin moni arvaakaan.

Maahanmuutto on osittain esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja Kanadan menestyksen takana. Tuosta voi toki jauhaa mutta niissä maissa joissa on lähdetty hakemaan työperäistä maahanmuuttoa tulokset ovat olleet hyviä - kaikille.

Hauska looginen ristiriita. Sanot että kaikki puolueet ajattelee vaan omiaan. Ja sitten väität että minä olen kokoomuslainen kun en esitä sitä mikä sinusta kuuluu sosialidemokratiaan. Entä jos se asennelukko onkin siellä sinun päässä, ei maailmassa :)

Suomella meni hyvin 1997-2007. Ei se mahdotonta ole. Pärjääminen.

Kari Ahveninen

Sehän lieneekin suurin ongelma että sitä ostamisen osaamista ei ole. Eikä se siitä parane että lain ja säädösten voimin pakotetaan ostamaan, vaikkei olisi edes tarvetta. Silloin ei voi valikoida jos tarjolla on vain huonoa palvelua ostettavaksi, mutta ostaa pitää tai tulee sanktioita. Kun virkamiehelle sanotaan että hänen pitää tehdä jotain, niin eikö se silloin ole suora käsky, ja jos kompetenssi ei riitä mutta silti pitää tehdä päätös niin tulos on sitten mitä sattuu.

Minusta näyttää siltä että melkoinen osa poliitikoista ajattelee tuon kasvun olevan sellaista joka työllistää suuria joukkoja vähän ammattitaitoa osaavia työntekijöitä. Mutta suuntaushan on jatkuvasti kohti automaatiota, joka työllistää aina vähemmän väkeä tuotettua tulosta kohti kuin entinen savupiipputeollisuus. Samalla myös vaadittava osaamisen/koulutuksen taso nousee, joten sitä ei halpatyövoimalla paikata.

Ja, hallituksen toimien ansiosta, paljon duunareita työllistävä savupiipputeollisuus on menetetty melko tarkoin ja takaisin se ei enää tule, ei ainakaan ennenkuin Suomi on vajonnut jonnekin halpatuotantomaan tasolle.

Työperäistä maahanmuuttoa on aina ollut, ja tulee myös olemaan. Mutta jos töitä ei ole, niin onko maahanmuutto silloin on työperäistä? Ja erityisesti, jos maahantulevat ovat karkeasti alikoulutettuja, niin miten se auttaa tätä "tulevaa työvoimapulaa"?

Ei siinä ollut mitään ristiriitaa: puolueet ajattelevat vain kannatuslukujaan, politiikka kuitenkin on niin samanlaista ettei välillä tahdo toisistaan erottaa. Ja kun politiikka on huonoa, niin on aivan sama kuka siellä hallituksessa istuu.

Suomella nimenomaan meni hyvin, mutta niin meni muuallakin. Nyt muualla menee huonosti, ja Suomella vielä huonommin.

Henri on esitellyt talouden ongelmia varsin monipuolisesti, ja tarjonnut myös ratkaisuja. Olen monesta asiasta samaa mieltä, varsinkin kun on saanut hyvä selityksen miksi niin tulisi tehdä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suurille monpoleille tietenkin ulkoistetaan koska niillä on varaa voittaa kilpailutuksen.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Olen samaa mieltä siinä, että eläkeiän nosto ei ole perustavanlaatuinen ratkaisu, mutta se voi antaa lisää aikaa siihen, että tuo kattava ratkaisu saadaan muodostettua. Valitettavaa heille, joilla on vain eläke näköpiirissä toki.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Oho, olen jopa monesta asiasta hyvinkin samaa mieltä!

- Terveydenhuoltouudistus on ykkösprioriteetti rakenteiden uudistamisessa. Hoitoon pitää päästä ja hoidon pitää olla alusta alkaen oikeaa ja tehokasta.
- Teollisuuspolitiikassa tosiaan kaivattaisiin piristysruisketta. Private-public -partnershipin ei tartte olla yksisuuntainen katu, jossa yksityinen sektori tulee mukaan julkiseen palveluntuotantoon vaan yhtä lailla julkinen sektori voi olla kehittämässä ja tukemassa yksityistä sektoria.
- Kaupunkien rakentamista on edelleen vauhditettava.
- Ydinvoimaa, kyllä kiitos. Tiesitte jo. Uusiutuvista kaipaisin konkretiaa, mutta a) aurinkovaraajilla käyttöveden lämmitys, b) merituulivoimalat ja c) aaltovoimalat saa multa äänen.
- Julkisten hankintojen pilkkominen kasvuyritysten tukemiseksi, oikein.

Sitten kritiikki:

- Ei luottoluokitus välttämättä heijastu lainan korkoihin. Kustannusvaikutukset näkee oikeasti vasta pidemmällä aikavälillä ja ne riippuvat muiden velanottajien luotettavuudesta ja rahan määrästä velkakirjamarkkinoilla.
- Työperäiselle maahanmuutolle kaipaisin perusteluja, konkretiaa ja täsmennystä että minkä tyyppisiä työperäisiä haetaan. Ei Soininvaaran-Vartiaisen "ulkomaiselle halpatyövoimalle" joka pitää palvelusektorin palkat kurissa. Kyllä ulkomaisten spesialistien houkuttelulle Suomeen.

Ja ennen kaikkea: EHDOTON EI sisäiselle devalvaatiolle. Se on ihan helvetin tuhoisaa kotimaiselle kysynnälle ja vaarantaa talouskasvun idut kun kuluttajien (eli kuluttajatuotteita tuottavien firmojen asiakkaiden) ostovoima heikkenee. Suomalaisen vientisektorin kilpailukykyongelmat eivät johdu työn hinnasta.

Palkkamalttia voidaan toivoa harjoitettavan kenties vahvoilla teollisuusaloilla ja jatkossakin voitaisiin ehkä harkita suhteellisesti pienituloisempia suosivia euromääräisiä korotuksia. Mutta tässä on kuultava herkällä korvalla työmarkkinajärjestöjä.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Hyvin kirjoitettu. Kritiikistäkin samaa mieltä. Esimerkkiä toimivasta tavasta hoitaa työperäistä maahanmuuttoa kannattaisi hakea Kanadasta, ei siis tosiaan kannata lähteä polkemaan työmarkkinoiden ehtoja halpatyövoimalla vaan hakea maahanmuutosta uutta potkua, yrittäjyyttä, osaamista ja dynamiikkaa talouteen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Onhan kirjoituksessa monta kohtaa mitkä pitävät paikkansa.

Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Totta, mutta niille muuttajille tarvitaan myös töitä. Vain siten työllisyysaste saadaan ylemmäs.

Julkinensektori on suurempi kuin koskaan. Kyllä sitä on tehostettava, mutta koska se oikeasti saadaan aikaan? Valtion menoihin ei hän halua puuttua? Mitä elvytystä se on, että lapetaan rahaa tehottomiin rakenteisiin? Nehän ovat syy tähän yliverotukseen ja kotitalouksien huonoon ostovoimaan.

Ostovoimaa parantaisi myös lisäkilpailu keskusliiketasolta asti. Mutta siihen tuskin halua on puuttua. Kaavoituksella tästä systeemistä on ennekin pidetty huolta. Vastineeksi ties mitä saatu?

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Joo, samaa mieltä. Ei tämä helppoa ole. Muuten se olisi jo tehty. Tuo kotimaan markkinoiden kilpailu todella tärkeää, siitä syntyy sitä tuottavuuden nousua helpoimmin.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

jokaisen asiantuntija arvion mukaan sote-uudistus tulee lisämään terveydenhuollon kuluja ja yksikään kunnallispoliitikko ei ole osannut kertoa että mistä ne huhutut säästöt tulee.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Se suurin hyöty sotesta olisi tuo läpinäkyvyyden lisääntyminen ja parempi johdettavuus. Syntyisi siis insentiivejä tehdä asioita fiksummin ja toisaalta verrattavia vaihtoehtoja, kun viidellä eri sote-alueella tehtäisiin omilla tavoillaan. Tuo kaikki toisi Adam Smithin näkymättömän käden mukaan nykyisin aika jähmeän byrokraattiseen järjestelmään.

Ei niitä säästöjä suoraan soteratkaisusta silti tule. Ne pitää tehdä parantamalla terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työn tuottavuutta. Soteratkaisu helpottaa tätä, kun se oikein tehdään.

Kari Ahveninen

eli kun käännetään tuo vastaus suomen kielelle, niin se tarkoittaa että ei me mitään säästetä, mutta onhan kiva säätää. :)
Ja jos se nyt maksaakin enemmän, niin onhan meillä varaa, verotetaan hiukan lisää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

1) Parannetaan työnteon työnteon ja koulutuksen kannusteita suhteessa toimettomuuteen laskemalla asteittain sosiaalietuuksia kestävälle tasolle

2) kannustetaan Vuokra-asumiseen omistusasumisen sijaan. Näin työvoiman liikkuminen helpottuu

3) kun kasvukeskuksiin rakennetaan asuntoja, vuokrataan ne duunareille. Eniten avoimia työpaikkoja ja eniten kymmeniä vuosia toimettomana olleita on älyvapaa yhtälö. Samoin kun isot koulut tarvitsevat uusia rakennuksia, ne kampukset on syytä siirtää pois isoista kaupungeista. Pelkästään HYssä on noin 30.000 opiskelijaa.

4) velkaelvytystä saa käyttää vain hankkeisiin joissa ROI on vähintään 100% alle kymmenen vuoden aikajänteellä.

5) asumistuen ja toimeentulotuen ehdoksi kasvukeskuksissa työ tai koulu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi ihmisten ostovoimaa pitäisi kohdentaa enemmän vuokranantajille,kun ihmisten on tälläkin hetkellä paljon halvempi maksaa omaansa pois kuin maksaa toisen omaa pois (velkaista vuokrakämppää)?

Keksitkö tähän jonkun hyvän logiikan vai kattaako työvoiman liikkuvuus tuonkin? Sellanen mukava massa mikä liikkuisi paikasta toiseen tarpeen vaatiessa..kunhan ei vaan omalle kohdalle osu?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jokainen päättää tietysti itse mutta yhteiskunnalle Vuokra-asuminen on aika edullinen ratkaisu juuri siksi, että työn perässä voi muuttaakin helpommin. Meillä on todellinen ongelma työvoiman liikkuvuuden kanssa. Yksi osoitus siitä on virolaisten osuus etelä-suomen raksoilla.

En keksi tuohon muuta logiikkaa. En kiistä etteikö asunnon omistaminen olisi kiihottava ajatus mutta toistaiseksi se on liian kallis haave :)

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

1 ) Ei toimi suhteessa haluttuun tulokseen. Ilmaisen oppimisen kanssa ei voi kilpailla ja jokaisesta tulee ennemmin tai myöhemmin työtön joka tapauksessa, kun tämän määritelmä katoaa olemasta sellaisena, kuin se on tänään.

2 ) Ainoastaan pakon edessä. Pakon edessä muuttaminen on tosin mielenterveydelle enemmän haitallista, kuin vapaasta tahdosta tehty muutto. Vapaasta tahdosta tehty muutto maksaa vähemmän yhteiskunnalle ja yksilölle.

3 ) Loogisesti ajateltuna kampukset tulee olla siellä missä koulu sijaitsee. Koti on siellä missä sydän on. Jos koulu sijaitsee internetissä, syntyy kysymys mihin pitää muuttaa, jotta olisi paras yhteys 24/7 tähän kouluun. Vastaus on, että sinne missä tunnet olevasi kaikkein eniten hyödyksi itsellesi ja muille tässä järjestyksessä. Sama pätee yhtiöihin ja työsuhdeasuntoihin. Kukaan ei ole täysin toimeton. Kun yksilö nukkuu, vartalo tekee töitä. Kun yksilö toimii enemmän, sitä enemmän vartalo tekee töitä. Ainoa hetki milloin joku voi olla täysin toimeton on kuollut.

4 ) Velkaelvytystä ei tarvittaisi, jos osaisimme budjetoida. Kun budjetti on tarpeeksi hengittävä pitkäjänteisesti kestävällä pohjalla, verosijoitukset yksilöpohjalta ajavat saman asian, mutta sillä erolla, että jokainen voittaa.

5 ) a ) Mikäli alkaa töitä tekemään, ei tarvita asumistukea saati toimeentulotukea, kun osaamme budjetoida. Näin tiedämme tasan tarkkaan mistä rahaa tulee, milloin se tulee, kuinka suuri summa on kyseessä, mihin se delegoidaan, paljonko veroa siitä maksetaan ja niin edelleen. Oppimista taas voi edelleen harrastaa sivutoimisesti omaan tahtiin, jolloin fyysinen koulu ei ole tänä päivänä enää välttämättömyys. Toki saa käydä, jos joku haluaa syystä tai useammasta.

5 ) b ) Tässä kohtaa voisimme puhua taas perustulosta eli hyvinvointitulosta, jota se oikeammin ilmaistuna on. Hyvinvointitulon tarkoitus on varmistaa, että kenenkään ei tarvitse almuja toisilleen jaella mitä peruselinkustannuksiin tulee. Hyvinvointi lisää hyvinvointia tiettyyn pisteeseen asti, kuten myös ns. "pahoinvointi" pahoinvointia. Pitää ottaa huomioon vielä se, että toisen roska on toisen aarre. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen logistinen ratkaisu ei välttämättä toimi toisen ongelman ratkaisijana, vaikka logistiikka onkin yhteinen nimittäjä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Palkkadevalvaatio mainittu. Vihdoin ja viimein. Siitä tosin vielä jäi pehmennetty versio, ettei "ehkä" nyt ihan suoraan palkkoja leikkaamalla.

Edustaja Jungner, tervetuloa tänne Kreikkaan katsomaan, miten hyvin meneekään, jos tälle tielle lähdetään.

Bkt:sta on karissut viidennes, neljännes väestöstä on työttömänä edelleen, sillä se palkkadevalvaatio on varsin vaikea toteuttaa. Eivät ihmiset äänestä sellaisia päättäjiä, jotka kertovat, jotta "äänestä minua ja minä puolitan palkkasi kiitokseksi".

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Aivan Henri! Demaripoliitikkokin mainitsee jo palkkadevalvaation, eli palkkojen laskemisen. Ei tule onnistumaan saatikka toimimaan.

Oman kansallisen valuutan mahdollisista hyödyistä ei sitten voi demaripoliitikko mainitse sanaakaan. Omalla kelluvalla valuutalla teollisuuden hintakilpailukykyä ei pystyttäisi edes menettämään tällä tavalla. Pitkään odotettu euron kurssin lasku tuo ehkä apua, mutta ei silti paranna Suomen kilpailukykyä muihin euromaihin nähden.

Nimimerkki "Tyhmyri" kirjoitti odotetusti heti varsin osuvan blogin aiheesta osoitteeseen: http://tyhmyri.wordpress.com/

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Euron ulkoisen arvon pudottaminen kilpaa Venäjän ruplan kanssa voisi toimia Suomen eduksi. Nähtäväksi jäisi, miten saksalaiset asiaan suhtautuisivat.

Tässäpä kevennykseksi vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla toteutetaan euron devalvointi ilman, että edustaja Jungneriakaan ei tarvitse jatkossa muistaa herra palkkaleikkurina:

http://ftalphaville.ft.com/2014/10/10/2002862/drag...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Voisitko referoida lyhyesti pääkohdat tuosta ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #22

Heh, sillä se on kieli poskella kirjoitettu huumoripläjäys, missä tulee kuitenkin esille tämä ongelma:

Kun eurovaluuttaa pidetään hengissä niin se vahvistuu liikaa. Kun taas repeämispelot ovat suurimmillaan niin valuuttakin putoilee sopivammalle tasolle.

Kieli poskella -tyylin huomaa kuitenkin esimerkiksi siitä, että yksi ehdotus on, että EKP:n salaisten kokouksien ja muutaman tarkkaan valitun sanan lehdistötiedotetilaisuuden sijaan toimittajat kutsuttaisiin kokoustilaan tekemään töitä. Näin kaikki näkisivät, miten keskuspankkiirit "ratkovat" ongelmaamme. Odotettavissa on, että luottamus koko touhuun karisee sen sileän tien ja euro heikkenee tuntuvasti pakokauhun saattelemana.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Palkkadevalvaation voi tehdä myös ilman palkkojen laskua. Tuottavuutta nostamalla, maltillisilla tupoilla, sivukuluja karsimalla tai vaikka työaikaa pidentämällä. Keinoja kyllä löytyy, sellaisia joista voidaan sopia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Työajan pidennys samalla palkalla on sama asia kuin (tuntikohtaisen) palkan lasku.

Sivukuluista karsisin minäkin. Toisaalta onko suomalainen valmistautunut riittävästi siihen, että osaa itse sijoittaa varallisuuttaan eläkepäiviään varten, jos vaikka saksimme pois työeläkevakuutusmaksuista?

"Tuottavuuden nosto" on valitettavasti tyhjää sanahelinää. En millään voi uskoa, että yksityiset firmat väen väkisin pitäisivät löysää ilmaa talossaan. Julkisella puolella tähän ehkä onkin varaa - en tiedä, kun ei ole omakohtaisia kokemuksia.

Maltilliset tupot ovat tähän kriisiin aivan liian hidas lääke.

---

Totta on se, että keinovalikoimassa ei ole mitään niin kivaa, että sen poimisi sieltä mielellään.

Mikäli kysyntä ei kasva (olemme kysyntälamassa, tästä lienemme samaa mieltä?) niin työaikojen pidennys yksillä tarkoittaa työajan hupenemista toisilla - ja todennäköisesti hupeneminen johtaa nollaan asti.

Suomen etu siis on, että kysyntälama maailmalla hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Kävisikö siihen vaikka eurokriisin hoitaminen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Otetaan esimerkki tuottavuuden nostosta konepajateollisuudessa: insinöörin on vaikea ymmärtää koneistajan työnkuvaa suomalaisella, ikivanhalla laitekannalla. Kun 3d-cadilla piirtää koneistettavan kappaleen, siihen jää usein suoria kulmia ilman pyöristyksiä. Jos suunnittelija soittaisi konepajalle ja kysyisi millaisia työkaluja nämä käyttävät, hän voisi mitoittaa pyöristykset niin ettei työkalua tarvitse vaihtaa ja koko kappaleen voisi ajaa yhdellä, rouheammalla terällä.

Näin yksinkertaisella asialla konepajateollisuuden tuottavuus nousisi rutkasti, parhaimmillaan jopa 10%.

Tämä perustuu koneistajien kokemuksiin. Asiat on aina tehty tavalla A joka näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle. Kuultuani tämän lupasin pyhästi jatkossa kaikissa suunnittelussa ottaa huomioon koneistajan näkemykset. Ensimmäisten kappaleiden kohdalla yksikkökustannus laski noin puoleen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

Hyvä esimerkki, kiitos siitä.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Sopimus on nimenomaan lukko, johon sopii vain tietyt avaimet, joita ovat sopimuksen tehneet yksilöt. Nämä yhdessä ovat kaiken A ja O.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Työajan kasvattaminen palkkaa nostamatta = palkan alennus

Mitä hyötyä on tuottavuuden nostamisesta, jos nostetun tuotannon tuotteille (palvelut, roina) ei ole palkan alennusten jäljiltä ostajia?

Käyttäjän KariLeinonen1 kuva
Kari Leinonen

Olihan tässä jotain hyvääkin. Liikaa kuitenkin sitä samaa poliittista liturgiaa, jota kuulee poliitikkojen suusta päivittäin. Ilmeisesti kaikille poliitikoille jaetaan viikottain hot topics -lista, josta voi poimia tärppejä haastatteluihin ;-)

"Toisten mielestä luottoluokituksen lasku osoittaa viimein, että nyt on laitettava suu säkkiä myöten. Valtion budjetti on saatava nopeasti tasapainoon ja lisävelanoton on loputtava. Tuokaan ei pidä paikkaansa, jos katsoo niitä perusteita joilla Standard & Poor's päätöstään perusteli. Suomen ongelmaksi kun nähtiin ikääntyvä väestö, työvoiman pieneneminen, kysynnän heikkeneminen sekä suomalaisten yritysten markkinaosuuden heikkeneminen it-alalla. Valtion velan määrä tai kasvuvauhti ei ollut luottoluokituksen laskun syy."

Ne tulevaisuuden näkymät. Kysynnän heikkeneminen sekä suomalaisten yritysten markkinaosuuden heikkeneminen tärkeillä aloilla eivät vaikuta valtion verotuloihin ja sitä kautta tarvittavan lisävelan määrään?
Varsinkin kun valtion menot eivät jousta samassa määrin kuin tulot pienenevät.

Tässä hyvä lähtökohta, jolla huono tilanne alkaa parantua:
* valitaan johtajat ja päättäjät, joille yhteinen etu on tärkeämpi kuin oma/kaverin/puolueen etu.
* valitaan johtajia ja päättäjiä, jotka ymmärtävät asioiden syy- ja seuraussuhteet. (Esim. aurinkopaneleita haluttaisiin tuoda maahan enemmänkin, mutta tullin verotuskäytäntö rajoittaa. Mikähän mahtaa olla logiikka tässä?)
* valitaan johtajia ja päättäjiä, joilla on jokin vähimmäistaso yleissivistyksessä. Esim. kuinka moni kansanedustaja tietää paljonko Suomen valtiolla suurin piirtein on velkaa ja osaa jopa kirjoittaa luvun oikein. (Tässä jokin aika sitten vihreiden arvojen edustaja kirjoitti HS:n yleisönkirjoituksessa kuinka energiaa säästämällä saavutettaisiin EU:ssa yli 250 000 miljardin säästöt...vuosittain. Kuinka moni nykyisistä kansanedustajista olisi tällaisen luvun kuultuaan kyseenalaistanut sen?)

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Ei niitä parempia johtajia ja päättäjiä ole missään varastossa odottamassa. Näillä nykyisillä pitää pärjätä, niin politiikassa, hallinnossa kuin yritysmaailmassa.

Nykyisetkin kuitenkin kasvavat. Oppivat uutta ja ymmärtävät paremmin. Siksi keskustelu on arvokasta.

Tapio Vehmaskoski

Vain vaihtamalla nykypäättäjät oppivat. Siis kantapään kautta.

Käyttäjän JarnoVtinen kuva
Jarno Väätäinen

Kerro vielä, miten insentiivit ja Näkymätön Käsi toimii monopolistisessa julkisessa terveydenhuollossa? Kilpaillussa markkinataloudessa nämä tulevat kaupan päälle, mutta nyt taidat nähdä kaunista päiväunta...

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Sillä lailla että eri organisaatiot toimivat eri tavoin ja sitten ne parhaat käytännöt kopioidaan muihin.

Käyttäjän JarnoVtinen kuva
Jarno Väätäinen

Ei sitä ole nykyäänkään mikään estänyt, mutta kun ei ole ollut niitä insentiivejä. Eikä ole uudessa Sotessakaan. Rivityöntekijästä johtajaan pitäisi olla insentiivejä, kun toimin omaksi edukseni tulen samalla toimineeksi kokonaisuuden eduksi. Ei uusi Sote niitä sisällä sen enempää. Betoniin valettu palkka ja käytännössä ikuinen työsuhde monopolistiisessa järjestelmässä. Kilpailu palveluntuottajien kesken toisi mahdollisuuden jopa töiden loppumisesta, jos homma ei toimi . Siinä se insentiivi, joka toimii.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Nyt kannattaa ottaa velkaa, kun sitä vielä saa. Vielä tulee aika, että velkaa ei anneta.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Velkaa kyllä saa, mutta hinta voi nousta kohtuuttomaksi

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Voidaan hyvällä syyllä kysyä miksi oma valuutta ja keskuspankki hävitettiin?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Tämä kuten edeltäväkään hallitus eivät ole tehneet minkäänlaisia työllisyyttä tai kestävyysvajetta korjaavia ratkaisuja, vaan pinnallisia vaalisuosioaskarteluja.
Senpä vuoksi luottoluokitus tippuikin.
Urakka on edessä seuraavalla hallituksella, mutta silloin ollaankin pakkotilanteessa.

Suomalaisia on huiputettu pelottelemalla jatkuvasti luottoluokituksen tippumisella suurenakin uhkana, vaikka sen vaikutus Suomen velanhoidossa on arvioitu noin 50 miljoonaksi, ja sekin koskee tulevaisuuden luotonottoa.

Se on kulueränä Suomen taloudessa varsin mitätön verrattuna esimerkiksi Suomen ulkomaille maksamaan noin 1000 miljoonan euron kehitysapuun, tai EU:lle maksettavaan suunnilleen samanmääräiseen nettojäsenmaksuun.

Pääongelmahan on kolmen viime hallituksen aikana kerätty noin 100 000 miljoonan euron velka, jota demaritkin ovat olleet kartuttamassa.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Laitan thän saman kommentin jonka tuonne Jan Vapaavuoren blogiin myös kirjailin.

Itse asiassa minua ei huolestuta tämä yksi luottoluokituksen putoaminen, vaan se, että se eskaloituu hyvin herkästi putoavaan suuntaan jatkossa. Käy katomassa tämä linkki, jossa ei tulevien viikkojen valtion lainojen korkoa ole huomioitu http://velkakello.fi/

Kun katsoo rehellisesti peilistä Suomen talouspoliittista tilannetta, niin se on todella heikossa asemassa. Aina voi tilanteita korjata, mutta nyt on todella sen oloinen tunnelma, kuin Suomi seilaisi ulapalla ilman airoja, purjetta, peräsintä ja kapteenilla ei ole aavistustakaan mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.

Tämä on todella vakava tilanne. Aina ajankohtainen kirjoitus, jos ei jollekkin tuttu http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15895...

Tapio Vehmaskoski

"Suomi seilaisi ulapalla ilman airoja, purjetta, peräsintä ja kapteenilla ei ole aavistustakaan mitä pitäisi seuraavaksi tehdä."
---------------------------------------------------------------

Purjehdustaidoton kapteeni jäi uppoavasta laivasta Brysselin satamaan: http://youtu.be/k8Pq-39XNZ0

Laivan perämies (=nainen) jäi kiittelemään kotisatamaan SDP:n sisäisen sekoilun seurauksena.http://youtu.be/R-NuhaeEqfk

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Laivan perämies (=nainen) jäi kiittelemään kotisatamaan SDP:n sisäisen sekoilun seurauksena"

Eksyikö SDP jo 1987 kun Sorsa huumantui "solidaariseen" liittovaltioon? Lipponen oli kuitenkin kapteeni joka jätti matkustajat laivasta, hänet palkittiin unohduksella ja katkeruudella vaikka piti tulla Euroopan kuningas.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

M. Jungner: "Kolmanneksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Paljon. Ehkä jopa 100 000 - 200 000 työikäistä uutta maahanmuuttajaa tällä vuosikymmenellä."

Tätä kannattaisi vähän tarkemmin perustella, sillä Katainen mainitsi jokin vuosi sitten lukeman 1,8 miljoonaa, mikä sekin luku jäi ilmaan elämään - ilman mitään tarkempia perusteluja.
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/27/suo...

Mutta, jos kasvua haetaan, miksi sen yhteydessä ei - kuin yhteisestä sopimuksesta - mainita sanaa 'euro' ja sen epäoptimaalisen valuutta-alaueen nykyisen statuksen tarkistamista?

Janne Suuronen

Parempi herääminen ihkupilvilinnoista myöhässä, kuin ei milloinkaan.

Sääntöviidakon purkaminen taisi toimenpidelistasta puuttua. Ylisäätely,mnippelintarkka säätely ja joka asiaan puuttuminen, tahmaa yrittämistä ja aiheuttaa julkiselle sektorille suuria kustannuksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sääntöviidakon purkaminen taisi toimenpidelistasta puuttua."

EU:sta tämä sääntely pääasiassa tulee ja hallituksemme on ollut yli-innokas noudattamaan näitä direktiivejä. Miten tähän saadaan korjausta kun kaikki hallituspuolueet ovat liittovaltiofriikkejä ja eurofantsuttelijoita?

Tapio Vehmaskoski

"Toisekseen eläkekulut olisi saatava tasapainoon, jotta väestön ikääntyminen ei keikauta taloutta eläkekulujen nousun kautta. Siksi äskettäin löydetty malli eläkeiän nostamisesta ja eläkkeen määräytymisestä olisi vietävä päätökseen heti eduskuntavaalien jälkeen."
---------------------------------------------------------------------------
Tuliko yhtään mieleen, että nykyjärjestelmässä eläkkeet maksetaan työeläke kassoista "Työeläke on eläkettä, joka kertyy tekemästäsi työstä. Työeläke muodostuu kaikista työurasi aikaisista ansioista, joista on maksettu työeläkemaksu." https://www.tyoelake.fi/fi/nainelakemuodostuu/mika...

Työeläkerahastot vuonna 2009
• Yhteensä + 124,9 mrd € http://sel1.yhdistysavain.fi/@Bin/112347/Elakeraha...

Eläkeiän pidentämisellä työkyvyttömät nykyeläkeikäiset usein irtisanotut tulevat ikäihmiset ajetaan kustannettavaksi velkaverovaroista rahoitetuista maksettavista tukijärjestelmistä. Miksi? Suomen valtiolla on velkaa juuri nyt -94,7 miljardia €. http://velkakello.fi/

Siis tällä velkarahaa ylläpidetään Suomen yhteiskunnan virkakoneistoa ja jatkossa myös niitä eläkeläisiä, jotka on ulkoistettu eläkerahastoista.

----------------------------------------------------
"Kolmanneksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Paljon. Ehkä jopa 100 000 - 200 000 työikäistä uutta maahanmuuttajaa tällä vuosikymmenellä."
------------------------------------------------------------

"Talous 10.10.2014 klo 12:42 | päivitetty 10.10.2014 klo 15:42
Teollisuudesta hävisi muutamassa vuodessa liki 80 000 työpaikkaa"
http://yle.fi/uutiset/teollisuudesta_havisi_muutam...

Suomi tarvitsee työpaikkoja. Suomi tarvitsee vientikelpoista teollisuutta. Suomen virallinen työttömyysaste 200000 ...300000. Todellinen työttömyys lienee huomattavasti suurempaa.

-----------------------------------------
"Meidän olisi palautettava suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Tämä edellyttää aktiivista teollisuuspolitiikkaa."
------------------------------------------

Miksi tätä teollisuuden kilpailukykyä ei ole osattu palauttaa viimeisenä neljänä vuotena, jolloin sekä SDP että Kokoomus ovat olleet hallitusvastuussa. Miten herra Jungner nyt palauttaa sen, kun ei ole osannut tehdä sille mitään menneinä hallitusvuosina, jolloin olitte SDP:n puoluesihteerinä?

https://www.youtube.com/watch?v=OuPo28YCG3A vuodelta 2010
https://www.youtube.com/watch?v=9p9QjNpZZIQ vuodelta 2010
https://www.youtube.com/watch?v=XWfUSa7_TMQ vuodelta 2010

Tiina Viitasaari

Et yhtään enempää voisi olla ulkona todellisuudesta. Hyvin suuri sääli, näin pitkänlinjan lapsena seuranneena 40 vuotta SDPtä (edesmennyt äitini ja moni muu) ja kaikkia ihania tekijöitä. 1. Tunnista työntekijä tässä päivässä. 2. Demokratia, mitä se on, kun kaikki puhumme, et vain sinä. 3. Teethän liiketoimintasuunnitelman, niin mekin teemme, jos voi, ihan perhetasolla, you see, if you see? Päivitä itsesi, niin mekin teemme.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ei se mikään kumma juttu ole että luottoluokitus laskee. Se on ollut kumma juttu ettei se ole jo ennen laskenut.

Valtion asioita on hoidettu huonosti, eikä se ole pelkästään pääministerien tai pääministeripuolueen vika, mutta kyllä se vika ja vastuu siellä kokoomuksessa kuitenkin kaikkein vahvimmin on.

Vaalit lähestyvät ja nyt ei mikään puolue halua tehdä sellaisia ratkaisuja mitä pitäisi tehdä, ettei kansa hermostuisi, ja äänestäisi "väärin".

Todennäköiseltä tuntuu siis että yhä huonompaan suuntaan tullaan menemään, ainakin vaaleihin asti.

Onneksi vahvimman uuden pääministeriehdokkaan puheet eivät ole olleet kovin populistisia ja kansa kannattaa silti häntä. Se antaa toivoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kenen valtuuttamina nämä luottoluokittajat käyttävät globaalia valtaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyseessä on ulkopuolisen tahon arvio luottokelpoisuudesta. Ei sinun ole sitä pakko huomioida, mutta se joka haluaa, saa ne huomioida.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Enhän minä mitään lainoja Suomen valtiolle myönnä.
Miten niin "ulkopuolinen taho"? Onko kaikista taloudellisista intresseistä riippumaton?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

Jos myöntäisit, valtio voisi ottaa kotimaista velkaa ja maksaa korot sinulle.

Ovat ja eivät. Ne ovat perusteltuja näkemyksiä velanhoitokyvystä. Lainoittajalla on täysi vapaus ottaa tai olla ottamatta niitä huomioon. Tilastollisesti niiden huomioonottaminen pienentää luottotappioriskiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #57
Kari Ahveninen

Kummallista. Aina kun esität kunnon argumentin, kumoamattoman tosiasian tms. vastaavan niin poliitikoilta ei enää löydy mitään vastausta, eikä silloin enää myöskään vastata.
Jotenkin jurppii että mieluummin jätetään kokonaan vastaamatta kuin myönnettäisiin edes että voisihan asia olla ajattelemisen arvoinen.

Niin se on näemmä ollut tässä M. Jungnerinkin bloggauksessa. Miksi siis pitäisi luottaa poliitikkojen puheisiin?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mikael Jungner kirjoitti:
"Kolmanneksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Paljon. Ehkä jopa 100 000 - 200 000 työikäistä uutta maahanmuuttajaa tällä vuosikymmenellä. Neljänneksi on panostettava kasvukeskuksiin. Rakennettava asuntoja, liikenneväyliä ja palveluja niille suomalaisille jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä sinne, mistä tuota uutta työtä helpoimmin löytää - kasvukeskuksiin. Tässä suhteessa nykyinen hallitus on suunnannut kasvupanoksia juuri oikeisiin paikkoihin.
Viidenneksi on pidettävä huolta kysynnästä. Siksi äkillinen valtion menojen leikkaus ei ole järkevää. Rakenteita on uudistettava mutta velalla on järkevää samalla elvyttää ja pitää huolta kotimaisesta kysynnästä."

Nämä ovat mielenkiintoisia tavoitteita. Jotta niihin päästäisiin, Sdp:n olisi muodostattava vuoden 2015 vaaleihin koalitio puolueista, jotka ovat valmiita toimimaan "meidän 99 prosentin" hyväksi.

Varsinkin tuo viides kohta on sellainen, jota demarien on mahdotonta saada kunnolla toteutetuksi Kokoomuksen apupuolueena roikkumalla. Kokoomushan ajaa "sen yhden prosentin" etua. Tällaisessa hallituksessa Sdp menettää loputkin kannattajansa.

Eikö olisi siis pyrittävä ensi tilassa blokkivaaleihin Ruotsin malliin? Vielä ehtisi ennen ensi vuoden äänestystä. Ruotsalaisessa poliittisessa kulttuurissa demarit ovat säilyttäneet selvästi suurimman puolueen aseman. Suomessa demarit ovat vasta neljäntenä. Pitäisi nopeasti vetää oikeat johtopäätökset tästä katastrofista.

Ensi kerralla ei ole enää syytä erehtyä "pääministerivaaliin", vaan puolueblokkien tulee taistella pääministerin paikasta.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Kaima esitti monta hokemaa kuten tuottavuuden lisääminen, velkaelvytys, kysynnän ylläpitäminen, työurien pidentäminen ja työperäinen maahanmuutto, joita kuulee harva se päivä toistettavan, kun poliitikot kertovat mitä pitäisi tehdä hyvinvointivaltiomme pelastamiseksi.

Itse tartun tässä vain yhteen niistä, työperäiseen maahanmuuttoon, sekä erääseen toiseen kiellettyyn aiheeseen, pöhöttyneeseen julkiseen sektoriin.

Voisiko kaima kertoa, mitkä ovat ne työpaikat, joita täyttämään tarvitaan maahanmuuttajia. Jos työpaikkojen vaatimuksena on korkea koulutus, niin kerro minulle, miten sinä saisit houkuteltua kaikkien valtioiden himoitsemia huippuosaajia tänne kireän verotuksen ja heikon ostovoiman luvattuun maahan. Jos puhe on taas bussikuskeista, siivoojista, tms. niin halutaanko Suomesta kehittää esimerkiksi Arabiemiraatin kaltainen työyhteisö, jossa kantaväestö keskittyy omistamiseen ja johtamiseen, kun taas itse työ teetetään maahanmuuttajilla. Minua kun ihmetyttää suuresti, miksi työttömiä kantasuomalaisia ei saada tekemään näitä niin kutsuttuja paskahommia. Liian hyvä työttömyysturva?

Julkisesta sektorista; miksi sillä saralla ei voida karsia. Onko tämä aihe sinullekin, uuden ajan some-poliitikolle, tabu? Aloitetaan vaikka sinun työpaikastasi. Vähennettään kansanedustajien ja heidän hoviväkensä määrä puoleen. YLE, SYKE, KAVI, AKE, THL, ... kaikista pois vähintään 20%. Vaikutukset kansalaisen arkielämässä olisivat olemattomat, joissain tapauksissa jopa positiiviset.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Onko koko Arkadianmäen porukka ollut pilvessä vai minkä seurauksena Suomi on onnistuttu tärvellä ja johtaa noinkin surkeaan jamaan? Suomen poliittisen eliitin todellisuuspakoisuus ja tyhjän puhumisen jatkuminen vuodesta toiseen luo epätoivon tunteen koko yhteiskunnan ympärille.

Täällä Thaimaan landella bisnes on kahdessa vuodessa tuplaantunut, mutta palkat eivät. Naapurimaa Kambodza on halpatyövoiman lähde tälle maalle ja köyhempiä maita riittää jonoksi vielä senkin jälkeen. Voi tulla suomalaisten palkan jäädytysprojektista (leikkaus) pitkä rasti, sillä devalvointitarve Suomessa on jo nyt kymmeniä prosentteja. Tänne näen kasvun vuosia riittävän helposti puolen vuosisadan ajaksi. Eikä täällä ole ollut tarvetta tuottavuustalkoisiin ryhtyä vielä lainkaan.

Ei ole syytä uskoa elinkeinoelämän kilpailukyvyn paranemisen palkkajäädytyksen keinoin tuovan suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon yhtään sen enempää voimavaroja kuin tähänkään asti. Verokilpailu ym. talousympäristön eteen tehtävät uhraukset ovat hyödytöntä puuhastelua, sillä hyvinvointi ei synny tuloskunnosta vaan työstä yhteiskunnan eteen. Ehkä Suomen talousympäristön ja tuloskunnon ylläpito tuo kassan pohjalle jotain, mutta nekin pääomaroposet kannattaa sijoittaa mieluummin kasvaviin talouksiin kuin kuihtuvan talouden Suomeen.

Palkkajäädytys on palkan pienentymistä siinä missä muukin palkkatason leikkaus, mutta hieman pidemmässä juoksussa vain. Palkkatason jäädytyksen sivuvaikutus on nollakasvu. Kuinka motivoiva on yhteiskunta, jonka talous ja kotimarkkina ei voi ja pysty kasvamaan kulutuksen kasvun ollessa suljettu poliittisesti pois. Palkkojen polkiessa paikallaan vaikuttaa se kokonaiskysyntää laskevasti.

Millähän sivukuluilla palkkakustannusten leikkauksen Junger aikoo toteuttaa. Leikkaamalla sairausvakuutusta, työttömyysvakuutusta vai millä kikka kolmosilla. Voihan nuo kaikki sivukulut pois leikata, mutta sekään uhraus ei riitä.

Suoraan sanottuna Suomi ei ole maa johon kenenkään kannattaa takaisin muualta palata. Mielessäni Suomi näyttäytyy maana joka tulee vajoamaan pohjille asti yhdeksi kehitysmaaksi muiden joukossa yliarvostetun ja arvonsa säilyttävän rahansa vuoksi.

Mikään maa ei voi pitää kärkisijaa tulo- ja varallisuushierarkian huipulla loputtomasti kilpailukykynsä säilyttäen ellei hyväksy valuuttansa arvon heikentymistä. Demarit selvästikin haluavat mieluummin säilyttää vahvan matkavaluutan kuin säilyttää hyvinvointivaltion, työllisyyden, kotimarkkinoiden toimivuuden, talouskasvun ja lisääntyvien verotulojen kautta yhteiskunnan palvelut ja infrastruktuurin kunnossa ja kehittymässä.

Suomella ei ole varaa rahoittaa sekä hyvinvointivaltiota ja yliarvostetun valuuttansa suhteellista arvoa globaalisti, kun kilpailijamaat samanaikaisesti vaurastuvat.

Käyttäjän KariLeinonen1 kuva
Kari Leinonen

# 30

Mikael Jungner kirjoitti:
"Ei niitä parempia johtajia ja päättäjiä ole missään varastossa odottamassa. Näillä nykyisillä pitää pärjätä, niin politiikassa, hallinnossa kuin yritysmaailmassa.

Nykyisetkin kuitenkin kasvavat. Oppivat uutta ja ymmärtävät paremmin. Siksi keskustelu on arvokasta."

Ymmärrän tämän lauseen niin, että kansanedustaja Jungnerin mielestä tässä maassa ei ole parempia johtajia kuin nyt (ja viime aikoina) vallassa olevat????

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ikuiseen kasvuun perustuva talousjärjestelmä ei taida toimia enää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kirjoituksessa on paljon asiaakin, mutta poimin tähän nyt kuitenkin kirjoituksen asiattomuudet.

> Valtion velan määrä tai kasvuvauhti ei ollut luottoluokituksen laskun syy.

Päätös oli luottoluokituksen lasku. Tällä on väkisinkin jotain tekemistä velan määrän ja velan kantokyvyn suhteen kanssa, vaikka asiaa ei erikseen mainittaisi.

> Jos luottaa kansainvälisten luottoluokittajien osaamiseen on ensimmäiseksi remontoitava suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä.

Eivät tainneet tällaista sanoa.

> Näin varmistetaan että väestön ikääntymisen aiheuttama lisäkustannus terveydenhuollossa voidaan kompensoida lisäämällä terveydenhuollon tuottavuutta.

Terveydenhuollon tuottavuuden nousu on toiveajattelua. Yhtä hyvin voi käydä toisin päin, kun toimivia tehokkaita yksiköitä korvataan uusilla suurilla viritelmillä. Miksi oletat tuottavuuden paranevan?

> Kolmanneksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Eikö ensin pitäisi saada nykyiset työttömät töihin. Uuden nuoren työkuntoisen väestön maahansiirto auttaa vanhenevan väestön huollossa vain, jos heille on tarjoilla myös töitä. Talous pitää siis laittaa ensin kuntoon.

> Rakennettava asuntoja, liikenneväyliä ja palveluja niille suomalaisille jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä sinne, mistä tuota uutta työtä helpoimmin löytää - kasvukeskuksiin. Tässä suhteessa nykyinen hallitus on suunnannut kasvupanoksia juuri oikeisiin paikkoihin.

Katsot siis työn muualla kuin suurimmissa kaupungeissa kannattamattomaksi. Minusta konepaja voi olla aivan yhtä tuottava pikkukunnassa kuin Helsingissä.

Totta kai kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, jos hallitus antaa niille satojen miljoonien kasvupaketteja (= paikallisen raieliikenteen tuki Helsingille, Espoolle ja Tampereelle) ja jättää muun maan ilman. Teet siis itsensä toteuttavia ennustuksia kannattamalla rahojen antamista vain suurimmille kaupungeille. Miten perustelet sen, että muut alueet eivät ole tuottavia?

> Meidän pitää siis säästää maltillisesti, uudistaa rakenteita rohkeasti ja kattaa velalla se kuoppa, joka edessämme on ennen kuin talouden kasvu hoitaa valtion budjettivajeen kuntoon.

Tätä politiikkaa Suomessa on noudatettu jo vuosia, ja se on johtanut luottoluokituksen laskuun. Toiveajatteua ja mitään tekemättömyyttä siis. Tuo ei yksinkertaisesti riitä. Tuo politiikka perustuu jonkin suhdanneihmeen tai rakenneihmeen toteutumiseen, kunhan vain tarpeeksi odotellaan ja samalla keräillään lisää ja lisää velkaa.

> Tarvitsemme myös palkkadevalvaation. Ei ehkä palkkoja suoraan leikkaamalla, mutta varmistamalla työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä että suomalaisen työn hintakilpailukyky paranee kansainvälisillä markkinoilla.

Jos Suomen kilpailukyky laskee, pelkkä maltillinen palkkakehitys ei riitä, vaan tarvitaan myös tuota palkkadevalvaatiota. (Kiitos siitä, että joku demari uskaltaa edes mainita palkkadevalvaation.)

> Edellä kerrotun toteuttaminen vaatii Suomen poliittiselta järjestelmältä ennennäkemätöntä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Poliitikoille varmaankin tosi vaikeaa ja ennennäkemätöntä. Normaalit maalaisjärjellä varustetut ihmiset voisivat hoitaa kilpailukyvyn palautuksen nopeasti ja helpostikin. ;-)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Laatu mainitsee lyhyesti liikennehankkeet. Niissä kyllä olisikin perkaamista (vaikka Tampereen ratikkaprojekti kyllä lienee mielekäs).

Siinä samassa voisi pöyhiä myös ns. maan tapaa, joka ei rajoittune vain liikenteen alalle.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Olen periaatteessa raideliikenteen ystävä. Noissa kasvupaketin ratahankkeissa kritisoin ensisijassa sitä, että normaalisti kunnat kustantavat paikallisliikenteensä itse, mutta nyt hallitus aikoo tukea suurimpien kaupunkien paikallisliikennettä, ja vain niitä. Jos laman aikana halutaan antaa kunnille kasvupaketteja, normaalimpaa olisi tukea koko maan taloutta, eikä vain muutamaa valittua kuntaa (erityisesti poliitikkojen kotikuntia). Melkoista siltarumpupolitiikkaa ja kotiinpäin vetoa siis.

Mikael Jungner ilmaisi avoimesti tukevansa tällaista koko kansan rahojen keskittämistä muutaman valikoidun kunnan tukemiseen, ja väestön siirtämistä näin keskuskaupunkeihin (kai kaupunkeihin siirrettyjen rahojen perässä, kun haja-asutusalueet jätetään kehittämättä ja rahoitta).

Tampereen paikallisrata voi tosiaan olla paljon Helsingin rataa järkevämpi. Sinnekään en silti rahoja ohjaisi muuta maata enempää. Raideliikennettä halutaan kai tukea ekologisena ja tehokkaana ratkaisuna. Oikea tapa ei ole tukiaisten jako, eikä etenkään suosikkikuntien tukeminen, vaan muiden halitallisempien liikennemuotojen verottaminen niiden haitallisuutta vastaavalla tasolla (= vihdoinkin riittävät, käyttöä vähentävät verot fossiilisille). Näin markkinat järjestäisivät itse liikennepaletin uuteen (raideliikennettä suosivampaan) muotoon.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #74

Taisin muotoilla viestini huonosti, koska kommentti koskee "pintavaahtoa" eikä sen alla "piileskelevää" maan tapaa.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #75

Tuohon linkattuun artikkeliin lisäisin, että ei ihme, että helsinkiläiset poliitikot tukevat hanketta ja ajavat sitä kuin käärmettä pyssyyn, jos Helsingin kasvua tukevaan hankkeeseen saadaan yhdistettyä valtion sadan miljoonan luokassa (?) oleva tuki.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Palkkadevalvaatio?

Paperityöntekijäin palkat ovat 10 prosenttia paperiteollisuuden kustannuksista. Vaikka heidän palkat nollattaisiin, sillä ei olisi ratkaisevaa merkitystä paperiteollisuuden kilpailukykyyn.
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1729...

20 euron tupolla haluttiin duunareille palkkadevalvaatiota. Kilpailukyvyn piti nousta, ja piti tulla 20 000 uutta työpaikkaa.

Toisin kävi. Ostovoima heikkenee entisestään ja kaupan alalta on hävinnyt ja häviää tuhansia työpaikkoja.

Tuoreen TEM:n tilaston mukaan 300 uutta työpaikkaa on tullut, joten tavoite 20 000 työpaikasta saavutetaan tällä vauhdilla 60 vuoden kuluttua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen ongelma on että vuosikymmenien sääntelyn ja verotuksen takia asuminen ja elintarvikkeet ovat kalliita ja palkkojen leikkaus vain merkitsisi että kunnat ja valtio joutuisivat tukemaan elämistä kasvukeskuksissa joissa työpaikkoja vielä on jäljellä. Nuorille asuntovelkaisille tässä on myös ongelma jos menot on säädetty oletettujen tulojen mukaan ja tulojen romahtaessa ongelma onkin pankin käsissä.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Reilu 3 vuotta riitti SDP.lle saadakseen tämän aikaiseks.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kimmo Saarikko, Jarmo Makkonen,

Ajatus palkkojen laskusta tulee siitä, että kelluvan markan aikana valuutan arvo olisi jo laskenut, ja palkat olisivat laskeneet suhteessa muihin maihin. Kyse on siitä, onko tällaiseen tasapainottamiseen nyt tarvetta vai ei. Yhteisvaluutta pitää palkkamme vakiona suhteessa toisiin maihin. Tai tarkemmin, maltilliset palkankorotuksemme korottavat palkkoja hieman, joten riippuu muiden maiden palkankorotuksista, miten Suomen ja muiden maiden palkkojen suhde kehittyy. Palkat eivät siis jousta entiseen tapaan. Minun väitteeni on, että tämä kiinteän valuutan joustamattomuus vaikuttaa Suomen talouden kilpailukykyyn haitallisesti. Siksi pitää pohtia, voiko tässä tilanteessa tehdä jotain entisen devoitumisen/devalvaation kaltaista vinouman korjaamiseksi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Juho, et tainnut lukea postauksessani olevaa linkkiä. Minulle mainitsemasi valuuttamekanismit ovat enemmän kuin tuttuja. Kannattaa lukea myös muita kirjoituksiani aiheesta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Totta, en lukenut linkattua artikkelia kokonaan, mutta nyt luin, ja siitä linkatun seuraavan artikkelin. Koska eri vaihtoehdot ovat sinulle tuttuja, heittoni tarkoitus oli kysyä sinulta pari kysymystä.

Eikö devalvoitumisen puuttuminen olekin ongelma? Oletan että vastaat, että Ruotsi on hyötynyt valuuttansa joustavuudesta, ja siksi kiinteä valuutta on Suomelle ongelma.

Seuraava kysymys on, mitä yhteisvaluutassa pitäisi tehdä yhteisvaluutan jäykkyyden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi? En osannut lukea teksteistäsi, millaista ratkaisua suosittelet yhteisvauutassa olevalle Suomelle. Ymmärsin että et katso palkkojen alentamisen toimivan. Minun näkökulmani on se, että jos oletamme, että perinteinen oman valuutan devalvoituminen toimisi, vastaavan kokoinen palkka-ale tekisi saman, eli palkat laskisivat suhteessa muihin maihin. Tuo operaatio leikkaisi devalvoitumisen tapaan ulkomaisten hyödykkeiden kulutusta. Kotimaassa pitää perinteisen devalvoitumisen tapaan olettaa, että hintataso putoaisi yleisen palkanlaskun myötä, eikä kotimaan tuotteiden kulutuspotentiaali siis laskisi koko palkka-alen määrää. Tilanne on psykologisesti hieman erilainen kuin perinteisessä devalvoitumisessa, ja yksityiset velatkin olisivat euroissa, mutta noin karkeasti tässä kuitenkin apinoitaisiin perinteistä devalvoitumista hieman uusin nimikkein.

Jos epäilet, että esittämäni malli ei toimi, niin miksi ei toimi? Entä onko sinulla ehdotusta laman selättämismalliksi yhteisvaluutassa ollessa?

Totean vielä, että maltillinen tuloratkaisu ei mielestäni ole lainkaan riittävä, sillä oletan Suomen kilpailukyvyn laskeneen Nokian ja Kiinan myötä, ja siksi devalvoituminen tai vastaava olisi tarpeen (ei siis palkkojen maltillinen nousu tai ennallaan pysyminen, vaan niiden lasku suhteessa muihin maihin).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #68

"Minun näkökulmani on se, että jos oletamme, että perinteinen oman valuutan devalvoituminen toimisi, vastaavan kokoinen palkka-ale tekisi saman"

Tämä olisi hieman vaikeaa kuten aiemmassa kommentissani totesin. Suomessa on euromaiden korkein kustannustaso (asuminen, ruoka ja verotus) ja ilmastomme vaatii rakennuksilta enemmän ja rahaa palaa lämmittämiseenkin, eli emme pääse samalle viivalle kovin helpolla jos koskaan. Palkka-ale aiheuttaa vaikeuksia myös näillä jotka ovat ottaneet asuntolainaa ja laskeneet tulonsa ilman palkka-alea.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #70

Huolistasi allekirjoitan sen, että euromääräiset velat aiheuttavat euroaikana enemmän ongelmia kuin markka-ajan markkamääräiset velat. Tästä syystä yhteisvaluutassa tapahtuvan sisäisen devalvaation kanssa pitää olla jonkin verran varovaisempi kuin peristeisessä devalvaatiossa.

En pidä tarpeellisena tukea elämistä kasvukeskuksissa. Tuollaiset tuet tapaavat mennä suoraan vuokriin. Jos ei ole tukia, periaatteessa vuokrat putoavat vastaavasti. Ja jos jengi alkaa muuttaa muualle, varmasti putoavat.

Suomen korkea kustannustaso on ilmaston osalta pysyvä. Pohjoismaistyylisen yhteiskunnan vuoksi verotus on korkea, mutta toisaalta kansalaisten ei siksi tarvitse maksaa peruspalveluistaan, eikä ottaa kalliita vakuutuksia turvakseen. Tuo korkeiden verojen malli voi siis olla taloudellinenkin. Suomi syö nyt enemmän kuin tienaa, joten kulutusta pitääkin vähän laskea. Jos talous piristyy toimien seurauksena, meillä on taas hieman varaa nostaa kulutustasoa. Asumisen ja ruuan hinnan tulisi seurailla palkkatason muutoksia. Suomi on ollut samalla viivalla ja muita edelläkin. Pääsemme samaan jatkossakin, jos vain laitamme asiamme johonkin nykyistä järkevämpään järjestykseen. Mainituista ongelmista vain Kiinan nousu rokottanee kulutustottumuksiamme jonkin verran myös jatkossa.

Vielä euromääräisistä veloista. Hallituksen tulisi varoittaa välittömästi ihmisiä siitä, että velkaa ei saa ottaa veneen laitoihin asti, vaan että laitaa pitää jättää hyvä matka näkyviin. Tämän pitäisi olla selvä asia tilanteessa, jossa talous on vaikeuksissa, mutta hallitus selvästikin mainostaa itselleen ja muillekin nyt alhaisella korolla saatavaa lainarahaa. Kansalaisille pitäisi kertoa myös sisäisen devalvaation / palkka-alen mahdollisuudsta, ja sen vaikutuksista lainojen takaisinmaksuun. Muu on vastuutonta. Jos sisäinen devalvaatio tehdään ilman tällaisia pitkäkestoisia varoituksia, hallituksen tulee tukea niitä, jotka tuo politiikka selvästi ajaa vaikeuksiin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Miten ihmeessä Sdp ja Kokoomus voivat istua samassa hallituksessa, kun puolueiden näkemys talouspolitiikan peruslinjauksista on suurin piirtein vastakkainen? Sivistyneissä parlamentaarisissa demokratioissa tämä on todettu lähtökohtaisesti mahdottomaksi. Mutta meillä junnataan vain eteenpäin pähkähullulla linjalla. Kokoomuksen apupuolueena demarit menettävät loputkin äänestäjänsä.

Suhteessa elvyttämiseen ja säästämiseen Sdp:n ja Kokoomuksen linjat eroavat kuin päivä ja yö. Elvytyspolitiikan esitaistelijana on esiintynyt Helsingin Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta, joka on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi ottaa reippaasti uutta velkaa ja elvyttää. Velan avulla käännettäisiin velkaantuminen laskuun. Nykylinja johtaa vain näivettymiseen. Näin Haaparanta kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa:

Meillä on nyt pääministeri, jolle tutkimustulokset ovat pelkkää ilmaa, ainakin jos hänen reaktioitaan IMF:n ehdotukseen infrastruktuuri-investointien kasvattamiseen Euro-alueella lukee. Tilalle hän tarjoaa teekutsuliikkeen alkukantaisimpia hokemia, “Vain yritykset luovat kasvua”-iskulauseita. No, ehkä meidän pitäisi tehdä yhteiskunnallinen koe ja jättää infrastruktuuri rapautumaan. Hei, ei tämä ole fiksua eikä tätä aikaa, ei tämä ole yhteen hiileen puhaltamista! - See more at: http://blog.hse-econ.fi/?p=6276#comments

Ottakaamme oppia Ruotsista, joka on säilyttänyt talouden AAA-luokituksen. Siellä vaaleihin mennään puolueblokkeina. Meillä ehdittäisiin tehdä sama vielä vuoden 2015 vaaleissa. Olisi sivistynyttä antaa äänestäjille kuluttajansuoja eli mahdollisuus määritellä, millaisen hallituksen puolesta heidän äänensä menee. Olisi saatava vaalikoalitio rikkaille ja meille tavallisille kansalaisille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten ihmeessä Sdp ja Kokoomus voivat istua samassa hallituksessa"

Molemmilla on sama näkemys liittovaltiosta ja siinä ei Suomi ja suomalaisten mielipide paina mitään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ja Suomen sisäisessä politiikassa molemmat nauttvat keskittämisestä (ja lamaa tekosyynä käyttäen tätä tehdäänkin reippaasti).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jungner,
ajattelussanne on sisäisiä ristiriitoja.

Väestön ikääntyminen on ollut huolenaihe ainakin 1990-luvulta asti. On ollut yli 20 vuotta aikaa tehdä "rakenteellisia uudistuksia". Eläkkeiden maksajia ovat nykyiset työssä käyvät, joiden määrä vähenee työpaikkojen määrän vähentyessä. Tämän korjaamiseen ei auta eläkeiän nosto.

Sitä paitsi nostamalla eläkeikää pidetään työttömät eläköitymistä odottavat henkilöt "valtion leivissä" työttömyyskorvauksella+peruspäivärahalla ja säästetään näin rahaa eläkeyhtiöiltä. joilla eläkkeiden maksupäivä siirtyy sen eläkeiän noston verran.

"Kannustava eläkkeen määräytymisen malli" leikkaa eläkeläisten ostovoimaa.

Miksi Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jos työpaikat ovat siirtyneet euroaluetta kilpailukykyisempien valuuttojen maihin?
Euroalueen maatkin ostavat mieluummin muualta kuin yhteisvaluutan sisämarkkina-alueelta, koska euro on niin kallis. Näkyy esim.Suomen tullin tilastoista. Maailmanpankin tilastoista näkyy, että EU on menettänyt osuuttaan maailmanmarkkinoista euron käyttöön oton jälkeen.
Italiassa, Kreikassa, Portugalissa on runsaasti maahanmuuttajia. Niin paljon, että esim. Italiassa ei edes tarkkaan tiedetä paljonko niitä on. Mainituissa maissa on myös hyvin korkeat työttömyysprosentit. Tämä kokemusperäinen todistusaineisto ei merkitse mitään?

Haluatte autioittaa maaseudun panostamalla rahat kasvukeskuksiin? Mistä kasvukeskusten kasvun on tarkoitus tulla? Työvoiman liikkuvuus työn perässä kasvattaa juurettomia ihmisiä, joilla on juurettomien ihmisten ongelmat. EU:n mittakaavassa taas maahanmuuttoa ei mainittavasti tapahdu (kts. Eurostat). "Menestystarinoista" kuten Latviasta jengi häipyy EU:n ulkopuolelle. Työttömyysprosentti toki Latviassa laski maastamuuton myötä väestön supistumisen myötä.

Haluatte pitää huolta kysynnästä. Hienoa. Onko jotain konkreettisia ehdotuksia - sen lisäksi, että ehdotatte palkkadevalvaatiota, joka leikkaa kokonaiskysyntää. Rahaton ei osta. Asiakkaaton yrittäjä ei kauaa yritä.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan esim. teollisuuden henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 13,5% vuonna 2010. http://www.stat.fi/til/tetipa/2010/tetipa_2010_201...
Paljonko tätä 13,5 prosenttia pitäisi saada leikattua että teollisuuden kilpailukyky saataisiin palautettua? (sarkasmivaroitus)

Entäpä asuntovelalliset? Pankit varmaan mielellään pidentävät velkojen maksuaikoja, koska palkkadevalvaation takia velalliset joutuvat maksuvaikeuksiin asuntovelkojensa kanssa? Vai annetaanko asuntojen hintakuplan puhjeta? Toivotaanko, että kv. sijoittajat ostavat häädettyjen velallisten asunnot ja vuokraavat ne edelleen maksukykyisille - joita ei enää sitten ole? Vai kompensoiko valtio vuokranantajille korottamalla asumistukia, ja ottaa lisää velkaa voidakseen sen tehdä?

Valtion velka ei ollut luottoluokituksen laskun syy, sanotte.

Yksityinen sektori on velkaantunut tappiin. Nyt, kun valtio "tasapainottaa" ja jos tehdään palkkadevalvaatio, yksityissektorikaan ei ota lisää velkaa, jolloin talous ei kasva koska velka = raha = ostovoima = työpaikka. Sen jälkeen pankit parkuvat pankkitukea, koska pankkien myyntituote on velka. Ja koska palkkadevalvaation myötä ongelmaluottojen määrä pankkien taseissa kasvaa.

Joten valtio ottaa velkaa yksityisiltä pankeilta tukeakseen pankkeja, ja velkaantuu lisää yksityisille.

Miksi ette ehdota ilmeisintä ratkaisua, eurosta eroamista?

Logiikkanne, Jungner, johtaa siihen, että säilytämme euron (jonka oli määrä tuoda hyvinvointia, vakautta ja vaurautta) laskemalla elintasoa, seilaamalla kriisistä kriisiin ja omaisuusarvoja leikkaamalla jotta säilyttäisimme euron. Mitä järkeä tässä on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset