*

Mikael Jungner

Tulevaisuudesta

Tulevaisuutta voi hahmottaa monella tapaa. Ehdottomasti tehottomin, epätieteellisin ja todennäköisesti pieleen menevin metodi on luottaa puhtaaseen tajunnanvirtaan. Siispä uuden alkavan vuoden kunniaksi muutama kirjaus siitä, mihin maailma on menossa. Ehkä.

Suositustalous. Peukuttamisen varjoon on jäänyt se, mistä tässä lopulta on kysymys. Verkon kautta on syntynyt markkinapaikka, jossa ihmiset voivat suoraan lainata esineitä ja kiinteistöjä tai tehdä palveluita toisilleen. Kansalaiset voivat nyt tehdä taseelleen samaa kuin mitä yritykset ovat tehneet jo pitkään - kääntää ne hyötykäyttöön. Suurin seuraus? Esineiden ja kiinteistöjen lainaaminen tehostaa niiden käyttöä ja romauttaa noiden hyödykkeiden kysynnän. Yksi akkuporakone saattaa riittää yhdelle korttelille, jos se on linkitetty oikein verkkoon. Maailma pärjää huomattavasti vähemmällä tavaramäärällä. Kiitos internet, Piilaakso ja onneksi olkoon kestävä kehitys. Syvät pahoittelut kiinalaisille. Ei ole kiva olla maailman tehdas kun tavaroita tarvitaan jatkossa huomattavasti entistä vähemmän.

Yrittäjyys. Monimutkaisessa, globalisoituneessa ja kaoottisessa maailmassa yrittäjyys on ylivoimaisesti tehokkain tapa järjestää ihmisten välinen yhteistyö. Yrittäjyys tulee muuttamaan maailmaa kuin painokoneen tai sähkön keksiminen aikoinaan.

Guggenheim. Hanketta modernin taiteen museoksi pidetään yllä vielä pitkään, sillä se kerää tehokkaasti vastustusta ja antaa samalla tuulensuojaa Länsimetron jatkon ja Pisara-radan kaltaisille hankkeille tulla ja toteutua.

Tieto. Perättömät juorut ja kavala manipulaatio nostavat vastavoiman. Seiskan levikki laskee edelleen. Nettipohjaisten asioiden oikeaa laitaa selvittävien palvelujen kysyntä nousee.

Palapelit. Pinnalliseen ja hektiseen maailmaan kyllästyneet löytävät avun palapeleistä. Yksin tai yhdessä, palapeleistä tulee Trivial Pursuitin kaltainen kestohitti illanviettoihin ja yksinäisempään ajantappoon.

Kaupunkiseudut. Valtioiden merkitys on vähenemässä ja kaupunkiseutujen merkitys on kasvussa. Putinin pullisteleva Venäjä on nyt se takatalvi, jonka jälkeen tämä kehitys entisestään nopeutuu.

Mediakehitys. Yllättäen teknologian kehitys ei ensin syökään niitä perinteisiä tapoja käyttää mediaa. Sen sijaan uudemmat tavat toimia ovat vaaravyöhykkeellä. Mitä tuoreempi mediankäyttötottumus, sitä uhatumpi se on tulla syrjäytetyksi teknologian myötä.  Lehtiä ja kirjoja nähdään paperimuodossa vielä pitkään. Videovuokraamoita, dvd-myyntiä, iPodeja tai nauhoittavia digiboxeja ei.  

Vanhusseksi. Ikäihmisten merkitys ja arvostus nousevat kohisten, kun huomataan että kaikissa länsimaissa pulaa ei ole tuotannosta vaan kysynnästä. Portugal tarjoaa verovapaat eläkkeet ja miellyttävän ilmaston. Suomi vastaa Alf Rehnin hahmottelemalla aseella - laadukkaalla ja runsaalla vanhusseksillä.

Hajautettu energiantuotanto. Katolla voi tehdä rahaa. Jos siellä on aurinkopaneeli.

Edistysmielisyys. Viime vaalien jälkeen Suomen kahdeksasta puolueesta vain kaksi oli konservatiivien johdossa. Nyt konservatiivit jyräävät kaikkialla. Jääkö tämä ilman vastareaktiota? Ei jää. Seuraavien vaalien mielenkiintoisin kysymys ei ole Keskustan voitto vaan se, minne edistysmieliset äänet kulkeutuvat. Nyt on vahvaa piilevää kysyntää kaikelle sellaiselle, mitä Timo Soini ei edusta.

Rakkauden sanansaattaja. Kun Heikki Lampela kyllästyy kertomaan rakkaudesta ja suhteistaan, jää suomalaiseen julkiseen keskusteluun ammottava aukko. Tuomas Enbuske olisi jännä valinta manttelin perijäksi: sujuvasanainen, kiinnostava, vapaamielinen ja juuri sopivan rohkea.

Yhdentyminen. Mainonta, viestintä, markkinointi, vaikuttaminen, liiketoimintaosaaminen, digitalisaatio, design ja juridiset palvelut löytyvät jo kohta yhdeltä luukulta. Miksi? Siksi että asiakkaat ovat kyllästyneet nykyiseen hässäkkään kun yrittävät yhdistää yritysten ulkopuolista osaamista yrityksen omaan osaamiseen. Jännitettäväksi jää, syntyykö moinen ensin Milttonin vai Ellun Kanojen ympärille.

Google. Kun Kreikka ajaa seinään, rynnätään Suomessakin innokkaasti googlettamaan kuka sanoi ja mitä Kreikasta, Kreikan apupaketeista, vakuuksista ja sen sellaisista.

Kahvi. Yhä useammin myyjä nostaa kysyvästi kulmakarvojaan kun asiakas pyytää "tavallista" kahvia.

Ennen ei ollut paremmin. Kun kansallisten tietokantojen digitalisointi ja avoin data etenevät, käy helposti saatavan tilastotiedon kautta ikävällä tavalla selväksi, kuinka helvetillisen kurjaa elämä olikaan Suomessa viime vuosisadalla. Aika kultaa muistot, tieto kultaa tulevaisuuden.

Ennustaminen. Kaikenlaisten tulevaisuuden kuvitelmien pukeminen sanoiksi on uusi musta niin politiikassa, yritysmaailmassa kuin ensitreffeillä. Ennusteilla itsensä brändääminen on helpompaa ja osuvampaa kuin pelkällä vaatetuksella, cv:llä, lompakolla, musiikkimaulla tai aatteella. Mikä parasta, kun kukaan ei tiedä tulevasta, voivat kaikki olla oikeassa yhtä aikaa.

Riemukasta ensi vuotta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kaksi sanaa tarttui: tuulensuoja ja vanhusseksi.

Tuulensuojapolitiikkaa harrastetaan monissa asioissa:
- guggenheim länsimetron ja pisaran peitteenä (sanoo Jungner)
- avioliittolaista pidettiin hirvittävää meteliä, samaan aikaan EU:n pankkiunioni, kriisirahasto ja 1-1,5 miljardin alkusiirto Suomesta vietiin läpi kansan huomaamatta yhtään mitään
- vanhempainvapaan lähestulkoon puolittaminen kääritään tasa-arvokysymykseksi
- vanhusten lukitseminen koteihinsa toteuttaa vanhuspalvelulakia.

Näitä riittää. Onneksi vanhusseksi pelastaa. Vai mitä Jungner?

Toimituksen poiminnat