Mikael Jungner

Käännyin Suomen Nato-jäsenyyden kannalle

Yleisradion toimitusjohtajana minulla ei voinut olla kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Se olisi ollut liian poliittista. SDP:n puoluesihteerinä taas sitouduin tiukasti puolueen turvallisuuspoliittiseen linjaan, siis siihen että Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen mutta että Nato-optio on syytä säilyttää. Viime eduskuntavaaleissa edustin kampanjassani juuri tuota kantaa. Myöhemmin se kirjattiin hallitusohjelmaan.

Nyt minulla ei ole sellaisia työhön liittyviä sidonnaisuuksia, jotka estäisivät minua pohtimasta kantaani ennakkoluulottomasti ja puhtaalta pöydältä. Toisaalta itsenäisyyspäivä juuri ennen eduskuntavaaleja on oikea hetki pohtia Nato-kantaa. Valitulla linjalla kun on voitava toimia ainakin seuraavat neljä vuotta, mikäli minut eduskuntaan uudestaan valitaan. Haluan tässä avata ne perustelut, jotka käänsivät minut Suomen Nato-jäsenyyden kannattajaksi.

1. Aiemmin pidin eurooppalaista EU-vetoista turvallisuuspoliittista ratkaisua Suomen kannalta parhaana ratkaisuna. Viime vuosien keskustelusta ei ole kuitenkaan löytynyt katetta sille, että eurooppalainen turvallisuusratkaisu olisi syntymässä. Puhtaaseen liittoutumattomuuteen en ole uskonut enää vuosiin. Asejärjestelmien tekninen kehitys tekee yksin puolustautumisesta pienelle maalle aikaa myöten vähemmän uskottavan ratkaisun. Toisaalta uusin aseteknologia antaa kohtuuttoman edun sille osapuolelle, jolta tuo uusin teknologia löytyy. Juuri nyt Suomen puolustus on minusta kuitenkin uskottava ja lähivuodet meidän on joka tapauksessa pidettävä itse puolustuksestamme huolta.

2. Nato-jäsenyys ei tule sen halvemmaksi tavaksi järjestää Suomen puolustus kuin nykyinen ratkaisu. Nato ei ole siis säästökeino, sillä myös Nato-jäsenyys vaatii puolustukseen panostamista nykyistä enemmän. Suomesta ei pidä tulla Natossa vapaamatkustajaa. Meidän on edelleen jäsenyyden oloissa huolehdittava myös omasta uskottavasta puolustuksestamme.

3. Pidän asevelvollisuutta edelleen parhaana ratkaisuna järjestää Suomen puolustus. Siksi on tärkeää, että Nato-jäsenyys ei vaadi ammattiarmeijaan siirtymistä. Yleinen asevelvollisuus tekee maanpuolustuksesta koko kansan asian, vahvistaa demokratiaamme ja toisaalta takaa puolustusvoimiin parasta osaamista kaikilta eri osaamisalueilta.

4. En pidä Venäjää uhkana Suomelle. Toisaalta ennakoimattomuus ja suoraviivaisempi oman edun tavoittelu on palannut kansainväliseen politiikkaan. Noissa oloissa Naton turvatakuut vakauttavat tilannetta Suomen lähiympäristössä erityisesti niissä tapauksissa, joissa mahdollisen jännitteen lisääntyminen johtuu jostain muusta kuin suoraan Suomeen liittyvästä syystä. Venäjä ei tule tietenkään näillä näkymin Suomen Nato-jäsenyyttä kannattamaan mutta se tulee sen kyllä aikaa myöten hyväksymään.

5. Nato-jäsenyyden velvoitteet ovat joustavat. Ainoastaan suora hyökkäys johonkin Nato-maahan velvoittaa jäsenvaltioita toimenpiteisiin. Muutoin kaikki ratkaisut mahdollisissa tulevissa kriiseissä päätetään ensin yhdessä Naton piirissä minkä jälkeen jokaisella jäsenmaalla on vielä itse erikseen mahdollisuus päättää, onko mukana vai ei. Esimerkiksi Viro ja Tanska ovat olleet aktiivisesti mukana Naton operaatioissa. Norja ja Portugali taas eivät. Jäsenyys ei siis vie itsenäistä päätösvaltaa. Päinvastoin, se lisää sitä. Meillä on sanamme päätöksenteossa ensin Naton piirissä ja vielä sen jälkeen veto-oikeus valita itse ne yhteisesti sovitut hankkeet, joissa haluamme olla mukana.    

6. Natojäsenyydestä on päätettävä kansanäänestyksestä. Jotta tuohon äänestykseen päästään, on päättäjien syytä olla avoin omasta kannastaan. Muutoin ei päästä keskustelemaan eri vaihtoehdoista ja nykyinen varjonyrkkeily aiheen tiimoilta jatkuu. Nykyinen turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa on edelleen liikaa jäsenyyden kannattajien tarkoitusperien demonisointia ja varsinaisen keskustelun välttämistä. Toivon että sosialidemokraattina ja Nato-jäsenyyden kannattajana voin osaltani viedä keskustelua parempaan suuntaan.

7. Suurin syy ratkaisuuni löytyy kuitenkin Naton luonteesta. Natosta nimittäin löytyy merkittävä osa perinteisistä demokratioista ja Nato onkin kautta historian puolustanut ja vaalinut juuri niitä demokraattisia arvoja, joita itsekin pidän arvossa. Kylmässä kansainvälisessä politiikassa Nato ei ole ollut kertaakaan vastakkainasettelussa sillä synkemmällä puolella. Myös sillä on minulle merkitystä, että Natolla on pohjoismainen sosialidemokraatti pääsihteerinä ja että yhdestäkään Naton jäsenmaasta ei löydy vahvaa demokraattista oppositiota, joka vaatisi Nato-jäsenyydestä luopumista.

Näillä perusteilla käännyin siis kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä pelkän Nato-option ylläpitämisen sijaan. En ole taatusti niitä intomielisimpiä Nato-jäsenyyden kannattajia, mutta vakaasti uskon että Nato-jäsenyys olisi Suomelle se paras turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Ratkaisu ei ollut helppo ja olen hyvin tietoinen siitä, että suuri enemmistö suomalaisia vastustaa Nato-jäsenyyttä. Keskustelu jatkukoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Jukka Laine

Todella hienoa. Minäkin kannatan nyt Nato-jäsenyyttä. Natoa voi nyt kannattaa, kun sinne ei voida mennä.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Suomen kaltaiselle pienelle maalle puolustuskyky, perustuu se sitten pelkästään omaan armeijaan tai sotilaalliseen liittoutumiseen, palvelee kahta tarkoitusta.

Tärkeämpi on, että olemassaolollaan se ehkäisee uhkien (sotilaallisen agression) toteutumista, tekemällä siitä potenttiaaliselle hyökkääjälle etukäteen ajateltuna joko mahdotonta tai ainakin liian vaikeaa ja kallista.

Ja toisaalta, mikäli agressio kuitenkin tapahtuisi, puolustuskyvyn tehtävä on pyrkiä torjumaan se ja minimoimaan vahingot.

Mikäli oikeasti ajateltaisiin, ettei Suomea voi uhata mikään, niin silloin ei tietenkään olisi mitään järkeä sen enempää pyrkiä NATO:n kuin pitää yllä (kuitenkin suhteellisen kalliita) puolustusvoimiakaan. Se, että Suomella on armeija tarkoittaa, että tunnustamme kuitenkin tosiasiassa mahdollisia uhkia olevan. Ja kun uhkia kerran on, niin silloin on rationaalista kysyä, mikä on tehokkain tapa estää niiden toteutuminen.

Sotilaallinen liittoutuminen yhdistettynä itsenäiseen puolustuskykyyyn toteuttaisi samaa tarkoitusta kuin pelkkä itsenäinen puolustuskin. Erona on, että sotilaallinen liittoutuminen toteuttaa sitä monisatakertaisella teholla. NATO-jäsenyys on ja on ollut aina ehdoton este vihamielisten valtioiden suorille agresioille.

NATO:n ulkopuolella pysyminen ja ainoastaan itsenäiseen puolustuskykyyn nojautuminen voi loogisesti ajatellen perustua ainoastaan sellaiseen analyysiin, että Suomen puolustuskyky on riittävä kaikissa olosuhteissa estämään ennalta sotilaallisen agression toteutumisen tai ainakin sotilaallisesti sen torjumaan.

Se mitä minä sotilaallisesta toiminnasta ymmärrän, näin ei ole.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MIKSI SUOMI EI OLE LIITTYNYT EIKÄ LIITY (hae jäsenyyttä) NATOON?

VASTAUS:

Koska Venäjä ja Suomen kansan enemmistä vastustavat sitä!

Tarvitaan siis jokin muu ratkaisu, koska uskottava puolustus vaatii niin mittavaa rahoitusta, että Suomella ei yksinkertaisesti ole siihen mahdollisuutta.

SUOMEN JA RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMILLE YHTEINEN ALUEPUOLUSTUS

Ukrainan kriisi ja sen jäätyneeksi konfliktiksi edennyt tilanne sekä Venäjän lisääntyneet tiedustelulennot Itämerellä ja ”ympäri Eurooppaa” ovat vauhdittaneet Suomen ja Ruotsin yhteisen sotilaallisen puolustuksen keskustelua ja visiointia.

Ruotsin puolustusvoimien komentajan kehitelmä SWE-FIN merivoimien yhteisestä johtamisesta vuonna 2023 on uusin avaus.

Suomen puolustusministeri Carl Haglund on luonnehtinut sitä ”mielenkiintoiseksi visioksi”.

Nimittäin, ”suomettumisen aikaisen” lainsäädäntömme mukaan Suomi ei saa antaa tai vastaanottaa sotilaallista apua.

Poliittiset päättäjämme ovat kuitenkin, onneksemme, poistamassa näitä rajoituksia.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistäminen etenee hyvin, sanoi
ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) maanantaina 10.11.2014.

SWE-FIN yhteinen aluepuolustus merivoimien (ja myös ilmavoimien) osalta on Suomenkin etujen mukaista. Ruotsilla on vahvat merivoimat, sukellusveneitä, jotka ovat puolustusmäärärahojemme niukkuuden perusteella liian kalliita hankittavaksi. Lisäksi ruotsalaisilla on nykyaikaisia taistelulaivoja torpedoineen verrattuna meidän merivoimien aseistukseen.

Seuraava askel yhteisessä alueellisessa puolustuksessa, kun SWE-FIN maiden lainsäädäntö on saatu ajan vaatimalle tasolle, on luonnollisesti ilmavoimien yhteisen johtamisen suunnittelu ja toteuttaminen.

Maavoimien osalta, ainakin tässä vaiheessa, voidaan todeta, että kumpikin hoitakoon ”oman tonttinsa”.

Kun SWE-FIN puolustusyhteistyö on saatu yllä esitettyyn malliin, on tullut aika toteuttaa SWE-FIN puolustusliitto valtiosopimuksen tasolla, jota voisimme visioida nimellä ”Pohjolan Puolustusliitto”.

Siksi, että siihen voisi (esim. Euroopan unionin hajotessa) liittyä muut pohjoismaat, Baltian maat, Skotlanti (tai jos se ei vielä silloin ole itsenäistynyt Britannia).

Mitään esteitä ei silloin, kaukaisessa tulevaisuudessa, olisi myös ”Pohjoisen Euroopan Unionille”, jossa mukana olisivat edellä mainittujen ohella myös Alankomaat, Saksa ja Puola.

Täällä lisää SWE-FIN puolustus-yhteistyöstä ja siihen liittyvät lähdeviitteet:

http://www.tapionajatukset.com/166

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Tapio Simonen. Onneksi on vielä kaltaisiasi terveeseen, kokonaisvaltaiseen ajatteluun kykeneviä suomalaisia.
Kiitos!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Teknisestihän tuollainen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö saattaisi olla mahdollista. Ongelma vain syntyy tuossa valtiosopimuksessa. En unissanikaan näe, että mikään Ruotsin hallitus tekisi Suomen kanssa itseään sitovan poliittisen puolustussopimuksen, jossa olisi samat yksiselitteiset velvoitteet kuin Pohjois-Atlantin sopimuksessa. Suomella on katkerat kokemukset historiassaan siitä, että on luotettu naapurin apuun tiukan paikan tullen.

Toisaalta eihän Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä tule poissulkea, vaan pyrkiä sitä kehittämään. Mutta puolustusyhteistyö ei ratkaise Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista perusongelmaa. Siihen tarvitaan leveämpiä harteita.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Mitenkä tää sun kuvio nyt toimii, kun kuitenkin olit mukana lisäämässä riippuvuutta Venäjään äänestämällä kyllä Rosatom-voimalle? Poimitaan Putinin saippua ja samalla lirkutellaan natolle?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eihän hän Venäjää mitenkään syynä päätökseensä pitänytkään.

Jukka Laine

Se on politiikkaa Antti. Politiikkaa. Sitä voi olla joskus vaikea ymmärtää.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Hienoa, jälleen yksi joka uskaltaa "tulla kaapista ulos" :)

Vielä hieman lisää näkyviä ihmisiä kun tulee näkyvästi kertomaan sen oikean kantansa niin saadaan synkän kansan rivitkin ymmärtämään maamme aseman.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Nato on Suomen tie! Upseereista suurin osa kannattaa Nato jäsenyyttä. Miksi emme luottaisi ammattisotilaisiin.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

Hieman yli puolet upseeriliiton kyselyyn vastanneista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Suomen valtiojohdon ongelmana on kansalaisten selvän enemmistön vastustus.
Ruotsissa kannatus/vastustus on likimain yhtä suuri.

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Mitäs me tehdään maamiinoille? Ei kai niitä kaikkia ole vielä hävitetty. Tilataanko uusi satsi kotimaiselta toimittajalta?

En ole vielä koskaan demaria peukuttanut. Ihmeiden aika ei ole ohitse.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Pekka, ole huoleti niistä jalkaväkimiinoista. Etikettiä vaihtamalla ongelma on "ehkä" saatu pois päiväjärjestyksestä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Suomessa on esimerkki toisenlaisesta kieltolaista, joka kumottiin, kun se osoittautui toimimattomaksi. Jalkaväkimiinojen kieltolaille voidaan myös tehdä halutessa sama temppu.

Miinojen valmistus sinänsä ei ole mikään ongelma. Perusjalkaväkimiinahan koostuu sakarasytyttimestä ja 60 g porapatruunasta. Kumpiakin käytetään muissa räjähdevalmisteissa,joita ei ole kielletty. Hinnaltaan jalkaväkimiina lienee 1 € luokkaa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Voih epätoivo ja pettymys ja harmin paikka, että sie niin aloit aatella. Monet nuista perusteluista voi helposti kysseenalaistaa, mutta turha väitellä...

Markku Laaksonen

Seurakunta kasvaa, Ruotsissa ovat puntit jo tasan n.40-40%. Venäjän "rauhantoimet",- ja puheet pistävät kansalaiset ajattelemaan lahden molemmin puolin puolusliittoa. Suomi on jo monintavoin liittoutunut Eurooppaan.
Parkkilan kommentti 5. voi kommentoida, että Nato ei ole pyrkinyt laajentumaan vaan Itäblokki+ NL:sta itsenäistyneet osavaltiot ovat halunneet liittoutua välittömästi N-L:n romahdettua.
Venäjällä Putnilta, duginilaisilta &co sensijaan kuuluu mielipiteitä jotka haaveilevat jostakin menneisyyden suuruudesta ja henkisestä revanssista.
Se on huolestuttavaa, vaikka olisikin vain kotimaiseen kulutukseen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Melkein fiksusti ajateltu. Itse kun en ole ehdokkaana mihinkään, voin myös lisätä, että ammattiarmeija olisi dramaattisesti parempi vaihtoehto kuin yleinen asevelvollisuus.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

J-P

Ammattiarmeija täydennettynä normaalilla varusmiesarmeijalla plus Nato. Suuri tarkka-ampujien joukko niiden sisällä on äärimmäisen kova sana mitä tahansa hyökkääjää vastaan jopa vain pelotteena.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

# 18.: Oletko tosissasi sitä mieltä, että Ruotsin puolustuskyky on nyt dramaattisesti parempi kuin asevelvollisuuden aikana?

Tuota kardinaalimunausta meidän ei pidä toistaa Suomessa ikinä!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ai jaa, onko Ruotsi liittynyt Natoon, en ole huomannutkaan. Dramaattisesti parempi olisi, jos Suomella ja Ruotsilla olisi ihan virallisesti yhteiset meri- ja ilmavoimat ja Naton turvatakuut.

Yleinen asevelvollisuushan ei ole maailmalla kovin tavanomainen järjestely, enää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa se on todettu perustuslain vastaiseksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #49

Jari-Pekka, # 49.:

Paljonko olisit halukas maksamaan verovaroistamme kuukausipalkkaa brutto ammattiarmeijan sotamiehelle tai korpraalille? Millaista olisi tasoltaan tuolla palkalla rekrytoitava miehistö?

Kun palkkaan lisätään sivukulut (sosiaaliturva- ja eläkemaksut ym.), työnantajan kustannukset ovat bruttopalkkaan nähden n. 1,6 -kertaiset.

Mikä siis olisi kannattamasi ammattiarmeijan henkilövahvuus? Ja edelliseen perustuen, sen henkilöstökulut vuosittain? Mikä olisi mielestäsi puolustusministeriön pääluokan oikea taso valtion menoarviossa?

Mitä paikkakuntaa tuo ammattiarmeijasi puolustaisi, ja miten perustelisit asian muualla maassa asuville?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #66

Minun puolestani budjettiosuus saisi olla paljon puhuttu 2%, jos se kohdennettaisiin vakavasti otettaville ammattilaisille.

"Koko maan" puolustamisesta olisin nimenomaan nykytilanteessa aika hiljaa, jos joku Oulun pohjoispuolella asuva kysyisi. Lappiahan ei ole koskaan puolustettu eikä aiottu puolustaa kansallisin voimin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #67

Jari-Pekka, # 67.:

Et vastannut kysymyksiin.

Siis puolustusministeriön pääluokan osuus valtion menoarviossa olisi BKT-osuutena 2%.
Miten kohdentaisit tuon summan valtion menoarvion jaottelun mukaan, ts. paljonko siinä olisi toimintamenoissa henkilöstökulujen osuus, paljonko kalustohankintojen ym.?

Kuinka paljon olisi miehistön bruttokuukausipalkka, jolla saisit "vakavasti otettavia ammattilaisia"?
Mikä olisi henkilöstön vahvuus?
Mitä osaa Oulun eteläpuolisesta Suomesta aikoisit puolustaa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #68

Kuten sanottu, itse en ole ehdokkaana mihinkään. Pääkysymykset kuuluvat tietenkin kansanedustajille, operatiiviset ratkaisut juuri niille ammattisotilaille. Nykyäänhän puolustusministeriöän pääluokan osuus on siinä 1,4% bkt:sta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #71

Jari-Pekka, # 71.:

Ongelma on nyt siinä, että esität ratkaisuksi aritmeettisesti mahdotonta yhtälöä. Hae vaikka malliksi netistä Puolustusministeriön pääluokan budjettipohja jaoteltuna eri alaotsikoihinsa, tallenna se Excel-taulukoksi ja kokeile miten ammattiarmeijasi henkilöstökuluineen siihen istuu. Sinun on pakko alkaa tinkiä jostain muusta, jos paisutat pelkän henkilöstöbudjetin pilviin, muuten et saa puolustusbudjettiasi tasapainoon.

Vaikka maksaisit ammattisotilaallesi samaa kuukausipalkkaa kuin teollisuusvartijalle, olet pian hassannut koko puolustusbudjetin pelkkiin henkilöstökuluihin, eikä kaluston uusimiseen jää enää rahaa. Ja silloinkin Sinulla on aseissa enintään muutama kymmenen tuhatta sotilasta, kun nykysysteemissä sodan ajan joukkojemme vahvuus on 230 000.

Sinun ammattiarmeijallasi sota on ikävä kyllä vääjäämättä hävitty jo ennen kuin se on alkanutkaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #72

Tietenkin laskin että palkkabudjetti olisi korkeintaan puolitoista miljardia. Sen ulkopuolelle jäisi koko nykyisen puolustusbudjetin verran rahaa, jos taso nostettaisiin tuohon 2%:iin bkt:sta.

Näin on: ammattiarmeija koostuisi ehkä 20 000 – 25 000 sotilaasta. Sen lisäksi tarvittaisiin epäilemättä laajaa, sukupuolineutraalia väestönsuojelukoulutusta, joka voitaisiin varmasti niveltää maan koulutusjärjestelmään tehokkaammin kuin nykyinen hirvittävästi resursseja tuhlaava "yleinen" istusk... öh, asevelvollisuus.

Aritmeettinen tosiasia on, että uskottava, itsenäinen puolustus on mahdoton. Vihollista ei torjuta heilumalla pistinten ja miinojen kanssa ojanreunoilla vaan tekemällä ilmatilaan sellainen muuri, että tänne ei huvita tulla.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kiitos Mikael suoruudesta! Kaappirealismissa ei ole mitään hävettävää, mutta alkaa olla aika muidenkin tulla reilusti ulos, ainakin pohdiskelemaan avoimesti ilman jälki-yya-kulttuurin rasitteita. Niin kellokkaiden kuin sen tavallisen suomalaisen miehen/naisenkin, josta Hector laulaa uudessa biisissään rauhankaipuun hengessä.

Moskova ei edelleenkään ole raastupa, eikä siellä operoida ihmisoikeusargunmenteilla ja pehmeiden arvojen ruotsalaistyyppisellä kansalaiskeskusteluilla. Ruotsissakin asia on huomattu, kuten olemme huomanneet. Halosen ja Tuomiojankin kaunis ja vilpitön kissansilittelydiplomatia ja rauhanpinssit herättävät valitettavasti hyväntahtoista henkeä tyyliin 'hyväntahtoiset idiootit'.

Arvaamattomankin nousuhumalaisen haulikon kanssa riehuvan naapurin kanssa voi toki veljeillä, jos on koko ajan varautunut pahimpaan eli melko todennäköiseen kärhämään aika ajoin. Se tarkoittaa että on muutakin kuin puukko selän takana piilossa. Viisainta on olla olematta liian heikko ja helppo uhri. Jos omaa voimaa on riittävästi näyttää tai sivistysmaiden apua uskottavasti saatavissa, hulluinkaan nousuhumalainen ei meitä ahdistele.

Ei ole aina ilo muistella Suomineidon historian keskeisiä päivämääriä mutta muistaa pittää: itsenäisyysjulistus 1917, Tarton rauhansopimus 1920, hyökkäämättömyyssopimus 'ikuisiksi ajoiksi' NL:n kanssa 1932, Molotov-Ribbentrop-liittosopimus 23.8.1939, Mainilan laukaukset 26.11.1939, Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 30.11.1939 - 19.9.1944.

Vilpittömät ja totuudelle perustuvat Venäjä-suhteet palautetaan sitten kun Venäjälle on tullut sivistysvaltio/oikeusvaltio ja sen johdolle valmius totuudenmukaiseen lähihistorianhallintaan ja pyrkimys vilpittömiin naapurisuhteisiin. Jos toteutamme aina vaan paasikiviläiskekkoslaisväyrysläistä inhorealistista valtio'viisautta' suhtautumisessamme Venäjään ja sen toimiin muita naapureitaan kohtaan, voimme pian olla tilanteessa jossa ainoaksi oikeudelliseksi viittaukseksemme tukena mahdollista idän suunnalta tulevaa painostusta/aggressiota kohtaan jäisi yhä auki oleva optio Suomi-neidon hakemalle lähestymiskiellolle, ks. tarkemmin http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Suomalaiset voisivat lopettaa uskonsa siihen, että lehmänkauppaa tekemällä ja mielistelemällä saataisiin jotain etua painostajalta, saati Karjalaa takaisin. Paremman puutteessa voisimme osoittaa mieltä neuvostofasismia ja hajoavan Putinin Venäjän kolmannen valtakunnan tekemää Molo-Ribbe-sopimuksen kunnianpalautusta vastaan sivistyneen maltillisesti. Siis loukkaamatta kenenkään ilmatilaakaan, viestimällä ulkoministerin tapaan pikku rauhanmerkillä (Tarton rauha 1920) mikä on lähellä sydäntä, itsenäinen Alkuperäinen Suomineito. Muistetaan ja muistutetaan...

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Olen arvostanut Mikaelia aikaisemminkin ja arvostus sen kuin kasvaa ;))

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vartiaisen kanssa samaa mieltä. Tosin veikkasin silloin puoluesihteeriksi siirtymistä edeltävänä aikana, ettei Mikael lähde kyvykkäänä miehenä moiseen koiranvirkaan, erehdyin. Ehkä vaikutus rivijäsenenä on kuitenkin mielekkäämpi, mikäli arvaan oikein ja haluat muuttaa puoluettasi tälle vuosituhennelle kuuluvaksi. Tuloksena voisi siintää Tanner-sykli ja niinpä ei kannata kysyä mitään taikka rakentaa sitäkään S.Marinin tapauksessa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Hienoa, että pystyt kertomaan kantasi perusteluineen. Tätä kaivattaisiin poliitikoilta lisää.

Pientä kritiikkiä termin yleinen asevelvollisuus -käytöstä: Eihän se ole mikään yleinen velvollisuus, jos se ei koske toista sukupuolta laisinkaan tai kaikkien uskontokuntien jäseniä. Oikea termi on valikoiva asevelvollisuus.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Käännyin Suomen Nato-jäsenyyden kannalle

Vapaa media,yleinen ja yhtäläinen äänioikeus,kansainvälinen suomi alkaa voittaa alaa kremlin sanelemalta"rauhanpolitiikalta" eli tankkien ja kommunistipropagandan voimin toteutetulta suhmuroinnilta,,,Bravo Mikael

Reijo Siipola

"4. En pidä Venäjää uhkana Suomelle". Tämä on mantra, joka tulee lausua,jos puhuu puolustusasioista. Jos Venäjä on itse esittänyt olevansa Suomelle uhka, ei ole kohteliasta väittää päinvastaista. Pitää meidän sen verran suomettuneita olla, että ollaan uskovinaan, vaikka ei todellisuudessa varauduta uhkaan mitenkään. Kuten ei varauduttu 1930-luvullakaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hieno päätös, Mikael!

Toivottavasti esimerkilläsi olisi kaikua SDP:ssä.

On mukava nähdä, että edes yksi kansanedustajamme on myös miettinyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa jäsennellysti, mikä vaikuttaa olevan eduskunnassa välillä hieman vähäistä, kuten puolustusministeri Carl Haglundilla tänään ehdottaessaan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.

Jos Putin ja Venäjä haluaisivat Itämeren hallintaansa, Venäjälle riittäisi vain Gotlannin ja demilitarisoidun Ahvenanmaan valtaaminen. Noilla saarilla hallitaan koko Itämerta. Ruotsilla ei ole riittäviä voimavaroja puolustaa Gotlantia yksin eikä edes Suomen avulla.

Eiköhän sitten Suomessakin kannat muuttuisi pikavauhtia Nato-jäsenyyden suhteen, kun Venäjä hallitsisi vähin voimin ja ponnistuksin koko Itämerta ja huoltoreitti Suomeen olisi vain pohjoisesta Lapin ja Norjan kautta. Sama koskisi varmuudella myös Ruotsia Nato-kantojen suhteen.

Suomen ja Ruotsin puolustusliitto: kuin sokea taluttaisi rampaa tai rampa taluttaisi sokeaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää vain Mikaelille ja kaikille muille, toivottavasti näitä päiviä voimme viettää vielä vuosikymmenten päästä, vaikkapa Naton jäsenenä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mikael Jungnerilla näyttää olevan huomattavan fiksu naisystävä. Ehkäpä kaikkien tässä esitettyjen kiitosten ja arvostuksen oikea osoite onkin sillä taholla?

Seppo Hildén

Heh, sama huomio.

Blogi on hyvä esimerkki poliitikon rehellisyydestä. Jungner kirjoittaa aamupäivällä blogin jossa hän perustelee miksi kaääntyi kannattamaan NATOa ja illalla saamme kuulla sitten totuuden median kautta ja osin Jungnerin ja hänen tyttöystävänsä suusta:

"Emilia kertoi kääntäneensä Jungerin pään sotilasliitto Naton kannattajaksi.

"Minä puhuin Mikaelin ympäri siihen. Kannata Natoa", Emilia sanoi.

"Meillä oli hyvä turvallisuuspoliittinen keskustelu, jossa oma kantani tarkentui. Ratkaisevin osuus oli se, että kun Emilan kaltainen nainen kokee että Nato on tätä päivää ja Eurooppaa, omatkin silmäni avautuivat", Jungner kertoi."

nettiHS 6.12.2014

SDP:n juttuja lukiessa vastuu on näköjään aina lukijoilla.

Valitettavasti.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Täyttä hölynpölyä tämäkin blogikirjoituksen muodossa esiintyvä myrskyisä suolikaasupäästö.

"Yleisradion toimitusjohtajana minulla ei voinut olla kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Se olisi ollut liian poliittista."

Näin heti aluksi Jungner todistaa pelkurimaisuutensa ja sitten ilmeisesti olettaa, että joku ottaisi hänet vielä vakavissaan. Oikeastihan Suomen aivan kaikilla kansalaisilla on sananvapaus eikä missään laissa sanota etteikö Yleisradion toimitusjohtaja voisi sanoa kantaansa johonkin poliittiseen kysymykseen. Mukavan absurdia on myös se, että poliitikko valittaa siitä että jokin olisi ollut liian poliittista.

"Yleinen asevelvollisuus tekee maanpuolustuksesta koko kansan asian, vahvistaa demokratiaamme ja toisaalta takaa puolustusvoimiin parasta osaamista kaikilta eri osaamisalueilta."

Suomessa ei ole "yleisestä asevelvollisuutta" vaan pelkkä miesten asevelvollisuus, mikä on äärimmäisen epädemokraattinen järjestelmä. Asevelvollisuudella ei voi puolustaa aitoa demokratiaa sillä sellaisessa ei voi olla toista sukupuolta sortavaa järjestelmää, joka lisäksi laittaa ihmisiä vankilaan mielipiteiden takia (siis vielä 2010 luvulla, eikö olisi jo aika vähän edistyä?

Asevelvollisuus"keskustelua" hallitsee suurimmaksi osaksi asevelvollisuuden kannattajien osoittama demokratian halveksunta, näiden tuomitsemishalut, militarismi, russofobia ja muutamat muut kansallissairaudet, joista olisi syytä jo parantua - niin kuin lähes kaikki muutkin Euroopan maat ovat tehneet. Yhteiskunta, joka laittaa ihmisiä vankilaan mielipiteiden takia ja sortaa ja vainoaa kansalaisia sukupuolen perusteella ei ole minusta puolustamisen arvoinen.

"Natojäsenyydestä on päätettävä kansanäänestyksestä. Jotta tuohon äänestykseen päästään, on päättäjien syytä olla avoin omasta kannastaan."

Suomessa ei ole suoraa demokratiaa joten Suomessa ei voi myöskään järjestää mitään vakavasti otettavaa kansanäänestystä. "Kansanäänestys" on edustuksellisessa "demokratiassa" pelkkä teatteriesitys (kuten myös yhtä turhat linnan juhlat ovat). Edellä mainitun faktan takia sillä, että äänestäjä piirtää äänestyspaperiin kirkkoveneen tai Aku Ankan on yhtä paljon vaikutusta poliittisiin päätöksiin kuin jos piirtäisi samaan paperiin jonkin (tähtitieteellisestä palkasta haaveilevan tai sellaista nauttivan) ehdokkaan numeron.

Eivätkä päättäjät sitäpaitsi aivan varmasti ole avoimia sillä suomalaiset eivät läheskään riittävästi painosta heitä olemaan avoimia.

"En ole taatusti niitä intomielisimpiä Nato-jäsenyyden kannattajia, mutta vakaasti uskon"

Uskomukset ja reaalitodellisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Reaalitodellisuus on sitä, että koko ns. "nato-kysymys" on täysin yhdentekevä eikä sillä ratkaista loppujen lopuksi yhtään mitään keskeistä kysymystä. Esim. työttömyys ja asuntojen puute ovat huomattavasti suurempi uhka Suomelle kuin jokin Venäjä. Itse asiassa suomalaiset itsessään on se Suomen suurin uhka mikäli eivät näitäkään mainittuja ongelmia kykene ratkaisemaan.

Ari Anturaniemi

Suomen tulee liittoutua Natoon. Se on päivänselvää se. Liittoutuminen tarkoittaa, että olemme yhdessä muiden demokraattisten maiden joukossa viemässsä tasa-arvoa ja muita arvoja, kuten esim. korruption vastaista ajattelutapaa eteenpäin. Minusta liittoutuminen Naton kanssa ajaa tätä asiaa, sekä poistaa epävarmuutta hoitaa sitä. Toivoisin, että Tuomiojan aikakausi loppuisi tähän eduskunta/hallituskauteen lopullisesti.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Kommentti on kirjoitettu Kotron blogiin, mutta samat sanat tännekin:

"Nato-asiassa vastuu ei ole yksin poliitikoilla, vaan kansan sillä 60 %:lla joka vastustaa liittymistä. Poliitikkojen tahto on äänestäjien taskussa. Me 40 % jotka haluamme Suomen liittoutuvan sotilaallisesti, jotta emme jäisi yksin varmasti tulevan kriisin aikana, olemme tämän demokraattisen mutta huonon päätöksen armoilla.

Jokainen liittoutumista kannattava käsittää kyllä, että Venäjältä tulee vastatoimia tai ainakin niiden yrityksiä, jos lähdemme jäsenyyttä hakemaan. Mutta eikö ole selkärankaisempaa kohdata nämä uhat kuin jatkaa sukupolvesta toiseen itään kumartelua, mikä vähentää meidän sisäistä demokratiaamme. Mielestäni kansallinen liikkumavaramme on parempi ollessamme poliittisesti ja taloudellisesti kiinnittyneenä länteen ja kansallinen puolustuskykymme sekä turvallisuuspoliittinen liikkumavaramme parempi liittoutuessamme sotilaallisesti.

Venäjä varustautuu sotaan. Venäjä käyttää rahansa sotamateriaalin, ei kansalaisten hyvinvointiin tai yhteiskunnan kehittämiseen. Venäjä miehittää toisen valtion alueita, venäjä varustaa Ukrainan separatisteja. Venäjä kasaa materiaalia Suomen ja Balttian lähelle oleviin tukikohtiin ja avaa uusia. Venäjän presidentti valehtelee. Venäjä kasvattaa sisäpoliittista suurvaltauhoa. Venäläiseen tapaan Venäjän vaikeudet ovat länsimaiden, ei heidän itsensä, syytä. Mitä huonommin Venäjällä alkaa nyt taloudellisesti mennä, sitä vaarallisempi se on naapureilleen, koska valtaapitävien on ohjattava kansalaisten huomio ulkoisiin uhkiin. Tämä tie siellä on valittu, ja siihen emme voi vaikuttaa.

Suomessa halutaan uskoa, ettei Venäjä uhkaa meitä. Arvioidaan omahyväisinä, että Balttiassa saattaa tulla kriisiä, mutta ei täällä. Minusta nämä ajatuskulut ovat vastenmielisiä. Mielestäni Balttian asia on myös meidän, kaikkien pohjoismaiden asia. Poliitikot ajavat taas suomettumisen linjaa, ja kansalaiset jotka näitä poliitikkoja äänestävät, mahdollistavat suomettuneen ja itään rähmällään olevan isänmaan ihan itse itselleen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!"

Toisenkin kommentin kirjoitin, arvostellen demareiden keskeisien politiikkojen yhteyksiä ennen NL:oon. Hyvähän se on, jos demaritkin alkaa ajatella suomen eikä sosialistisen suomen etua. Ihan ystävyydellä tämä kommentti: rauhaa:)

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

"Venäjä ei tule tietenkään näillä näkymin Suomen Nato-jäsenyyttä kannattamaan mutta se tulee sen kyllä aikaa myöten hyväksymään."

..olisiko Mikaelin oppi-isän Lipposen ajatukset saaneet mielen muuttumaan tähän samanlaiseen "tannerilaiseen" naivismiin, että eihän maailma koskaan tule niin hulluksi, että suursota voisi Euroopassa syttyä, kuten Väinö Tanner puhui vielä silloin kun Helsinkiä pommitettiin 75 v sitten..itsestäni on tullut kuluvan vuoden aikana "niinistöläinen" kyynikkö, joka käsitykseni mukaan ajttelee tällä hetkellä niin, että Suomen todennäköisin vaihtoehto joutua Venäjän sotilaallisen iskun kohteeksi on nyt suurin siinä tapauksessa, että Suomi liittyy Naton jäseneksi ja luo Venäjän strategisessa ajattelussa tilanteen, missä Venäjä varaa itselleen oikeuden reagoida siihen sotilaalliseti..Onko M. Jungerilla varma tieto siitä, että Venäjä ei reagoisi sotilaallisesti Suomen natojäsenyyteen?..Kumpaa vaihtoehtoa Mikael pitää todennäköisempänä Suomen mahdollisesta joutumisesta sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa..liittymällä natoon vai jäämällä sen ulkopuolelle..sehän on Suomen ja koko asian pääkysymys.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

No mitäs luulet, hyökkäisikö Venäjä Viroon tai Puolaan. Ei vai? Mistähän tuo mahtaisi johtua?

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Järkevää puhetta Jungnerilta.

Tapani Lahnakoski

No nyt on sitten jo ainakin kaksi julkkis-demaria, jotka kannattavat Suomen NATO-jäsenyyttä. Jaakonsaari on toinen.

Hyvä ulostulo, mutta kuka on Suomelle myöntänyt tämän jatkuvasti jankatun NATO-option? Toimittajatkin siitä jaksavat jankuttaa. Joku sentään erehtyi kysymään Haloselta kerran, että onko meillä NATO-optio ja mitä se tarkoittaa? Halonen vastasi, että ei meillä ole mitään optiota. Se sitten vaiettiin kuoliaaksi ja taas alkoi sama liturgia NATO-optiosta. Missään ei varmaan ole paperia, jossa tämä optio olisi määritelty.

Käyttäjän RaatoLaaksonen kuva
Raato Laaksonen

Ei nyt noin pitkää litaniaa olisi tarvinnut kirjata natokannan muuttamisprosessissa. Päivän aviisissa kerrottiin, että mielenmuutoksen aiheutti neiti Poikkeus.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hieno kannanotto jälleen Mikael Jungnerilta.

Nato -jäsenyyden vastustajien lähes ainoa jäljellä oleva argumentti näyttää olevan '60 % prosenttia kansasta vastustaa Nato -jäsenyyttä'. Eli pitää edellen vastustaa, koska ennenkin on vastustettu. Jos tuolla asenteella aina hoidettaisiin asioita, olisimme varmaan vielä kivikaudella.

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

Nato-jäsenyys ja "yleinen" asevelvollisuus (milloin aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä?) on kyllä harvinaisen epämiellyttävä yhdistelmä. Jos Natoon mennään, sen ehtona on ehdottomasti oltava, ettei kenenkään ole rangaistuksen uhalla pakko osallistua sen toimintaan.

Asevelvollisuudesta on joka tapauksessa luovuttava, oli se kuinka järkevä tapa huolehtia puolustuksesta tahansa (mitä se ei ole). Mitään yhteiskunnallista tointa ei voi järjestää ei-vapaaehtoisella, palkattomalla velvollisuudella, joka koskee ainoastaan tiettyä sukupuolta. Sellainen ei kuulu vapaaseen, demokraattiseen sivistysvaltioon.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Suomen Nato-jäsenyydessä yleinen asevelvollisuus tulisi säilymään.

Todennäköisemmin enää Suomeen ei hyökättäisi koko itärajan pituudella massiivisella miesvoimalla ja kalustolla. Toki Suomen pitää varautua tähänkin vaihtoehtoon, koska kriisitilanteessa käytetään vastapuolen kaikkein heikoimmat kohdat ensimmäiseksi hyväksi. Tuohon uhkakuvaan tarvitsemme laajan satatuhatpäisen miehistöreservin edelleen ja yleisen asevelvollisuuden.

Asevelvolliset siis toimisivat vain Suomessa nykylainsäädännön mukaisesti ja vain Suomen loukkaamattomuutta puolustaen.

Nykyaikana kalustoa ja miehistöä on kyettävä liikuttamaan nopeasti kaikkialle, puhutaan tunneista ja laajimmillaan tuhansista kilometreistä. Uhkakuvat ovat muuttuneet, laajamittaisen sodan rinnalle ovat tulleet nopeat täsmäiskut elintärkeinä pidettäviin kohteisiin laajalla alueella. Tuota uhkakuvaa varten tarvitsemme muutaman tuhat miestä käsittävät nopean toiminnan palkka-armeijajoukot, joiden lähtövalmius tulee olla 24/7.

Tuo on myös se miehistömme, jonka Nato-jäsenyydessämme tulisi olla valmis toimimaan myös maamme rajojemme ulkopuolella. Tuo joukko olisi valmis puolustamaan myös muiden Nato-maiden koskemattomuutta Suomen ohella.

Nykyiset uhkakuvat edellyttävät siis meiltä joka tapauksessa nopean toiminnan joukkoja Nato-jäsenyydestä riippumatta, ja näiden joukkojen lähtövalmius tulee olla 24/7. Nuo joukot voivat olla vain palkkasuhteessa puolustusvoimiin.

Jonas Hellgren

Minäkin olen hiljattain kääntynyt NATO-jäsenyyden kannattajaksi. NATOon liittyminen mahdollistaisi tehdä norjat, ja erota sekä Unionista että Eurosta.
Saksan kelkkaan sitoutumisesta ei ole koskaan ollut hyötyä Suomelle, aina on tullut takkiin.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Jonas Hellgren.

Komppaan kaikkea, mitä kirjoitit kommentissasi, aivan satasella!

Lue myös nämä tekstini:

5 tapaa, joilla EU vie Suomen helvettiin
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179...

Mikä valuutta Suomeen euron jälkeen?
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180...

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Mikael Jungner.

En tiedä mitä sanoa, mutta 'aivan absoluuttisen positiivisen fantastista' olisi varmasti oikea termi kuvailemaan uutta kantaasi!

Ja ei, tämä ei ollut vitsi, eikä se ollut sarkasmia. Vielä kun muutkin demarit tulisivat järkiinsä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset