Mikael Jungner

Vastaus Juha Sipilälle

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pyysi puolueilta ajatuksia siitä, mitä seuraavaksi pitäisi Suomessa tehdä. Kiitos kysymyksestä. Vastaan siihen. Juha, toivottavasti jatksat lukea tämän vaikka vastaus on tavanomaista blogia pidempi ja vaikka en olekaan puolue.

Kannattaa aloittaa pohtimalla isoa kuvaa. Kontin standardointi mullisti tavaraliikenteen laskemalla tavaroiden kuljetuskustannukset murto-osaan entisestä. Se avasi ovet globalisaatiolle. TCP/IP -protokolla standardoi tiedon siirtelyn verkossa. Sen avulla tiedon käsittelyn transaktiokustannukset lähenivät nollaa ja osaaminen alkoi liikkua lähes yhtä ketterästi kuin pääomat. Verkkopalveluiden kautta syntyi sähköinen identiteetti joka puolestaan avasi ovet lukemattomille palveluille treffi-aplikaatioista aina taksien tilaamiseen ja lukemattomien uusien mikromarkkinoiden syntyyn. Nämä kolme keksintöä yhdessä ovat tehneet maailmasta nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen dynaamisen systeemin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen hyvinkin nopeasti.

Tähän kehitykseen pitää politiikan vastata. Jos halutaan työtä ja työpaikkoja, on ihmisten osaamisen ja pääomien kohdattava Suomessa toisensa tavalla, joka synnyttää markkinoita kiinnostavia palveluja. Suomessa on yllin kyllin osaamista ja kohtuullisesti pääomaa, mutta ne eivät tänään kohtaa toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Politiikalla on käytössään kaksi työkalua, normit ja budjetti. Lainsäädännöstä ei ole meille nopeaa apua, mutta valtion ja kuntien budjeteista on. Ostamalla enemmän asioita suomalaisilta kasvuyrityksiltä julkinen valta tukee tehokkaimmin kasvua ja työllisyyttä. Julkisten hankintojen kautta kasvuyritykset saavat liikevaihtoa, kasvua, kokemusta ja referenssejä ulkomaanvientiä varten. Referenssi on käytännön esimerkki siitä, että myytävä tuote tai palvelu todella toimii, referenssiä voisi kutsua todellisuuden auktorisoimaksi luottamukseksi. Mitä uudempi tuote tai idea, sitä tärkeämpää on että asiakas voi siihen luottaa.

Työn arvo syntyy nykyisin useimmiten vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, ei yksin pakertaen. Julkisen vallan kannattaa muuttaa tapoja, joilla se itse toimii. Julkisen vallan työntekijöitä johdetaan huonommin kuin yksityisen sektorin työntekijöitä. Vuorovaikutus niin virkamiesten välillä kuin virkamiesten ja kansalaisten välillä on suhteellisen heikkoa ja turhan tarkasti säädeltyä. Siksi julkisen puolen työntekijät sairastavat enemmän, masentuvat herkemmin ja joutuvat todennäköisemmin työpaikkakiusatuksi kuin heidän kollegansa yksityisellä sektorilla. Kevään vaaleissa pitäisi jokaisen puolueen esittää ohjelma siitä, miten he tämän kansallisen häpeäpilkun korjaavat. Julkisessa hallinnossa poliitikoilla on kaikki valta lopettaa tämä kärsimysnäytelmä.

Perinteisemmissä politiikan kysymyksissä selkeys on vahvuus. Suomen julkisella hallinnolla ei ole rahkeita merkittäviin veronkevennyksiin. Toisaalta kiivainkin valtiososialisti myöntänee, että verotuksen edelleen kiristäminen olisi tuhon tie. Välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve päättämällä, että seuraavalla hallituskaudella verotuksen isoon kuvaan ei kosketa. Tämä luo ennustettavuutta. Se on tehokkaampi kasvun moottori kuin lähinnä julkisuuteen tarkoitetut poukkoilevat vero-uudistukset. Verotuksen ison kuvan jäädyttäminen antaa tilaa muutamien kymmenien miljoonien eurojen pienille viilauksille yksittäisillä aloilla, kuten esimerkiksi sähköisen median alv:n lasku tai listaamattomien yhtiöiden veroedun laajentaminen first north -listan ja päälistan väliin. Kun kasvu sitten lähtee käyntiin, kannattaa kaikki uusi liikkumavara käyttää työn verotuksen ja yhteisöveron laskuun kunnes Suomen kokonaisveroaste saadaan alle 40 prosentin.

Eläkeratkaisu kannattaa tehdä työmarkkinajärjestöjen sopimalla tavalla. Sote-uudistus pitää toteuttaa löydetyn sovun pohjalta. Perustuslakiongelmat kannattaa ratkaista tinkimättä uudistuksen päälinjoista. Tämä tarkoittaa tarvittaessa sote-uudistuksen säätämistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tuo olisi myös kuntien itsehallinnon etu. Jos sote-uudistus toteutetaan perustuslakia tulkitsemalla, syntyy tulkinnalla kuntien itsehallintoon uusi yleinen aukko. Se on laaja. Jos uudistus toteutetaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä, koskee valittu linja vain ja ainoastaan käsillä olevaa sote-uudistusta. Se on suppeampi.

Fennovoimalle kannattaa myöntää jatkolupa. Se lisää tulevaisuuden energiapolitiikan luotettavuutta erityisesti nyt, kun Teollisuuden Voiman ydinvoimahanke raukesi. Koska myös Fennovoiman hankkeeseen liittyy ongelmia ja sen lopullinen toteutuminen on epävarmaa, kannattaa ensi vaalikaudella rohkaista Fortumia jättämään oma hakemuksensa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Fortum on vahvin taho rakentamaan Suomeen ydinvoimaa. Hallituksen linjaus ja opposition näkemykset bioenergian käytön lisäämiseksi ovat hyvin pohdittuja ja tervetulleita. Tuolla tiellä kannattaa jatkaa.     

Norminpurkutalkoot on hyvä hanke, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella on syytä olettaa sen jäävän käytännön kannalta näpertelyksi. Siksi on syytä keskittyä kolmeen asiaan. Julkisen hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Keskushallinnon strategisen päätöksentekokyvyn palauttamiseen. Yritysten ja kansalaisten raportointivelvollisuuksien aiheuttaman taakan keventämiseen säätämällä Viron mallin mukaan laki, jossa annetaan hallinnolle oikeus kysyä yhtä tietoa yrityksiltä tai kansalaisilta vain kerran. Sen jälkeen on hallinnon omien rutiinien tehtävä varmistaa, että saatu tieto löytää tiensä kaikkien niiden virkamiesten päätteille, jotka tuota tietoa voivat työssään tarvita.  

Mikäli kaiken tämän jälkeen energiaa riittää, kannattaa se suunnata kaikkien julkisten hallinnon palveluiden digitalisoimiseen. Erityisesti terveydenhuollossa on saavutettavissa digitalisaation kautta miljardisäästöt.

Mikä parasta, edellä lueteltu lista ei ole poliittinen. Sen voi toteuttaa mikä tahansa hallitus, kokoonpanosta riippumatta. Kun nuo kaikki toimet toteutetaan, jää kansantalouteemme yllin kyllin vaurautta, jonka jakamisessa voidaan sitten palata perinteisempään politiikkaan. Vahvistetaanko vaikkapa  maakuntia (Keskusta), kevennetäänkö edelleen verotusta (Kokoomus), parannetaanko palveluja (SDP) vai panostetaanko sittenkin sotilaalliseen maanpuolustukseen (Perussuomalaiset). Vai unohdetaanko viimein vastakkainasettelu ja tehdään yhteisymmärryksessä nuo kaikki. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Jukka Laine

Suomessa julkistalous tuottaa 2/3 osaa BKT:sta, kun lasketaan mukaan valtion ja kuntien omistavat kasvuyritykset, jotka syövät markkinoita.
Teknologia-ja metsäteollisuus ovat katoamassa Suomesta kokonaan Nokian ja metäsyhtiöiden vaikeuksien myötä. Jäljelle jää vain pienyrityksiä teknologiaalalle ja puunjalostukseen ajan kanssa.

Vaikka vientimarkkinat elpyisivätkin, niin kireä verotus ajaa pienyrittäjät ja kansalaiset velkaloukkuun ja ahdinkoon. Ja kun ne yrityksetkin siirtävät tuotantoaan tunnetusti muualle. Varsinkin pienituloiset kansalaiset ovat vaikeuksissa.

Ilman merkittäviä talousuudistuksia, niin yksityissektorilla kuin julkistaloudessa, ei Suomen talous tule elpymään vaan romahtamaan. Onko SDP:n malli se tuttu ja turvallinen. Puhutaan paljon, ei tehdä mitään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

1990- luvun vaihteen lamassa verotus-ja jakopuolue sdp ja Koivisto näyttivät talousmallinsa Holkeri (kok) "hallitussa rakennemuutoshallituksessa".

Punapääoma tuhoutui (pankki STS,rakennusliike Haka,vakuutusyhtiö Kansa liikkeet EKA ja Elanto levisivät). Historiaan siirtyivät myös pankit SKOP, SYP,KOP ja Postipankki ja maahan tuli puolen miljoonan työttömyys vallitsevan vahvan markan ja löysän ulkomaisen lainarahan aikana. Moni demari menetti säästönsä, omaisuutensa ja uskonsa puolueeseensa. Konkurssiaalto levisi ja jotkut tekivät lopullisen ratkaisun epätoivoissaan. Siinä tasetta.

Tällaisia ovat demarien talouskyvyt. Talousmies Tanner (sd) pyörinee haudassaan yhä.

Nyt ajetaan lisävelkaelvystä kuin käärmettä pyssyyn, kun on mukamas halvat korotkin ja matala inflaatio. Kuitenkin EKP:n Draghi tunnusti deflaation ja siksi pitää pian nostaa korkoja ja inflaatiota. Kuinkahan käy asuntosäästäjien ja ylivelkaantuneiden, kun korot nousevat tappiin kuten takavuosina Suomessa? Suomikin on ajautunut rupumaiden Kreikka, Kypros, Italia ja Kroatia joukkoon. Sateenkaaren alla kävikin näin.

Velkaa velan päälle-politiikka on konkurssipolitiikkaa. Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa. Seuraavat sukupolvet joutuvatkin maksumiehiksi vanhemopiensa holtittomien EU/EMU-päätösten vuoksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Höpöhöpö- "Suoraselkäisten" pelottelupolitiikkaa:

"Velkaa velan päälle-politiikka on konkurssipolitiikkaa. Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa. Seuraavat sukupolvet joutuvatkin maksumiehiksi vanhemopiensa holtittomien EU/EMU-päätösten vuoksi."

Todellisuus asiassa löytyy täältä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kans...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #23

Maailma on täynnä monenlaista totuutta. Mutta mikä/mitä on absoluuttinen totuus, Jouko Heyno? Ilman sarvia ja hampaita. Filosofit ovat sitä koko historian ajan etsineet - löytämättä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

"Totuus on asioiden todellinen tila" (Platoon)
"Tieto on perusteltu arvaus siitä, mikä on totuus" (K.R. Popper)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #35

Tässä muutamia reaaliaikaisia taloustotuuksia luettavaksi:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/11/2...

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/11/21/drag...

Inflaation noston lisäksi EKP: pomo Marion Draghi tunnustaa viimeinkin, että deflaatiotakin pukkaa EKP/EMUssa:

http://www.yle.fi/uutiset/ekp_valmis_toimimaan_def...

http://www.yle.fi/uutiset/lahitapiolan_ekonomisti_...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Ja mitähän keskusteluun liittyvää halusit tuoda esiin näillä linkeillä? Kaiken tuonhan olen jo todennut sarjassa "Kansantaloutta ilman kyyneleitä".

Ihan kansantaloustieteen peruskamaa.

EKP vain ei pysty vaikuttamaan tulonjakopolitiikkaan, joten sen otimet eivät tule tehoamaan kuin väliaikaisesti.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #42

Sen mädännäisyyden, joka rehottaa tällä hetkellä EU/EMU/EKP:ssä ja Suomessakin veroparatiisimanipulointeja myöten. Moraalisesta rappiosta puhumattakaan.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Julkisen talouden osuus on noin 20 prosenttia bkt:sta mutta muuten nuo ovat aiheellisia huolia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mikael

... mutta julkisen talouden osuus koko kansantalouden (BKT) kustannuksista on noin 55%.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vähän enemmänkin jo, lähes 60%. Mutta yksityisen sektorin menot ovat noin 240% BKT:sta. Kuten avaaja toteaa, julkinen talous on noin neljäsosa yksityisen sektorin koosta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #5

Voi voi sinua, Jari. Taas noita numeroita. Päänsärkyä aiheuttavat moiset suoraselkäsille "valtio maksakoon verot" -yksityisyrittelijöille. Pois moinen tosiasioihin tuijottaminen. Jo Rocco Salvatore opetti 20-luvun Italiassa: "Tärkeämpää kuin tosiasiat on oikea asenne!"

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Totta "tuotto" on 20 %, mutta työvoima 25%, joten löysää on 5%, eli noin 30 000 käsiparia. Prosentit siis suhteita koko BKT:on ja työllisistä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Julkisen talouden osuus arvonnoususta on noin 21% ja työvoimasta noin 24% joka kertoo siis siitä että julkisen puolen osuus BKT:stä on keskimäärin pienempi per työn tekijä kuin yksityispuolella.

BKT lasketaan kahta kautta eli: 1. tuotteiden ja palveluiden arvon (nousun) kautta ja 2. maksettujen palkkojen ja pääomakorvausten kautta.

"..."tuotto" on 20 %, mutta työvoima 25%, joten löysää on 5%..."

joten tuo prosenttilukujen ero ei kerro niinkään "löysästä" vaan siitä että julkisella puolella on pienemmät PALKAT. Pieni palkka -> pieni arvonnousu -> pienempi BKT.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Höpö höpö pienemmät palkat??? On siellä työntekijöitä siis fyysisisä henkilöitä tuo määrä eikä palkkakustannuksista ollut minun laskelmassa kyse.

Työvoimasta puhut omassa komentissasikin. Työvoima on eri asia kuin palkkakustannus.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Höpö höpö pienemmät palkat??? On siellä työntekijöitä siis fyysisiä henkilöitä tuo määrä eikä palkkakustannuksista ollut minun laskelmassa kyse.

Työvoimasta puhut omassa komentissasikin. Työvoima on eri asia kuin palkkakustannus.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #27

Toistan vielä (yksinkertaistettuna) 21% kansantaloudessa maksetuista palkoista ja pääomakorvauksista maksetaan julkisella puolella (ei juuri pääomakorvauksia). 24 % työväestöstä julkisella puolella.

Karkeana esityksenä talous: virtuaalipuoli(rahatalous eli tulonjako) = reaalipuoli => palkat+pääomakorvaukset = tuotteet(arvo)+palvelu(arvo)(+investoinnit (jos halutaan erottaa))

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Nyt menee näpertelyksi. Kuvaavampi ja yleisesti käytetty luku on julkisten menojen osuus bkt:sta joka on n. 60% ja se on euroopan korkeimpien joukossa. Mutta sekään ei välttämättä kerro vielä mitään järjellistä. Olennaisesti tässä pitää tarkastella valtion menojen ja tulojen suhdetta. Miinustetaan valtion menot sen tuloista ja katsotaan mitä jää viivan alle. Suomen tapauksessa tämä erotus ei ole imarteleva.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osut asian ytimeen. Nimenomaan tulojen ja menojen erotus on ratkaiseva, ei julkisen osan kuviteltu osuus kokonaisuudesta. Ongelma säilyy ja pahenee, koska tulojen lisäämisen sijaan pyritään menojen vähentämiseen, vaikka jälkimmäinne toimi väistämättä johtaa tulojen edelleenvähenemiseen.

Mutta eiköhän valita samat edustajat uudelleen seuraavissa eduskuntavaaleissa, joohan?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Velkarahan syytäminen julkisiin hankintoihin ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa. Emme voi sallia talouselämämme valtiollistumista enää tästä eteenpäin! Virkamiesten hörhöily markkinoilla syö elintilaa terveeltä yritystoiminnalta ja korruptoi viranomaisia ja yrityksiä.

Edessä on kreikkalainen skenaario, jossa valtion ja kuntien rahankäyttö tulee vähitellen julkiseen syyniin. Kuinkahan monta pientä ja suurta Talvivaaraa täältä paljastuukaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jungnerilla on mennyt sekaisin verotuksen yleinen kiristäminen toisaalta ja verotuksen painopisteen siirtäminen maksukykyisiin toisaalta. Ottakaamme esimerkiksi ikuisuusstalinisti B. Wahlroos. 90 % veroasteella hänelle jäisi käteen puhtaana reilusti yli miljoona euroa. Liian vähän?

Suomen verotuksen perusongelma on sen sekavuus. Meillä pn perus-verolakeja yli 800 sivua, enemmän kuin ostojevskin Rikos ja rangaistus -teoksessa. Ja jälkimmäinen on sentään sujuvaa, luettavaa, teksitä. Lisäksi tulevat verolakien sivujuonteet ja muu verotukseen vaikuttava lainsäääntö.

Veroremontin lähtökohtana pitäisi olla kaikkien, siis aivan kaikkien, tulojen määrääminen henkilöverotuksessa verotettavaksi, verotuksen alarajaksi 1000 kuussa ja progression ylärajaksi 90 % kohtaan 3,65 miljoonaa euroa vuodessa (jolloin käteen jää puhtaanan tonni pivässä). Samalla parin saan vuoden maatalousyhteiskunnasta periytyvä tulonlähdejako pitäisi poistaa kertaheitolla. Tämä ei edellyttäisi verokertymän kasvua, vaan siirtäisi verotuksen painopisteen sinne, missä rahaa on. Samalla suurituloisistakin osa säästäisi, kun ei tarvitsisi maksaa verojuriseille verosuunnittelusta (kun mitään suunniteltavaa ei enää olisi).

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Millä ihmeellä perustelet 90% progressiivista verotusta?

Eikö voitaisi suoraan aloittaa 60% progressiosta että valtiolla olisi millä mällätä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perustelen tuota 90 % ylärajaa kohtuullisuudella. Tonni päivässä riittänee vaativampaankin elintasoon. Nallen tuloilla jäisi noinkolme tonnia joka päivä, arjet ja pyhät. Eiköhän se riitä ihan hyvin koko perheen päivittäisiin elinkustannuksiin.

Se, että aloitettaisiin 60 %:sta, kuten ehdotat, taas ei ole kohtuullista. Tonni kuussa on kohtuullinen alaraja, sillä tulee - ainakin nyt - toimeen joten kuten.

Muute, se "valtio", josta puhut, olemme me itse. Eikö se olisi vain kivaa, että meillä olisi, millä mällätä?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #14

No miten ihmeessä tuo 90% raja olisi kohtuullinen? Tuossa vasta olisi aihetta kaiken maailman verosuunnitteluun. Kertoo lähinnä verotuksen vaatijasta. Ilmeisesti et ole itse aikonut ikimaailmassa tehdä töitä niin paljon että voisit moista tuloa saada. Varmuudeksi haluat tietää etteivät muutkaan sellaista saa.

Ei ei olisi kiva että meillä olisi millä mällätä. Yhteiskunnantehtävänä ei ole kasvaa miksikään sosialistin unelmaksi. Sen tehtävänä on taata tukea ja turvaa ja mahdollistaa yrittäjyys. Juuri tuollaiset kuvitelmat 90% verotuksen tilannetta parantavasta voimasta kertovat kuinka vähän haluat tilanteen todellisuudessa paranevan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Tulonmuodostuksella ei tuossa tuloluokassa ole mitään tekemistä tulonsaajan tekemän työn määrän kanssa.

Ei yhteiskunnalla ole mitään "tehtävää", sen enempää Suomessa kuin muuallakaan.

Verotusta koskevien väärinkäsitystesi korjaamiseksi suosittelen lukemaan tämän:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

Tuloeroista koskevalta osalta kannattaa lukea tämä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140663-kans...

Ja sitten katsomaan Böötsaa töllöstä.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Julkisen sektorin kevennyksestä on lähdettävä kokonaisvaltaisesti, johon sisältyy myös kuntasektori. Kuntaliitokset on hyvä asia, mutta sen henkilöstöpolitiikka jää laahaamaan surkeasti perässä. Säästöjen sijaan saamme lisää maksettavaa päällekkäisyyksien takia, joka johtaa myös henkilöstön turhautumiseen ja kyttäilyyn. Kukaan ei luovu sentistäkään, vaikka edessä on vain tynkävirka, jolla ei ole mitään tekemistä työnteon kanssa.

Valkokaulusköyhälistön on nyt riisuttava kravattinsa ja käärittävä hihansa aloittaakseen unohtamansa työnteon. Tämä maa ei nouse surkeudestaan, jos tosityöhön ei tartu jokainen työikäinen työhön kykenevä. Kyllä. Tämän on saarna, ja sen takana on loistavan menneisyyden omaava eläkeläisukko, joka yrittäjänä uskoi maksaneensa eläkettä niin että sillä tulisi joten'kuten toimeen. Väärä usko, Lipposen hallitus ryösti työeläkkeistä ison osan omin luvin, yli kymmen vuotta sitten.

Mikael Jungerin prosentit julkisen talouden bkt:sta ja muut hienot teoriat, sekä eri puolueiden karsinointi tavoitteineen eivät paljon meitä auta, jos emme tosissamme ota lusikkaa kauniiseen käteemme. Nämä sotiemme jälkeisen porukan ponnistukset näihin päiviin, ovat tuulen suhinaa, jos emme näe totuutta ja luovu herrastelemasta. Tiemme tulee olemaan eteläeuroopan tie. Työttömiämme emme voi syyllistää, yhteiskuntamme rakenneviat on saatava raiteilleen, että työnteko kaikille olisi mielekästä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Jukka Laine, mistä on peräisin tietosi, että Suomen julkinen talous olisi peräti 2/3 koko BKT:stä. Jos noin olisi, ei yksityistaloudesta peräisin oleva lama niin paljon Suomea heiluttaisi. Yritin lukea tilannetta tilastokeskuksen julkaisuista, mutta en sieltä löytänyt tarkkaa määritystä Suomen julkisen talouden BKT-osuudesta. Epäilen, että luvut ovat juuri toisin päin ja sekin tuntuu suurelta.

Kiitokset Mikaelille. Hän on blogissaan lähestynyt asiaa uudesta raikkaasta näkökulmasta. Todellakin, jos unohdamme vanhat asenteemme ja ryhdymme yhdessä toimiin Suomen nostamiseksi, on meillä siihen kaikki mahikset. Itse kirjoitukseen ei minulla ole lisättävää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ylipäätään ajatus "julkisen" ja "yksityisen" tlaouden erottamisesta kansantlaoudesta keskusteltaessa on idiotismia. Tämä näkyy parhaiten esittämässäni keskikaljakuppilaesimerkissä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Jukka Laine

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on melkoista tilastotiedettä. Jos julkinen sektori tuottaa 20%, niin melko helposti vajeet voisi täyttää verottamalla yksityissektorin 80%. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta ovat laskelmia, mutta fakta on että Suomi elää velaksi ja politiikot eivät kykene vastaamaan ongelmiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Noin kansantalouden kannalta: "Suomi elää velaksi" - entäs sitten?

Jari Vuorinen

" Välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve päättämällä, että seuraavalla hallituskaudella verotuksen isoon kuvaan ei kosketa. Tämä luo ennustettavuutta"

Päästelikö Valtiovarainministeri Rinne (SDP niin kuin sinäkin) äsken uutisissa suurta tuubaa kun puhui voimakkaassa tahtotilassa pieni ja keskituloisten verojen alentamisesta ja sen vaikutuksesta kulutukseen.Alennuksen pitää todella tuntua jos sillä ajatellaan olevan kansantaloudellista merkitystä ?

Ei ihme,että presidentti mainitsi hallituksen olevan illuusioissa elävä ilman päätöksiä ja tekoja.

Onpa teillä erinomiset näkemyserot.Saman puolueen sisällä toinen diggaa äidistä ja toinen tyttärestä.Molempia ette voi ottaa muuta kuin harhaisissa illuusioissa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Jungner on monesti ennenkin ollut ajatuksiltaan eri linjoilla perusdemareihin nähden, jopa yllättävän lähellä kokoomusta.

Siinä suhteessa olen kyllä Jungnerin blogin kanssa eri mieltä, että koko suomalainen verotusjärjestelmä pitäisi perin pohjin remontoida, jolloin kyllä 'isoon kuvaan' tulisi aikamoinen muutos. Se vain ei taida onnistua ihan lähivuosina, koska poliittinen kenttä on Suomessa niin hajallaan.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen
Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

" Kontin standardointi mullisti tavaraliikenteen laskemalla tavaroiden kuljetuskustannukset murto-osaan entisestä. "

Mikael muuten ihan oikea alku ja siten oikein mutta meillä on menty liikenteen kustannusten suhteen takapakkia, ja ylläoleva peruslogistiikka ei ole toteutunut lainkaan.

Meidän kilpailijamaat toimivat puolet pienemmillä kuljetuskustannuksilla.

Eli jos meillä olisi Ruotsin tai Saksan kuljetuskustannukset niin teollisuutemme ja kauppamme kustannukset olisivat vuosittain 15 miljardia euroa pienemmät vuositasolla.

Ja sekä meidän energiatuonnista aiheutuneet kustannuksen miljardeja pienemmät, mitä tänään.

Tämän tutkimuksen teki ja julkaisi tulevaisuusvaliokunta raportissa 6/2013, marraskuussa 2013.

Onneksi Demarit ovat havainneet puutteen juuret ja ottivat ainoana puolueena toistaiseksi mukaan vesiliikenteen kehittämisen mukaan puolueohjelmaansa.

Vesiliikenteen kehittäminen on jätetty maassamme käytännössä tekemättä sitten Saimaan kanavan 1968 valmistumisen jälkeen.

Jos otamme jälleen Ruotsin ja Saksan esiin niin meillä ei kuljeteta vientiin tai tuontiin kotimaan jatkokuljetuksina ensinkään vesitse.

Saksassa noin 10% kaikesta rahdista menee edelleen laivoista laivoihin kotimaan liikenteeseen liikenteestä.

Tästä johtuen Saksassa tarvitaan ainoastaan 33 kuorma auto /1000 henkilö meillä 96 .

Ruotsin tilanne on 56 mutta sisävesille pääsee suoraan jopa 5900 tonnin alukset ja mm Södertälje kanava on korjauksen alla ja kohta menee jopa 9000 tonnin laivat meidän Saimaan 2500 sijaan. Eli yksi laiva voi viedä jopa 300 kuorma auton lastit Ruotsissa sisämaaahan ilman rannikkosatama välilastauksia.

Tässä se suurin syy myös siihen että Suomeen erityisesti Järvi Suomeen ei saada metsäteollisuuden korvaavia investointeja ....

Jotu Karjalainen

Muistaakseni SDP.n ansiosta meitä vuodenvaihteessa muistetaan jälleen uusilla laajoilla veronkorotuksilla.

Muutenkin jostain syystä köyhiä on aina kuritettu rankimmin silloin kun demarit ovat päässeet hallitukseen.

https://tyhmyri.wordpress.com/2013/11/11/seka-oike...

Reijo Tossavainen

"Me haluamme synnyttää uutta taloudellista kasvua. Me haluamme luoda 100.000 uutta työpaikkaa sekä rakentaa Suomeen maailman parhaan työelämän. Me haluamme tasapainottaa valtion talouden.

Me haluamme uudistaa jämähtäneet rakenteet, ottaa mukaan kyydistä tippuneet sekä näyttää konkreettisin teoin, että 2010-luvun Suomessa oikeudenmukaisuus on enemmän kuin pelkkä jalo sana. Me haluamme paljon.

Äänestäjät päättävät, pääsemmekö tekemään sen, minkä nyt lupaamme. Sen minkä niin hyvin osaamme."

Näin lupasi Jungnerin kovasta kannattama SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vuonna 2011.

Juuri päättyneessä demareiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa nykyinen puheenjohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Antti Rinne lupasi jälleen taloudellista kasvua ja työpaikkoja.

Perusteettomien, täysin katteettomien lupausten antamisessa demareille pärjää vain Vasemmistoliitto.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Tuskin Sipilällä kaikkea viisautta on.
Tosiasia kumminkin on se, että nykyisellä politiikalla ja hallituspohjalla ei ratkaisua ongelmiin löyty.

Pahalta näyttää Rinteen vaalilupauskin. Tottahan suuri osa työntekijöistä halua ja tarvitsikin korkeampaa palkkaa, myönnetään toki.
Totuus lienee kumminkin se, että palkankorotuksilla ei Suomen asioita korjata. Velkaantumista kylläkin.
Nykyinenkin palkkataso kun on sellainen, että moni yrittäjä, tarpeestaan huolimatta, ei voi eikä pysty ensimmäistäkään uutta työntekijää ottamaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Palkoista oli puhetta aiemmilta kirjoittajilta.

Suomen kokonaispalkkasumma oli v. 2013 yht. 96,0 miljardia euroa, josta julkisen sektorin osuus oli 29,1 miljardia euroa ( 30,3 % ) ja avoimen sektorin osuus 66,5 miljardia euroa ( 69,7 % ). Nyt kuitenkin täytyy muistaa, että viime vuosina julkisen sektorin toimintoja on siirretty suurin määrin perustettuihin valtion ja kuntien liikelaitokisiin valtion ja kuntien ostopalveluiksi varsinaisten perustoimintojen ulkopuolelle tilastoinnin kuitenkin luokitellessa nämä toiminnot ns. yksityisen avoimen sektorin puolelle.

Kuinka paljon sitten varsinaisen julkisen sektorin ydintoimintojen ulkopuolella valtion ja kuntien liikelaitoksissa tms. verrattavissa toiminnoissa ( ostopalvelut ) on palkannauttijoita, lienee jo vaikeata vastata ?

Tässä mielessä julkiset menot / BKT lienee paras kuvaaja arvioitaessa julkisen sektorin kokoa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Et uskalla käydä käsiksi vaikeampiin ongelmiin, kuten siihen, miten saadaan kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkieseudulle, jotta ihmiset voisivat muuttaa sinne, missä työtä on. Ehkä tämä ongelma on liian vaikea ratkaistavaksi, ja jätit sen siksi pois?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Halvempaa olisi siirtää työ sinne, missä ihmisiä jo on.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mikael Jungner kirjoitti:
"Kun nuo kaikki toimet toteutetaan, jää kansantalouteemme yllin kyllin vaurautta, jonka jakamisessa voidaan sitten palata perinteisempään politiikkaan. Vahvistetaanko vaikkapa maakuntia (Keskusta), kevennetäänkö edelleen verotusta (Kokoomus), parannetaanko palveluja (SDP) vai panostetaanko sittenkin sotilaalliseen maanpuolustukseen (Perussuomalaiset). Vai unohdetaanko viimein vastakkainasettelu ja tehdään yhteisymmärryksessä nuo kaikki."

Kun tämän blogin lukee, ajattelee ilman muuta, että kirjoittaja on Kokoomuksesta. Mutta niinpä hän edustaakin lipposlaista demarilinjaa, joka ajoi oikealta ohi Kokoomuksen.

Tässä blogissa ei tietenkään puhuta mitään rikkaiden rikastumisesta ja köyhien köyhtymisestä, ei nuorisotyöttömyydestä, ei ikääntyneiden työnsaantivaikeuksista, ei eläkkeiden taitetuista indekseistä. Ne ovat kuitenkin SDP:n todellinen ongelma, koska suuri osa entisistä demareista on eläkkeillä.

Viereisessä "karuselliblogissaan" Kimmo Kiljunen kiinnittää sen sijaan kauhuissaan huomiota siihen, mihin Lipposen hallituksen taitetuilla eläkeindekseillä on päädytty: Suomi on lisääntyvän eläkeläisköyhyyden ja ikääntyvän väestön kurjistumisen yhteiskunta pahimmasta päästä.

Tavalliset eläkeläiset (siis se 99.5 prosenttia, jotka eivät ole päässeet nauttimaan "kultaisista kädenpuristuksista") on tässä maassa ajettu kurjistumisen kierteeseen. Valtiovarainministeri Antti Rinteeltä tämä on jäänyt huomaamatta, koska hän on hallituksen toiseksi suurimpia tuloja nauttiva ministeri (demari Lauri Ihalaisen jälkeen) ja turvannut äveriäisyyttään kahmimalla etuja kuormasta eli nimenomaan eläkeyhtiöiden runsaasta säästöpotista - tehtävänään valvoa eläkevarojen oikeudenmukaista käyttöä.

Kimmo Kiljunen on tällä vaalikaudella seuraillut eduskunnan ulkopuolelta demarien roikkumista "sekametelisoppahallituksessa" Kokoomuksen apupuolueena. Ilmankos Kiljunen ei enää kehtaa myöntää olevansa demari.

Se on sentään hyvä, että Jungner on lähestynyt kirjoituksellaan Keskustaa ja Juha Sipilää. Keskusta olisikin demareille sata kertaa parempi hallituskumppani kuin Kokoomus.

Mitä, jos ryhtyisit, Mikael Jungner, jo ennen huhtikuun 2015 vaaleja puuhaamaan yhteistä vaali- ja hallitusblokkia SDP:lle ja Keskustalle!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

""Kun nuo kaikki toimet toteutetaan, jää kansantalouteemme yllin kyllin vaurautta, jonka jakamisessa voidaan sitten palata perinteisempään politiikkaan. Vahvistetaanko vaikkapa maakuntia (Keskusta), kevennetäänkö edelleen verotusta (Kokoomus), parannetaanko palveluja (SDP) vai panostetaanko sittenkin sotilaalliseen maanpuolustukseen (Perussuomalaiset). Vai unohdetaanko viimein vastakkainasettelu ja tehdään yhteisymmärryksessä nuo kaikki.">"

Kun tämän kohdan lukee, selviää ehkä parhaiten, miksi maa on pississä: Kun Jungner ehdottaa, että lisätään menoja ja kevennetään verotusta, ts. vähennetään tuloja, tilanteessa, jossa julkiset varat ovat lopussa, hän ei ole yksin. Kalevi Sorsan viimeisestä hallituksesta ja Mauno Koiviston kruunajaisista alkaen Suomessa on johdonmukaisesti toimittu Jungnerin ehdottamalla tavalla.

Ja tässä ollaan, kansan tahdosta.

Mitä, jos valitisismme seuraavaan eduskuntaan tääs uudelleen nämä samat nerot?

Jonas Hellgren

Suomen talouden uudelleenkäynnistäminen on helppoa.
Valtiovarainministeriö perustaa liikepankin. Liikepankki antaa miljardeja euroja luottoja ympäriinsä kaikenlaisiin projekteihin, lähinnä infraan. Liikepankkin voisi myös ottaa runsaasti velkaa vaikkapa Saksan ja Ranskan liikepankeilta.
Kun pankki muutaman vuoden kuluttua alkaa näyttää punaista, niin valtio tekee kemirat, ja myy 100% pankin osakkeista jollekin bulvaanille, joka antaa pankin mennä selvitykseen.
Miljardit on jo tuhlattu Suomen hyväksi ja jäljelle jää vain konkurssi missä ei kärsi kukaan paitsi ne muutama saksalainen tai ranskalainen liikepankki jotka ahneuttaan sen ansaitsevatkin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Taas käy ilmi, että johtavat demarit eivät pelkää mitään muuta niin paljon kuin keskustelua siitä, mitä olisi tehtävä kansan kurjistumiselle ja eriarvoistumiselle. Demareille on katastrofi mennä huhtikuun 2015 vaaleihin Kokoomuksen apupuolueena.

Urho Tulitukka

Lukematta tuota liibalaabaa kommentoijien osalta, totean että kokoomus on murha, ja kepu voi ehkä vähän jatkaa suomen kartalla olemista?. Olenko vittu väärässä.

Vesa-Matti Mesia

Olisiko tullut aika tunnustaa, että sosialismi ei ole toimiva yhteiskuntajärjestelmä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset