*

Mikael Jungner

Avoin kirje SDP:lle

Demarit ovat vaalitappion jälkeen hiukan vereslihalla. Tämä on osuva hetki puolueen tuntevalle mutta silti ulkopuoliselle kantaa oma kortensa kekoon demareiden tulevaisuutta koskevaan pohdiskeluun. Voin jo nyt sanoa, että demareilla on edessään arvaamattoman huikea tulevaisuus, jos he vain siihen tarttuvat.

Kannattaa unohtaa henkilöpähkäilyt. Ei ole olemassa mitään varastoa, josta ammentaa uusia tuoreita avainhahmoja kääntämään puolueen polkua menestyksekkäämpään suuntaan. Nyt on pärjättävä niillä henkilöillä, jotka avainasemissa jo ovat. SDP:n tulevaisuus ei voi perustua henkilövaihdoksiin, sen pitää perustua kollektiiviseen henkiseen kasvuun.

Sama koskee linjaa. Demareissa ei ole mitään vaihtoehtoista linjaa, joka voisi sujuvasti ottaa nyt ohjaajan paikan. Vaikka itse olen usein puhunut lämpimästi keskustavasemmistolaisesta linjasta, ei tuo linja ole niin selvästi pohdittu saatikka kannatettu, että se tarjoaisi uskottavaa vaihtoehtoa. Nyt on pärjättävä sillä linjalla, jonka puolueen jäsenten enemmistö tutuksi ja turvalliseksi kokee.

Kannattaa unohtaa myös vaalitappioon johtaneet syyt. Suolan heittäminen haavoihin tuo taatusti esiin aitoja tunteita, mutta nuo tunteet pikemminkin halvaannuttavat kuin innostavat. Ja sitä demarit nyt kaipaavat, innostavaa henkeä, tarkoitusta tekemiselle, onnistumisen elämyksiä.

Mikä siis neuvoksi?

Kannattaa keskittyä siihen miten tehdään, asenteeseen jolla maailmaa katsotaan.

Demareiden viime vuosisadan menestys perustui kapitalismin ja palkansaajien välisen ristivedon sovittamiseen yhteen molempia hyödyttävällä tavalla. Tuosta samasta ilmiöstä kannattaa demareiden ammentaa voimaa nytkin. Eri tahojen saattamisesta yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Digitalisaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet kaiken. Se tarkoittaa politiikassa erityisesti kolmea asiaa. Yksittäiset ihmiset voivat tänään menestyä huikean tehokkaasti ja nopeasti, osaamisensa kautta. Kaikki arvokas tapahtuu vuorovaikutuksessa. Luottamus on jatkossa menestyksen avain aivan kuten osaaminen oli menestyksen avain 90-luvulla.

Demareiden kannattaa rakentaa parempaa maailmaa näiden kolmen näkökulman varaan.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Suhde menestykseen kannattaa päivittää. Demareiden perimmäinen tavoite on aina ollut tarjota jokaiselle tasaveroiset mahdollisuudet menestyä. Nyt tuo asenne on syytä laajentaa koskemaan lähtökohtien tasa-arvon lisäksi myös siitä seurannutta menestystä. Jos joku omalla työllään ja osaamisellaan onnistuu luomaan vaikkapa miljoonavarallisuuden, sitä ei kannata tuomita tai verottaa aiempaa tiukemmin, siitä kannattaa tarjota Paasio-mitali.

Demarit voisivat viedä vuorovaikutuksen sanomaa kuntiin ja yrityksiin. Mennä mukaan uudistamaan ja kehittämään kuntia ja yrityksiä. Ei tahdottomina myötäilijöinä vaan tasaveroisina kumppaneina. Jos jonkin yrityksen menestys vientimarkkinoilla vaatii joustoa, sovitaan tuosta joustosta yhdessä. Jos jonkin kunnan menestys vaatii tehostamista, uudistetaan kunnan tekemistä yhdessä.

Demareiden kannattaisi laittaa pystyyn palveleva puhelin, joka auttaisi kaikkia niitä tahoja, jotka ovat joutuneet pulaan vaikkapa monimutkaisen työehtosopimuksen tai hankalan hankintalainsäädännön kanssa. 

Demarit voisivat myös olla rakentamassa uutta luottamuksen ilmapiiriä Suomeen. Tukea ja kannustaa vaikkapa hallitusta silloin kun sen aika on. Ymmärtää yritysten ja yrittäjien huolta ja sovittaa tuo näkökulma demareiden omaan näkökulmaan kaikkia hyödyttävällä tavalla. Ottaa paikallisen kasvuyrityksen menestys asialistalle. Luoda suhteita, avata ovia, edistää vientiä kaikilla niillä yhteyksillä ja keinoilla, joita maailmalle verkottunut työväenliike tarjoaa.

Vihreä liike menestyi näissä vaaleissa. Joidenkin mielestä vihreän liikkeen menestys lähti aikoinaan liikkeelle puita halaamalla. Demarit voisivat hyvin menestyä seuraavissa vaaleissa ryhtymällä nyt halaamaan ihmisiä, myös niitä eri mieltä olevia.

Ei menestys tuon kummempaa vaadi. Uutta asennetta menestykseen, yrityksiin, kilpaileviin puolueisiin ja eri tavoin maailmasta ajatteleviin. Pikemminkin rakastavan äidin ymmärtävän päättäväistä otetta kuin luokkataistelun sankarin raskasta vääntöä. Tulevaisuuden näkemistä loputtomana mahdollisuuksien kirjona pikemmin kuin synkkänä uhkien merenä.

Mikä parasta, kaikkea edellä kerrottua voi tehdä tehokkaasti oppositiosta käsin. Ehkä jopa tehokkaammin kuin hallituksesta. Tuollainen tekeminen on myös äärimmäisen voimaannuttavaa. Kun asenne lähtee halusta hyväksyä, halusta sopia, halusta luottaa, on jokainen aamu edellistä innostavampi. Kun jarruttamisen sijaan lähtee ohjaamaan muutosta, näkyy oma kädenjälki ennen pitkää kaikkialla.

Ja kuka tietää. Ehkä muut puolueet seuraavat. Ehkä sisarpuolueet maailmalla seuraavat. Se olisi jo aikamoinen saavutus se. Vaalien neljänneltä sijalta maailmanpolitiikan uudistajaksi.

Olenko minä taivaarannanmaalailija? Ehdottomasti. Ja ylpeä siitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kyllä minä lähtisin ennemmin palkansaajan ja työttömän arjesta, YT-neuvotteluista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Ei tavallisella kansalaisella kovin hyvin mene, ja puolustajaa kyllä tarvitaan.

Tuollainen vetoaminen kehittämiseen on enemmän eliitin ja niiden, joilla menee hyvin, puuhastelua.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mikko,

just noin.

SDP:n alamäen liukuun suuri syyllinen Jungner huutelee vielä puskista paluuohjeita tuhopolitiikkaan ja koettaa peitellä omia jälkiään.

Lipposen-Urpilaisen-Jungnerin juna on suistettu raiteilta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Toveri Jungner ei taida tietää miten syvässä istuu kaunaisuus ja kateus demareissa. Kirjavala valittiin juntan koulutuspaikaksi rikkaimmasta Suomesta. Sillä saadaan jo ympäristöstä harhainen kuva koskemaan koko maata.

Tarkoitusperät on toki selvillä. Vihan lietsonta.

Kun entinen duunari alkaa yrittäjäksi on hän luokkapetturi ja riistäjä. Kaikki toivovat hänen menevän konkurssiin. Kiusaa tehdään monin eri tavoin.

Suomen demarit on valettu ihan eri muottiin kuin muiden maiden demarit. Esim. virolainen demari on lähellä Suomen kokoomusta ja ajattelee duunarin etua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Var%C5%A1avjanka

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Vaikkakin hieman kärjistetysti ja mutkat oikoen esitetty, on tässä kommentissa enemmän totuudensiementä kuin moni saattaisi alkuun uskoa.

Aake Tuonela

Aivan, Mikko! Lisään vielä että silmien totaalinen ummistaminen muslimimaahanmuuton vaaroilta ja puolueen feministisyys pitävät huolen siitä että Demareita ei tarvita enää tulevaisuudenkaan hallituksiin. Edellisten eduskuntavaalien romahduksen jälkeen Demareissa peräänkuulutettiin rehellistä peiliin katsomista ja toimenpiteitä sen suhteen mikä oli mennyt pieleen. Mitään ei kuitenkaan tehty. Mitään ei tulla taaskaan tekemään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat tässä "feministisyydellä"?

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #37

Sillä että demarit eivät ymmärrä naisten suumutusta naisten palkan olevan vain 80% miesten palkasta. Eli uskovat vain niitä laskelmia jossa tämä tulos saadaan aikaseksi.

Toisaalta he tässä myöskään eivät laske miten tämä vaikuttaa verotukseen, sillä puolet naisista työskentelee julkisella puolella, jossa naisten osuus henkilökunnasta on 70%, jolloin palkkojen nosto kohdistuisi merkittäväksi hallinnon kulujen nostajana. Eli loppupeleissä demarit eivät osaa laskea ollenkaan päätöstensä seuraus kuluja tai niiden vaikutusta kansantalouteen.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Agree, mutta kerro millä tavalla tuo ei sada tavallisen kansalaisen laariin, tai mitä sitten pitäisi tehdä että se sataisi?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Katin villat. Rakkauden puolueen imago ei toiminut alkuunkaan. SDP:n pitää olla kuin Leo Komarov.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä "uimamaisterissa" on paljon huumoriakin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä tästä noustaan, kun yhdistetään hellyyttä ja huolenpitoaLeo Komarovin kovuuteen ja taitavaan nokkeluuteen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kaikkein tärkeintä on saada puolueväki liikkeelle seuraavissa vaaleissa puhumaan muutoksen välttämättömyydestä ja mahdollisuuksista. Siinä työssä pitää osata haukkua herrat ja koko järjestelmä. Pitää asettua ihmisten tasolle ja heidän puolelleen. Pitää osata nauraa nauravien kanssa ja itkeä itkevien kanssa.

Luottamusta ja ääniä menetetään, kun ryhdytään ylhäältä päin neuvomaan, mitä mieltä ihmisten pitäisi olla. Jungnerin analyysi on hyvä. Murehtiminen ei nyt auta, vaan kaikkien mahdollisuuksien käyttö, jotka meille ovat jo olemassa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Suomessa tarvitaan juurikin rohkeita avauksia.

Jos nykyinen malli toimisi, niin johan se olisi tuottanut tuloksia.

Ei tarvitse olla Einstein tämän ymmärtääkseen:
"Ei ole ihan fiksua odottaa eri tuloksia toimimalla samalla lailla, kuin aikaisemmin toimittiin."

Lisäksi poliittiselle kentälle on Suomessakin tultu agressiivisuudella. Sen rajat näyttävät tulleen jo vastaan.

Ystävällisyys ja ihmisistä välittäminen. Vaikuttavat toimivan. Niiden sanoma on luultavasti yhtä vanha kuin koko ihmiskunta. Koska se toimii.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Verojen jatkuva korottaminen ei ole duunarin etu. Nettopalkka ei riitä elämiseen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jos vastasit kommenttiini, niin vastauksesi ei avaudu.

Mihin viittaat?

Ilmiselvästi johonkin muuhun asiaan, kuin kommenttiini.

Käyttäjän JariNikkil kuva
Jari Nikkilä

Minusta Mikael Jungnerin kannattaisi ehdottomasti kuunnella tämä keskustelu suomalaisista arvoista. Sosiaalipsykologian professori emeritus Klaus Helkama olisi se oikea henkilö, joka voisi esimerkiksi kirjoittaa Sdp:lle uuden periaateohjelman ja poliittiset linjaukset ja arvot.

http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomala...

Pekka Heliste

Ongelma on, että Jungner tarkoittaa joustoilla alistumista rahamiesten mielivaltaan.

Ja ne jotka menestyvät eivät maksa veroja, kuten Wahlroos osoittaa

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#11
Rahamiesten valta on pakko hyväksyä. He ovat älykkäitä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Suuri ajattelija Konsta Pylkkänen tiesi jo että "jälkiviisaus on se paras viisauden laji".

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Kyllä Jungnerilla on tässä ihan pointtia.
Yhteiskunnan pitää kannustaa ja houkutella ihmisiä yrittämään ja menestymään.
Siitä se kasvu ja työpaikat syntyy.

Pekka Heliste

Kasvuideologia ei vain toimi enää.Suurin osa kasvusta tulee ns johdannaistaloudesta eli toiminnasta, joka ei tuota mitään hyvää reaalitalouteen

Päinvastoin , kun johdannaistalouden koko on 600 biljoonan luokkaa ja reaalitalouden vain 10 % tuosta niin käytännössä reaalitalouteen ei enää investoida, koska tuotot ovat moninkertaiset johdannaistaloudessa

Ja jos johdannaistaloudessa syntyy suuri tapioita niin se maksatetaan reaalitaloudesta eli veronmaksajilla.

Vuoden 2008 romahdus oli nimenomaan johdannaistalouden romahdus

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mikael Jungner kirjoitti:
"Suhde menestykseen kannattaa päivittää. Demareiden perimmäinen tavoite on aina ollut tarjota jokaiselle tasaveroiset mahdollisuudet menestyä. Nyt tuo asenne on syytä laajentaa koskemaan lähtökohtien tasa-arvon lisäksi myös siitä seurannutta menestystä. Jos joku omalla työllään ja osaamisellaan onnistuu luomaan vaikkapa miljoonavarallisuuden, sitä ei kannata tuomita tai verottaa aiempaa tiukemmin, siitä kannattaa tarjota Paasio-mitali."

Kertokaa minulle, miten tämä Jungnerin ohjelma poikkeaa pääomapuolue Kokoomuksen ohjelmasta. Ilmeisesti vain siinä, että Kokoomuskin alkaa vähitellen myöntää miljoonavarallisuuksien kireämmän verotuksen tarpeellisuuden tässä talouskriisissä - mutta Jungner ei.

Tämä Jungnerin talouspoliittinen ohjelma on tyyppiesimerkki Paavo Lipposen linjasta, joka ajoi Kokoomuksesta ohi oikealta. Jungner ryhtyi avustamaan Lipposta. Tätä linjaa jatkettiin sitten uudella vuosituhannella, jolloin valtiovarainministeri Eero Heinäluoma poisti varallisuusveron.

Samaa Labour-puolueelle tuhoisaa linjaa jatkettiin, kun Sdp ryhtyi Kokoomuksen apupuolueeksi Kataisen "sekametelisoppahallituksessa" Tämä linja on tuottanut karmean vaalituloksen v. 2011 ja täydellisen katastrofin v. 2015.

Labour-puolueen peruslinjana tulee olla vähävaraisten, sorrettujen ja solvaistujen etujen ajaminen. Köyhien ja rikkaiden edut eivät ole milloinkaan yhteneväiset, niin kuin Jungner yrittää väittää.

Sdp:n on otettava oppia Skandinavian, Länsi-Euroopan, Britannian ja Australian työväenpuolueista - taikka Suomen Sdp:n menestyksestä ensimmäisellä vuosikymmenellä yleisen ja yhtenäisen äänioikeuden alkutaipaleella 1906-1916. Silloin Sdp saavutti kannatuksen, jollainen kuuluisi demokratioiden Labour-puolueille. V. 1916 Sdp sai eduskunnassa yksinkertaisen enemmistön.

Lars Kyykky

Vanhan työväenliikkeen retoriikka ei enää pure tämän päivän äänestäjiin. Vain keskitien puolue voi menestyä vapaissa vaaleissa. Yhä suurempi ryhmä eli liikkuvat äänestäjät ratkaisevat, mitkä puolueet pääsevät vallan kammareihin. Demarit eivät näytä enää ymmärtävän, millainen yhteiskunta Suomessa on v. 2015.

Lars Kyykky

Sdp on toiminut valtionhoitajapuolueena niin pitkään, että se ei enää tiedä mitä ns tavallisten ihmisten arkeen sisältyy. Valtiosalin kristallikruunut ja ay-palatsien kaviaaritarjoilut näkyvät vallantäyteisyytenä ja ylimielisyytenä puheissa ja teoissa. Soinilaiset ovat taitavasti tajunneet tilanteen ja hyödyntäneet sen. Harmaiden panttereiden voimin uusi nousu ei voi onnistua. Demarit tarvii uuden vision, mutta voiko sellainen löytyä rapistuvan työväentalon vuosikokouksesta? Tähdin epäillä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Lars Kyykky, #16.
Olen samaa mieltä, että vallan kammareissa demarijohtajilta on kadonnut tuntuma vähävaraisten elämänpiiriin. Rinne ja Ihalainen olivat "sekametelisoppahallituksen" suurituloisimmat ministerit, Heinäluoma oli jo poistanut varallisuusveron, jonka muuten Perussuomalaiset haluaisivat palauttaa. Jo on aikoihin eletty!

Olisin toivonut sentään, että joku demari tai edes vasuri olisi eduskunnassa edes joskus puhunut järeästi järjettömiä tuloeroja vastaan. Mutta ei. Kokoomuksen Ben Zyskowiczin puhemiehen paikalta esittämät madonluvut johdon ökyilyä, lurjustelua, bonuksia ja rosvopalkkioita vastaan ovat upeimpia puheita, joita olen koskaan kuullut eduskunnasta. Puhemies Heinäluoma on vain hissutellut.

Taitaa olla vain hyvä, että hallitusta muodostavat tällä hetkellä Keskustan johdolla "varsinaiset työväenpuolueet" PS ja Kokoomus.

Sdp:n on jäähypenkillä syytä katsella peiliin ja miettiä, millaisia ovat Labour-puolueet niissä sivistyneissä länsimaissa, joissa työväenpuolue ei milloinkaan jää vaaleissa neljänneksi vaan joissa hopeakin on häpeä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Haluaisin, edelliseen viitaten, muistuttaa, että mm. Ben Zyskowicz ja Sauli Niinistö ovat julkisesti muistuttaneet anheuden ja silmittömien ns. johtajaoptioiden ja palkankorotusten rapauttavasta vaikutuksesta, ja kehottaneet johtajia johtamaan "omalla esimerkillä".

Ja nämä herrat ovat sentään kokoomuksen riveistä. Työvoimaministeri Ihalainen ei valitettavasti ole onnistunut toivotusti työssään, mutta hänelläkin on AY-jättieläke ja ministerin palkka. Mietittää... Muttei kadehdita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

"Omalla esimerkillään" on hyvä vaatia näyttämään jotain - Niinistö sentään edes yritti. Kokonaan toinen juttu on tehdä asialle jotain. Zyssekin voisi tehdä lakiesityksen, jossa yli 100 000 meneviin kokonais-vuosituloihin sovellettaisiin 50 % leikkaus verottamalla ne yhteiseen käyttöön, vaikkapa ulkomaisen velan maksamiseen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #50

Jouko Heyno, #50.
Erinomainen ehdotus. Toivottavasti tuleva valtiovarainministeri Soini ottaa onkeensa.

Juhani Seppänen

Kolme pointtia: Mahdollisuuksien tasa-arvo, osaaminen, kannustavuus. Tervetuloa Kokoomukseen Mikael Jungner.

Ps. Juhana Vartiainen tuli jo.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Perinteisen valtapuolueen ongelma on ennen kaikkea uskottavuus kansan äänen edustajana, tässä juuri PS on ajanut ohi. SDP:n imagoa hallitsevat mielikuvat holhoajien ja ylhäältä päin opastajien puolueena. Ukaltakaa kysyä, mitä kansalaiset oikeasti ajattelevat - ja kuunnelkaa heitä.
Jungner itse uskalsi äänestää pakkoruotsin poiston puolesta, kun oli jo päättänyt jättää eduskunnan. Mutta useimmat demarit eivät uskaltaneet. Vaikka hyvin tiesivät, mitä kansan enemmistö halusi. Kertoo - jos ei kaikkea, niin paljon oleellista SDP:n nykytilasta.

Käyttäjän MarkoKallio kuva
Marko Kallio

Soiniako me saamme kiittää ymmärrettävästä politiikasta? Joka tapauksessa ihmisten valistuneisuus on sen myötä parantunut enemmän kuin esim. jutussa "ravistellun" sdp:n ja ay-liikkeen.

Vasemmiston ja ay-liikkeen polttoaineena on aina ollut vihollisen vastustaminen. Nyt se vihollinen ei olekaan rajan, nurkan tai edes seinän takana. Se pirulainen katsoo peilistä. Siellä pommitetaan omia - kukat piippuihin!

Käyttäjän PenttiHotti kuva
Pentti Hotti

Pitkäaikasena jäsenenä 70-90 luvulla, mutta nyt "vapaa-ajattelijana", olisin kaivannut enemmän Sdp:n tiaa jäsenistön kannalta arvioituna. Kaikki tähtee jäseneksi liittymisellä puolueeseen, jonka kautta puolue toimii ja kasvaa. Jäsenistön kautta puolueen toiminta ja yhteisöllisyys tulee tutuksi monelle ystäväpiirissä olevalle. Jäsenistö on myös tärkeä voimavara vaaleja ajatellen, sitä vain ei oikein taideta ymmärtää nykyään.Jäsenistö myös päättää ja ratkaisee puolueen linjan ja johtohenkilöt,joten mitä laajempi ja valveutuneempi se on, sitä paremmin linja kohtaa kansalaisen. Nyt ei mene enää vieti perille, syystä tai toisesta, puheet ja teot kohtaavat huonosti, ainakin kun kuuntelee kansalisten arvoita toreilla ja turuilla. Olen siitä samaa mieltä, että johtoa vaihtamalla ylen aikaan ei nosteta puoluetta, koska johdonhan pitää toimia jäsenistön antaman suunnan mukaan, kabinettipolitiikka ja avoin kenttänpolitiikka eivät voi erota nykyään enää toisistaan, jos niin ajatellaan ollaan lopullisesti suossa. Nyt on aika rakentaa toimntaa ja ymärtää se, ettei nousu tapahdu sormia näpsäyttämällä ,vaan pitkällä ja hartaalla työllä. Vanha totuus on: Siltojen rakentaminen on paljon vaikeampaa, kuin niiden polttaminen.

Käyttäjän harritkiiskinen kuva
harri kiiskinen

Lukemisen saattoi lopettaa neljänteen kappaleeseen.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Sitä se ideologisen vahvaan asentoon huuruistettujen lasien lävitse lukeminen teettää.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

SDP on liikaa teollisuustyöntekijöiden puolue ja heidän etujensa vankkkumaton ajaja. SDP ei ole ottanut toiminnassaan tarpeeksi huomioon työelämän ulkopuolella olevien ihmisten asioita ja heidän etujaan.

Miten SDP reagoi maailman megatrendeihin kuten, digitalisaatioon, robotisaatioon ja muihin asioihin, mitkä koskettavat todella rajusti juuri työntekijöitä ja heidän asemaansa työelämässä?

Rivijäsenen ääni ei kuulu eikä siitä olla kiinnostuneita. Rivijäseneltä ei kysytä mihinkään asiaan mitään mielipidettä. He saavat yksin huudella turuilla ja toreilla. Miten tällainen kohtelu rivijäsentä kohtaan lisää luottamusta puolueen toimintaan kohtaan?
Puolue-eliitti elää omassa kuplassaan ja ei tajua, että enää ei eletä 1970-1980-luvuilla vaan nyt eletään jo uutta vuosituhatta ja toiminta puolueessa pitää päivittää jo 2010-luvulle.
Uusia äänestäjiä on koetettava löytää nuorista, sillä nuorisokannatus SDP:llä on todella alhainen.
Ongelmia riittää, jotenkin näihin kysymyksiin ja haasteisiin pitäisi puolueen kyetä vastaamaan.
Demareiden linja asioihin mitataan aina vaaleissa ja se joko saa tarpeeksi kannatusta tai sitten se ei saa. Liikkeen tulevaisuus on äänestäjien käsissä.

Pekka Heliste

SDP on puolustanut ansiosidonnaista turvaa yleislakkoon ssaakka

Työttömyysturva on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville

Mutta kun voima ei enää riitä niin kestoa leikataav ja tarjotaan korkeampaa korvausta niille, jotka työllistyvät nopeasti

Ja persut leikkaavat juuri työelämän ulkopuolella olevilta

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

uudistus alkaa tekemällä pesäeroa ammattiyhdistysliikkeeseen. pelottelu ja änkyröinti eivät enää toimi 2010-luvulla. jos demarit haluavat olla "sivistyspuolue", niin miksi käytöstavat ja toiminta on 180 astetta tästä. ikinä en ole demareitä äänestänyt, enkä koskaan aio niin tehdä, mutta musta tuntuu, että puolue on menettänyt viestinsä paremmasta huomisesta. paremman huomisen puolesta isoisäni kuoli hennalassa vuonna 1918. ne asiat, mitä SDP silloin ajoi olivat idealistisia, maailmaa muuttavia visioita, jotka myös toteutettiin. viestille oli kannatusta ja kohderyhmä oli selkeä. nyt taas sokea reettakin näkee, että ei ole viestiä, ei kohderyhmää eikä paljon muutakaan. tilanne ei toisaalta ole demareile uusi - tpsl ja hajaannuksesta ei ole hirvesäti aikaa. muutokseen ei ole silver bulletia tai quick fixiä, vaan asiat kannattaisi miettiä huolella ja rauhassa. onko demareilla siihen nykytilanteessa kärsivällisyyttä? mun vastaus on, että tuskimpa ja sikis muutos on yhtä todennäköinen kuin eurojackpotin päävoitto yhden rivin pelaamisella

Lars Kyykky

Yksi ongelma demareilla on myös se, että melkein kaikille kelpaavat nykyään ne visiot, joita demareilla oli esim 50-luvulla. Eli kaikista puolueista löytyy pientä sossua. Joko maailma on niin valmis, että SDP on tehnyt itsensä tarpeettomaksi? Puolue on syntynyt aikoinaan tarpeeseen ja rakentunut vastakkainasettelun ideologian ympärille. Nykymaailmassa vaan liiallinen änkyröinti karkottaa äänestäjiä ja varsinkin vieraannuttaa maltillista enemmistöä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#30
Jokainen haluaa työstään jotain itselleen. Nyt demarit mittaavat kaiken yhteiseen kassaan ja antavat vähän takaisin.

Valtaosa verovaroista menee turhaan paperien pyörittämiseen. Ei duunari ole tyhmä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Aivan kuten yritykset, joissa palkanmaksukyky ja osingonmaksukyky paranisivat selvästi, jos koko turha hallinto irtisanottaisiin, myös yhteiskunta pärjäsi paremmin ihman hallintoa, turhaa paperinpyöritystä. Ytä vähän kuin yritykset tarvitsevat esimerkiksi taloushallintoa ja kirjanpitoa, sitä tarvitsee yhteiskunta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Aika radikaali ajatus luopua taloushallinnosta ja kirjanpidosta.

Yhteiskunta on vain yksi osapuoli, joka tarvitsee tietoa yrityksen rahavirroista.

Fakta on, että raha on yhteiskunnassa vaihdannan väline. Siis nykyaikana on hyvä olla firmoissakin mittareita. Joita tuottaa kirjanpito. Niiden numeroiden avulla pystytään tekemään oikeita päätöksiä.

Autoa on helpompi ajaa, kun on nopeusmittari: Koska liikennesäännöt. Lentokonetta on helpompi lentää, kun on nopeusmittari. Koska meillä on lentosäännöt.

Miksi lentosäännöt ovat tarpeen?
Suomalaiselta lento-onnettomuustutkijalta kuultuna:
"Lentosäännöt ja ilmailumääräykset on kirjoitettu lentäjien verellä."

Ehkä yhteiskunnankin säännöillä on selkeä tausta ja tarkoitus.

Hyvä kysymys on, että ovatko kaikki säännöt ajan tasalla? Se lienee kokonaan toisen blogin aihe.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

No juu, mutta kun siihen menee sitä rahaa ja se on sitä turhaa paperinpyöritystä ja maksaakin ja ne verotkin ja kaikki on turhaa paitse se, mikä menee omaan taskuun. Eikö? Kysy vaikka Iiskonmäeltä.

Pekka Heliste

Se paperinpyöittäjäkin saa palkkaa ja hän kuluttaa rahat yksityielle sektorille, joten ei raha mihinkään katoa vaan hyödyttää edelleen yksityistä sektoria.

Ilmieseti Iiskonmäki haluaa Sumesat Pohjolan Somlaian, siellä ei ole turha paperinpyöritystä ja työllisistä yrittäjiä on peräti 60 %

Iiskonmäen unelmamaa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Södöpin vaaltappion perusyy: Toiminta Kataisen hallituksessa siten kuin toimittiin.

Peruskysymys: Pitääkö Södöpin ylipäätään "nousta"? Miksi?

Kaksi vaihtoehtoa:

1) Södöp toimi Kataisen hallituksessa periaatteittensa mukaisesti: Kansalaiset eivät hyväksy enää Södöpin periaatteita.

2) Södöp toimi Kataisen hallituksessa periaatteittensa vastaisesti: Hallituksessa toimineet pitää potkaista ulos puolueesta, tai ainakin sen johdosta (tämä tarkoittaa KAIKKIA Kataisen hallitusta tukeneita kansanedustajia, ei vain ministereitä) ja Södöpin pitää palata toteuttamaan periaatteitaan.

Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, paitsi se kolmas:

Södöp on arvo sinänsä ja Södöpin "hyvvä veli" organisaation hallussaan pitämät hyvä virat julkishallinnossa ovat nykyisin puolueen olemassaolon ainoa tarkoitus.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miksi Jouko aina kuvittelet, että henkilövaihdokset ratkaisisivat ongelmat? Mielestäsi SDP:n pitäisi potkaista hallituksessa toimineet puolueesta tai ainakin puolueen johdosta, eikä pelkästään ministereitä, vaan lasket mukaan kaikki viime vaalikauden kansanedustajat.

Jos kaikki vaalitappion kärsineet joutuisivat toimimaan esittämälläsi tavalla, eduskunnassa ja puoluejohdossa kävisi melkoinen vilske. Lisäksi eduskunnassa istuvista kansanedustajista suurin osa ei kuuluisi mihinkään eduskuntaryhmään, kun hävinneiden puolueiden vanhat kansanedustajat jouduttaisiin erottamaan puolueesta tai ainakin sen eduskuntaryhmästä. Olisiko aasipäähineen pitopakko sopiva lisärangaistus?

Jungnerin tavoin uskon, ettei henkilövaihdoksia välttämättä tarvita. Hänen ehdottamansa palveleva puhelin tuntuisi toimivalta. Kansalaisten kuuntelu ja politiikan ohjaaminen kansalaisten osoittamaan suuntaan riittää. Toki juntta-Rinteen aikakausi oli ja meni jo viime vuosisadalla. Riittääkö Antilla ylipäätään uusiutumiskykyä? Rinne itse ei näytä "meillä on vain yksi linja" -puheillaan vakuuttavalta tämän asian suhteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Syy on hyvin yksinkertainen: Päätökset tekee aina joku henkilö. Jos päätös on hyvä, sitä kannatetaan ja se toteutetaan,, jos se on huono, sitä ei toteuteta. Ryhmät, organisaatiot jne. eivät päätä mitään.

Päätöksenteosta maksetaan palkkio tai palkkaa. Jos päätökset ovat huonoja, palkan saa jatkossa joku muu. Jos siitä seuraa, että organisaatioissa "käy vilske", niin hyvä niin. Vai onko parempi, että "kokeneet" saavat jatkaa huonojen päätsten tekemistä?

Minkä ihmeen takia huonoja päätöksiä tehneitä EI erotettaisi?

PS: Aasihattu voisi olla ihan hyvä lisä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #57

Itse uskon uuteen mahdollisuuteen: politiikassa pitää olla uskallusta. Uskalluksen on riitettävä myös riskiin epäonnistua. Jos uskallus loppuu, toistetaan edellisen hallituksen virheet, kun ei tehdä mitään.

Itse olen sitä mieltä, että oppositio on hyvä paikka miettiä politiikan suuntaa ja yrittää etsiä uusia linjoja. Uudistautua.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #59

General Electric:in nuori insinööri sai tekemällään virheellä räjäytettyä yhden tehtaan taivaan tuuliin. Hänen esimiehensä ei antanut Jack Welch:ille potkuja. Koska tämä oli virheestään oppinut. Sittemmin Jack Welch oli rakentamassa GE:stä yhtä maailman menestyneimmistä firmoista. Hän ymmärsi koko työuransa ajan, kuinka tärkeää on saada ottaa virheistään opikseen.

Virheet kannattaa sallia. Vain sillä lailla virheistä voi oppia.

Jos virheistä rangaistaan, seuraa 100% varmuudella kehityksen hidastuminen tai kehityksen pysähtyminen kokonaan.

Miksi kehitys pysähtyy, jos virheistä rangaistaan?

Kun ei tee mitään, ei tee virheitä. Kun ei tee päätöksiä, ei tee virheitäkään.

Mikä olisi nykyään pahempi rangaistus, kuin potkut virheen takia?

Tekeekö sellaisessa tilanteessa kukaan järkevä ihminen yhtään mitään?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Kuinka monta uutta mahdollisuutta poliitikolle pitää antaa? Kyse ei siis ole mokasta, vaanlupausten pettämisestä. Monennenko "uuen mahdollisuuden" jälkeen pitää uskoa, että lupausta ei taaskaan tulla pitämään?

Suomen taous- ja yhteiskuntapolitiikka on ollut johdonmkaista kehitystä alaspäin, katastrofista katastrofiin, Mauno Koiviston kruunajaisista lähtien. Hallitusten kokoonpanosta riippumatta. Samat henkilöt, jotka ovat vaihtuneet vain omasta tahdostaan, ovat sitä harjoittaneet. Saaneet "uusia mahdollisuuksia" ja munineet uudestaan ja edelleen.

Kuinka monen "uuden mahdollisuuden" jälkeen pitää uskoa, että kyse on ihmisistä, poliitikoista, henkilöistä, ei puolueista?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#34
Kataisen hallitus oli limbo ja täydellinen pohjanoteeraus. Ammattipoliitikkoja ei pitäisi päästää hallitukseen.

Pääministerillä ja johtavilla ministereillä pitää on sellainen sivuammatti tai varallisuus, että ei ole ministerin palkasta riippuvaisia onnen orpoja.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vakavissasiko ehdotat, että ministereiksi tulisi valita ainoastaan varakkaita ihmisiä? Kuulostaa lievästi feodaaliselta tavalta toimia.

Saattaisi yhteiskunta kyllä olla hyvin toisenlainen sellaisessa tilanteessa.

Joidenkin mielestä varallisuus onkin nykyisin kovin keskittynyttä. Tämän uutisen mukaan yli puolta maapallon varoista hallinnoi kaksikerrosbussillinen ihmisiä.

Onko se hyvä vai huono asia? Historiallisesti varallisuuden voimakas keskittyminen vaikuttaa ennakoineen tilannetta, jossa yhteiskunta ei ole ollut ihan rauhallinen.

Ranska 1789.

Arabikevät 2011.

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, ottaa kantaa tulojen epätasaiseen jakautumiseen.

Se vaikuttaisi tutkimusten mukaan hidastavan talouskasvua.

Kun haluamme pitää Suomen vakaana ja rauhallisena, on historiasta hyvä ottaa opiksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Parempi vaihtoehto olisi ottaa mallia Englannista: nostaa ministerien virkapalkkaa viidellä tonnilla kuussa nyyisestä ja puolittaa kansanedustajien palkkio. Syntyisi sitä kaivattua "aitoa kilpailua" ja samalla huomattavia säästöjä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #42

Saattaisi toimia. Tai sitten ei. Nähtäväksi jää, kuinka Britanniassa käy, mikäli tietosi on perustuu faktoihin.

Aika moni uskoo siihen, että kilpailu on ainoa keino tuottaa parempia tuloksia.

Itselleni on alkanut muodostua käsitys, että kilpailu toimii välillä. Useinkaan ei.

Kilpailu on vain yksi paradigma. Yksi valittavissa oleva tapa toimia. On muitakin. Ei voi olettaa, että kilpailu aina ja joka tilanteessa automaattisesti tuottaisi parhaan tavan toimia.

On selkeää tieteellistä näyttöä, että yhteistyö toimii paremmin. Se on osoitettu hyvin vahvasti.

Vaikuttaakin siltä, että Darwinistinen käsitys kilpailun edullisuudesta on ollut osin virheellinen.

Yhteistyö on ollut se voima, joka on mahdollistanut elämän maapallolla siinä mittakaavassa, kuin me sitä joka päivä näemme. Mitokondrio alkoi tehdä yhteistyötä alkusolun kanssa. Nykyään lähes kaikissa soluissamme on mitokondrio.

Yhteistyö toimii. Yhteistyössä on voimaa. Arvostan korkealle Mikael Jungner:in avausta. Tässä blogiavauksessa on selkeää ajatusta yhteistyön lisäämiseen Suomessa.

Kuinka saamme tehtyä tekoja, jotka lisäävät yhteistyötä Suomessa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Totta kai sosiaalidarwinismi on älytön ajatus. Mutta Englannissa tuo kilpailu toimii - jokaisen ministerin paikkaa kärkytään ja virheitä odotellaan ja käytetään hyväksi. Se, että "virhe" ei ole poliittinen, vaan esimerkiksi liittyy seksuaaliseen käyttäytymiseen, on sinänsä sivuseikka.

Englannissa noudatettavassa parlamentarismissa on toki muitakin, itse järjestelmässä olevia, eroja meidän kansanvaltaiseen oikeusvaltioomme verrattuna, mutta niistä enemmän toiste ja toisaalla.

Siitä, johtaako se mihinkään positiiviseen, voi olla montaa mieltä. Mutta niinkauan, un kansa, äänestäjät, viis veisaavat omien asioidensa hoidosta, niin kuin Suomessa on asianlaita, johtaisi se ainakin jännittäviin saippuasarjanäytelmiin.

Yhteistyöhön päästään, kun kansa alkaa tehdä äänestyspäätöksiä edellisen eduskunnan toiminnan, ei vaalilupausten, pohjalta. Kunnes tämä vallan takaisin ottaminen tapahtuu, eduskunnan toiminnassa keskitytään vain oman edun ajamiseen. Tiivissä yhteistyössä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #44

Suomessa on ollut paremmat perinteet yhteistyölle, kuin Britanniassa. Olen vakaasti tätä mieltä. Ei Britanniallakaan häävisti mene. Vaikka siis ministerinpaikoista on melkoinen kyynärpäitä kuluttava kilpailu meneillään.

Saavatko ministerit kavereita, polkiessaan yletessään kilpailijoitaan suohon Britanniassakaan? Luultavasti eivät. Luultavasti joku vaan kyttää, että koska voi torpata, kun vain tilaisuus koittaa. Koska ei ole kulttuuria yhteistyöhön, vaan lähinnä kuluttavaan kilpailuun. Nykyään yleistyvän käsityksen mukaan firmoissakaan ei ole fiksua kilpailuttaa työntekijöitä toisiaan vastaan.

Saivatko agressiivisesti vaalityötään tehneet ehdokkaat vaalien jälkeen yhteistyötä, jos sattuivat pääsemään eduskuntaan Suomessa? Puheenvuorossakin kun katsoo, niin omien kannattajien hymistelyä vaikuttaa olleen seurauksena, ainakin monilla agressiivista vaalityötä tehneillä. Mitä sellaisella saa aikaan? Lähinnä omien kannattajien hymistelyä. Eipä paljoa muuta.

Ja sitten jotkut ihmettelevät, että miksi heihin suhtaudutaan niin karusti.

Niin metsä vastaa vaalien jälkeenkin, kuin sinne ennen vaalejakin huudellaan. USA:sta on kuulemma joidenkin toimesta kopioitu agressiivinen malli vaalityölle joillekin ehdokkaille Suomeen. Onko se tuottanut hyviä tuloksia USA:ssa?

Ei.

Seuraus on ollut, että USA on jakautuneempi, kuin aikoihin. Mahtaako olla USA:lle hyväksi sellainen? Jos historiaa ajattelee, niin eipä taida olla.

Muita halventava kirjoittelu ennen vaaleja => vastaansa saa aika lailla samaa, vaalien jälkeen. Vaikka siis pääsisi eduskuntaankin. Moni kirjoittaja valittelee Puheenvuorossakin, että miksi oppositioon jääneet ovat katkeria. Mitä, jos siitä ei olekaan kyse? Vaan siitä, että saa vastaansa sitä, mitä taakseen jätti.

Yhteistyöhön tähtäävä asenne => kokemukseni mukaan yhteistyötä saa.

Kuinka saamme lisää yhteistyötä Suomeen?

Miksi lisää yhteistyötä kannattaa rakentaa juuri nyt, ja vieläpä Suomeen?

Maailmassa muutos on erittäin nopeata tätä nykyä.

Google valloitti maailman alle 10 vuodessa.

Encyclopedia Britannicalla kesti pari sataa vuotta koota 300.000 hakusanaa.
Wikipedialla meni alle 7 vuotta ja hakusanoja oli moninkertaisesti sen, mitä Encyclopedia Britannicassa.

Ja Wikipedian sivustojen laatu on jo joiltain osin ohittanut Encyclopedia Britannican.

Koska systeemi on fiksumpi.

Tiedon määrä kasvaa maailmassa ihan huikeaa tahtia. Puolessatoista vuodessa, 14.11.2016, koko maapallon tämänhetkinen data on kaksinkertaistunut. Ja ihan analysoitukin tieto kasvaa huikeaa tahtia. Koska ihmisiä valmistuu korkeakouluistakin sellaista tahtia, että ei koskaan ihmiskunnan historiassa. (Lähde: UNESCO, Sir Ken Robinsonin TED-puhe.)

Mitä useampi silmäpari Suomessa katsoo maailmaa ja tekee yhteistyötä Suomessa, sitä varmemmin saamme niitä hedelmiä poimittua Suomessa.

Koska muutos on erittäin nopeata. Ja osin muutosnopeus kasvaa edelleen.

Yhteistyötä Suomessa lisää.

Sitä varmemmin saamme uusia työpaikkoja Suomeen. Sitä varmemmin maksamme myös eläkkeet suomalaisille.

Siksi yhteistyö kannattaa Suomessa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #44

Englanti ei olekaan demokratia vaan Venäjän kaltainen oligarkien hallitsema maa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Englanti on todellakin mielenkiintoinen poikkeus Euroopassa - samoin Irlanti. Keskiaika ei siellä koskaan päättynyt, eikä Suuri Vallankumous päässyt modernisoimaan järjestelmää. Englannin yhteiskuntajärjestys on edelleen Vilhelm Valloittajan ja Chaucherin yhteiskunta feodaalioikeuksineen - eräillä alueilla jopa "ensimmäisen yön oikeus" on edelleen lainvoimainen.

Esko Jokela

Kuten monista em kommenteista näkee, on demarit edelleen kateellisten ja katkerien puolue. Jos joku menestyy ja rikastuu, on se heti jotenkin huono ihminen ja riistäjä joka vie leivän köyhältä duunarilta. Ainoa hyvä on köyhä ihminen joka raataa hulluna ja nöyrästi. Ei hyväksytä menestystä, vaikka se olisi kaikkien etu. Vahva menneisyyden kaiku. Jungner on täysin oikeassa ajatuksineen. Mutta turha odottaa muutoksia niin kauan kun ay-liike pitää demareita näpeissään.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"The more you talk, the colder I feel."

Mikael Jungnerin pitäisi osoittaa avoin kirjeensä suoraan henkilölle, joka tosiasiassa romautti Jungnerin nyt taakse jättämän puolueen. Se henkilö oli Paavo Lipponen.

Lipponen sieppasi sekavuustilassa olleen puolueen pankkirötösherra Sundqvistin jäljiltä Lappeenrannan puoluekokouksessa, josta tv-uutiset välittivät kansalle kuvaa tuoliinsa sammuneesta Risto Kuismasta. Lipposen johdolla SDP saikin suuren vaalivoiton 1995, kun kansa oli kiukkuinen, kyllästynyt ja kurkkuaan myöten täynnä Esko Ahon ja iiro Viinasen "lamanhoitoa". Mutta Lipponen petti äänestäjät täydellisesti jatkamalla Viinasen kurjistamispolitiikkaa, vieläpä ihan Viinasen itsensä heiluttaessa edelleen säästösaksia tahtipuikoissa.

SDP:n alamäki alkoi täsmälleen siitä.

Lipponen saattoi toki itse tuntea kääntäneensä talouden vastatuulessa seilanneen Suomen valtiolaivan selvemmille vesille. Mutta mikään ei enää ollut niinkuin ennen. Tuottavuus oli lakannut kasvamasta, tuloerot alkoivat revetä. Numerot lakkasivat mittaamasta hyvinvoinnin reaalista tilaa. Tänä päivänä rahakauppiaat tekevät ennätystuloksia, vaikka niin sanottu reaalitalous on totaalisesti toimintakyvytön. Kuinka se on mahdollista? Ihmeitä tapahtuu?

Tosiasiassa tuo 90-luvun lama käänsi puolueen toimimaan köyhiä ihmisiä vastaan. Lipponen paljasti todellisen karvansa, hän oli pankkiherra pankkiherrojen joukossa. Köyhyyden suhteen hän oli kova ja kylmä kuin kivi. Sen sijaan joku junaili Arja Alhon kautta selittämättömän ja selvittämättömän armahduksen Ulf Sundqvistille. Sepä olikin hieno ja moraalinen tapaus, jonka siunaamalla jo siinä vaiheessa de facto entisen työväenpuolueen johtaja osoitti todellisen lojaalisuutensa suunnan.

Hah hah, sanoisin.

Yhtä paljon kuin Lipponen saattoi inhota köyhiä, yhtä paljon hän näytti ihailevan kaikkea valta- ja voimapolitiikkaa. Vallan ytimiin piti päästä. Yhden kerran 2000-luvun alussa hänelle tulikin tilaisuus USA:n presidentin kritiikittömään nuoleskeluun. Noita Jäätteenmäen kautta sittemmin esiin nousseita tapahtumia ei tässä maassa ei toistaiseksi ole selvitetty, eikä ilmeisesti tulla koskaan täysin selvittämäänkään.

Köyhien unohtaminen ja Suomen kansallisen edun myyminen liittovaltiomuotoa toimintakulissikseen hamuavalle ylikansalliselle lainakauppakoneistolle. -- Ne olivat SDP:n historialliset virheet. Ja ne henkilöityivät hyvin pitkälle Lipposeen.

Niin kauan kun mitään historiaan suuntautuvaa totuuskomissiotoimintaa ei SDP:n sisällä tapahdu, puolueessa vallitseva moraalitrauma syö puoluetta sisältäpäin. Mitään edellytyksiä uudelleenorientoitumiseen ei oikeasti ole.

On myös odotettavissa, että historiallista haaksirikkoaan puhumattomuudella hautaava puolue hautaa samalla loputkin kannatuksestaan. Hedonististen hulmuliinojen liehuttaminen tai muu romantisointi, sen enempää kuin yksilöideologisten kaupallisten konsulttioppien pelastussanoma ei vetoa köyhyyteen vähitellen vajoavaan keskiluokkaan.

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Viittaat, että keskiluokka köyhtyy Suomessa. Sama tapahtuu myös USA:ssa, kuten arvovaltainen New York Times kirjoittaa. Keskiluokka köyhtyy siis myös USA:ssa.

Maailmanlaajuisesti taas tilanne on toinen.

Vaikuttaa siltä, että kehittyvissä maissa (Kiina, Intia ym.) keskiluokka kasvaa.

Eli joissain maissa keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, joissain maissa ei. Onko Kiinassa tai Intiassa niin taitavia poliitikkoja?

Mahtaakohan olla?

Intiasta ainakin saan tutuilta kommentteja, että näin ei asia ole. Työvoiman hinta on niissä maissa oleellisesti halvempi. Se on fakta.Parempaa laatua toki onkin saanut Suomesta, hyvä niin :) Vaan laatutyötä tehdään myös muualla. Eli kisa jatkuu maailmalla koko ajan.

Ei taida tämä maailmanlaajuinen trendi olla Suomen poliitikkojen ansiota tai tekosia. Eli omistukset keskittyvät hyvin voimakkaasti maailmanlajuisesti. Silloinhan keskiluokan luulisi köyhtyvän kaikkialla. Sitä se ei kaikkialla kuitenkaan tee.

Ei kai tällaisten koko maailmanlaajuisten trendien syynä voi olla suomalainen poliitikko.

Mikä sitten on syynä ?

Maailmassa tieto on tärkein resurssi. Tieto liikkuu nykyään ilman rajoja. Se on yksi syy. Muutama muukin kehityskulku on seurausta internetin kehityksestä. Rahakin liikkuu nykyään valokuituja pitkin. Yhtä nopeasti, kuin tieto. Kaupankäynti osakkeillakin tapahtuu huippunopeasti automatisoituna. Se taas on toisinaan ollut syynä myös pörssiromahduksiinkin, kuten Britanniassa on todettu tapahtuneen.

Entäpä muut pankkikriisit? Lehman Brothers:in kaatuminen käynnisti maailmanlaajuisen pankkikriisin. Silloinkaan eivät poliitikot olleet syynä. Netin käytön myötä pankit ja kansantakoudet ovat erittäin läheisesti toisiinsa kytkeytyneinä.

Netin avulla rahaa siirretään mm. veroparatiiseihin. Ja se on oikea ongelma. Nyt jo puolet maailman rahoista on veroparatiiseissa. Ja on selvä, että veroparatiisin raha ei enää kierrä Suomen kansantaloudessa, niin kuin se kultaisella 1990-luvulla vielä teki. Siksi elvytys ei oikein enää toimi kunnolla. Rahaa vuotaa liian monessa kohtaa pois. Ovatko poliitikot tähän syyllisiä?

Eikä sekään ole ongelma pelkästään Suomesssa.

Vaan nyt tämä tieto on hyvä saada Suomen päättäjille. Silloin hekin tietävät.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Entäpä muut pankkikriisit? Lehman Brothers:in kaatuminen käynnisti maailmanlaajuisen pankkikriisin. Silloinkaan eivät poliitikot olleet syynä."

Poliitikot ovat antaneet pankkiireille tämän vallan myös Suomessa. Pankit pelastetaan veronmaksajien tuella ja sitten haetaan korollista lainaa samoilta pankkiireilta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #62

Eli mitä nykyisen hallituksen pitäisi sinun mielestäsi tehdä?

Tosiasia on, että rahajärjestelmät ovat tiukasti kytkeytyneet toisiinsa. Siksi Lehman Brothersin konkurssi heijastui Suomeenkin. Rahajärjestelmien liitäntöjä ei voi kieltääkään. Miten joku Suomen poliitikko voisi olla vastuussa koko maailman pankkijärjestelmästä?

Kriisi levisi sis Suomeenkin. Miten neuvot nykyhallitusta estämään saman?

Ja samalla uusia rahoitusvälineitä kehitetään koko ajan.

Mikään lainsäädäntö ei sellaisten perässä pysy.

Uusimpina esimerkkinä on tullut joukkorahoitus.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkorahoitus

Pitäisikö näiden heti olla kiellettyjä? Kaikki uudet rahoitusvälineet heti kättelyssä kiellettyjäkö?

Silloin ne maat, jotka antavat niitä käyttää saattavat saada suurta kilpailuetua. Ja kilpailu on aidosti maailmanlaajuista nykyään. Se on tosiasia.

Pitäisikö valvontaa lisätä? Jokunen virkamies siis pitäisi palkata valvomaan näitä. Mistä palkat? Kuinka voidaan etukäteen tietää, mitä riskejä näihin liittyy? Ei mitenkään.

Näihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Maailma ei ole nykyisin yksinkertainen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #64

"Eli mitä nykyisen hallituksen pitäisi sinun mielestäsi tehdä?"

Oma valuutta ja keskuspankki. Tämä tulee joka tapauksessa kun yhteisvaluutta kaatuu.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #67

USA:ssa on oma valuutta ja omat pankit. Ja oma vahva keskuspankki.

Vaan eipä auttanut. Kriisi oli jenkeissäkin kova.

Kansainvälinen pankkijärjestelmä on erittäin tiiviisti kytkeytynyt nykyisin. Esimerkkinä vaikkapa Kreikka.

Mitä oma valuutta tässä auttaisi?

Rahajärjestelmien yhteyksiä ja kytkentöjä ei voi estää omalla valuutalla.

Ei ole yksinkertaisia vastauksia. Olisiko parempia keinoja?

Yhteistyö Suomessa on yksi parhaista keinoista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #68

"USA:ssa on oma valuutta ja omat pankit. Ja oma vahva keskuspankki."

FED on yksityinen keskuspankki vaikka onkin liittovaltion valvonnassa. Omalla valuutalla voi myös ryssiä antamalla keinottelijoille valta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #70

Alkaa mennä vähän jankkaamiseen ja aiheesta turhan sivuun. Pahoittelut blogistille.

Sanon silti, että Suomi ei yksin pysty tekemään yhtään mitään, jos vaikka kansainvälistä keinottelua haluttaisiin estää. Ei vaikka valuuttana olisi mikä tahansa.

Ainoa mikä toimii, on kansainvälinen yhteistyö. Ja mitä enemmän vipuvartta, sitä helpompaa. Mitä enemmän neuvotteluvoimaa, sitä parempi. Miten Suomi saisi äänensä kuuluville, jos olisi oma valuutta? Ei se ainakaan auttaisi.

Yhteistyö kotimaassa on hyvä ensimmäinen askel.

Kenraali Adolf Ehrnrooth:ilta kysytiin joskus, kumpi "Euro vai markka?"

Hän vastasi:
"Ei huolta.Fyrkka kuin fyrkka..."

Hänen toinen lempilauseensa kannusti Suomeakin yhteistyöhön:
"Ei koskaan enää yksin!"

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #71

Ei Suomi pysty maailmaa pelastamaan, vain oman taloutensa, mutta antaa olla, nämä keskustelut on jo käyty.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #71

Kysymyksilläsi vain vahvistat kaikkien tietämän tosiasian, demareilta puuttuu vajavainenkin kyky ymmärtää talouspoliittisten valintojen vaikutus työväestön asemaan.

Sdp ja uskossaan vankkumattomat puolueen kannattajat tyytyvät omahyväisesti typeryytensä ylentämiseen viitsimättä näkemään itse sitä vaivaa joka vaaditaan talouden mekanismien oppimiseen.

Vastuuttomalla hallitsemisella sdp on tekemässä meistä kaikista ryysyläisiä ja Suomesta Euroopan pohjimmaista maata. Viimeisin hallituksemme toiminta kertoo kaiken tarvittavan kaikille siitä mihin ay-demarit kyvyillään yltävät.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #74

Niin siis osallistun keskusteluun kyllä ihan yksityishenkilönä. Ja ainakin toistaiseksi ihan sitoutumattomana.
Vinkki: "Näytä koko profiili"

Vinkki numero 2. Takuuvarma keino nettikeskusteluissa saada aikaan konflikteja on olettaa toisesta kirjoittajasta jotain ja sitten julistaa jotain sen oman oletuksensa pohjalta. En siis lainkaan oleta, että hakisit konflikteja näissä keskusteluissa.

Mielipiteet ovat hyväksi. Erilaisia mielipiteitä kannattaa suosia ja suvaita.
Koska maailma muuttuu. Ja vauhdilla. Suomen etu on, mitä useampi silmä Suomessa katsoo, miten muutos saadaan hyödyksi Suomelle.

Siksi yhteistyö toimii, Suomessakin.

Leimaaminen ei ole erityisesti tuottanut Suomelle paljoakaan hyvää. Tietenkin, jos pystyt osoittamaan tämän käsityksen vääräksi, olen valmis tarkistamaan kantaani tässä asiassa ;)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tietenkin maailman voi esittää yksinkertaisena. Sitä maailma ei oikeasti ole.

Maailmassa on monia päällekkäisiä ja ristikkäisiä kehityskulkuja. Teknisiä, poliittisia, taloudellisia, sosioekonomisia jne. Kansakunnat kilpailevat monissa asioissa keskenään. Suuremmat firmat kilpailuttavat toisinaan kansakuntia keskenään.

Joissain asioissa kansakuntien onkin erittäin viisasta tehdä yhteistyötä. Sillä saa tarvittavaa joukkovoimaa.

Onko USA:ssa havahduttu, että irtisanomiset USA:ssa ovatkin haitallisia USA:lle?

Ehkä onkin.

Töiden siirtyminen Kiinaan tai Intiaan tai Vietnamiin tai Portugaliin on fakta. Töiden siirto maasta pois on haitaksi USA:llekin. Sitä voisi tietenkin koettaa estää sulkemalla rajat. Miksi sitä ei tehdä?

Ehkä siihen on järkevät perusteet, että rajat pidetään avoinna. Tieto siirtyisi kuitenkin, vaikka koko netti laitettaisiin rajoilla kiinni.

Hyödyttääkö rajojen sulkeminen Venäjää?

Eipä taida.

Miksi esim. Venäjä saattaisi haluta hajottaa EU:ta? Miksi Venäjä kokee hajanaisen Euroopan Venäjälle edullisena? Onko Euroopan joukkovoimassa jotain, joka on edullista Euroopan valtioille mutta ei Venäjälle?

Ehkäpä onkin.

Kokeeko Venäjä Euroopan ja USA:n yhteistyön uhkana?

Ehkä kokeekin.

Auttaako riitely tai ärhentely tai syyttely Suomea tällaisessa tilanteessa?

Ei auta.

Mikä auttaa Suomea?

Yhteistyö toimii. Yhteistyö toimii myös Suomessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yhteistyö ei ole, eikä se voi olla, arvo sinänsä. Yhteistyöllä pitää olla tavoite, "tehtävä". Ja juuri siitä tavoitteesta sopimisesta on politiikassa kyse. Vasta sen jälkeen voi olla "yhteistyötä".

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #77

Kyllä täsmälleen! Ja lienenkö ymmärtänyt oikein, että pidät tarkoista määrittelyistä?

Mitä muuta yhteistyö on?

  • Yhteistyö on asenne. Miten oppia yhteistyötä edesauttavaa asennetta?
  • Yhteistyö on myös tapa toimia. Miten sellaisia tapoja opitaan?
  • Yhteistyö on monia erilaisia toimintamalleja. Miten niitä opitaan?
  • Yhteistyöhön liittyy joitain taitojakin. Taitojahan voi aina oppia lisää!

Yhteistyö on ennen kaikkea päätös. Päätöksen tekeminen on hyvin helppoa.

Siitä päätöksestä tehdä yhteistyötä kaikki alkaa.

Miten olisi:"Minä päätän tehdä yhteistyötä Suomen hyväksi".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #79

Loistava päätös! Sitten pitää vain muistaa, että "Suomen etu" ei ole "Suomalaisten yritysten edun" synonyymi. Ja siihen se yhteistyö sitten useimmiten päättyykin, valitettavasti.

Suomalaisista on tullut lampaiden kansa: "mää, mää, mää, mää...."

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #80

Ymmärrän kyllä.

Johtuuko se ehkäpä koko koulujärjestelmästä? Joka on kaikkialla aika lailla samanlainen. On yksi asia, jonka koulussa oppii lähes jokainen: Istumaan paikoillaan. Toisen blogin aihepiiriä taas...

Lounais-Suomessa muuten sana Mää on sama kuin Helsingissä sana Mä.

Individualismin nousu on taas kerran maailmanlaajuinen ilmiö. Johtunee sosiaalisesta mediasta tms.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #81

Nämä "maailmanlaajuiset ilmiöt" eivät ole mitään luonnonlakeja.

Alussa Jumala teki taivaan ja Loimaan, sen jälkeen MITÄÄN ei ole tapahtunut itsestään.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #82

Totta.

Joskus vaan on helpompi havaita alkava trendi ja vaikka miettiä, että miten siitä Suomi hyötyy. Kuin yrittää vastustella trendiä. Tai kieltäytyä näkemästä muutosta lainkaan. Luonnonlakeja ne eivät ole. Vaikuttavat kyllä monien elämään.

Voi toki yrittää aloittaa vaikka toisen trendin. Kandintyöni teinkin ilmiöiden käynnistämisestä. Erittäin kiinnostava aihe :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #83

Niinpä. Vähän samaan liittyy myös trendien ohjailu, joka on äärimmäisen tehokas, mutta Suomessa lähes huomiotta jätetty, yhteiskuntapolitiikan keino. Taustaongelma on Suomessa juuri tuo "tinaial", kieltäydytään näkemästä todellisuutta ja yskotaan lujasti siihen, mihin on ennenkin uskottu. Sipilän hallituksen julkisuuteen tuodut suunnitelmat ovat hyvä esimerkki tuosta todellisuuden kieltämisestä.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala Vastaus kommenttiin #80

Vaikeaa löytää yhtälöä, jossa "Suomen etu" ja "Suomalaisten yritysten edulla"
ole selkeätä yhteyttä.
Hyvin ne ovat yhteydessä keskenään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

Hyviä esimerkkejä: Tuotantoportaan palkanalennukset ovat yrityksen etu, mutta eivät Suomen etu. Eläkemaksujen poistaminen yrityksiltä on yrityksen etu, mutta ei Suomen etu. Lista on pitkä, mutta riittäkööt nämä ensialkuun.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #87

Pääosin työntekijöiden ja firman ja yhteiskunnankin edut ovat kyllä linjassa. Ja kuten Jouko sanoi, on asioita, joissa ne eivät ole linjassa.

Johtuen ilmeisesti lainsäädännöstä, jossa ei lainkaan painoteta yritysten vastuuta yhteiskunnasta. Paitsi verojen maksu. Vaikka yritykset siis toimivat yhteiskunnassa. Jonka palveluista ne eivät haluaisi maksaa mitään. (Palokunta, turvallisuus, vakaa yhteiskunta, koulutetut ja terveet työntekijät jne.)

Suuremmilla yrityksillä on erittäin pätevät keinot välttää verojen maksu.

Eli silloinhan yritys ei vastaa yhteiskunnalle juuri lainkaan. Eikä mistään. Ja verot maksavat silloin jotkut muut. Ketkä?

Viime aikoina onkin herännyt käsitys, että firmojen yhteiskuntavastuulla on merkitys. CSR on termi, jos haluaa googlata. Corporate Social Responsibility.

Vaikuttaa siltä, että vaaditaan päättäjiltä jämäkkyyttä, jos osakeyhtiölakeja halutaan näiltä osin muuttaa. Että firmoillakin siis kuuluu olla vastuu yhteiskunnasta, jonka palveluita firmat käyttävät.

Silloin vain Suomen ei kannata sitä tehdä yksin. Vaan yhteistyössä muiden maiden kanssa. Muuten aika monet firmat lähtevät Suomesta.

Koska se on nykyään niin helppoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #89

Ajatus yritysten yhteiskuntavastuusta on lähtöisin meille täysin vieraasta kulttuurista, USAsta. Ajatus ja sen myötä tapahtuva kehitys on kansanvaltaisen oikeusvaltion kannalta äärimmäisen vaarallista ja tukee libertaristista ajattelua, "yhteiskuntaa ei ole olemassa".

Vastuu nimittäin edellyttää valtaa toimia tuon vastuun pohjalta. Ja vallan siirtäminen ihmisiltä, kansalta, yrityksille, jotka ovat pelkästään päomaorganisaatioita, johtaa vallan siirtämiseenja siirtymiseen noiden pääomarganisaatioiden todellisille vallankäyttäjille, yritysjohdolle. Se taas johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yritysjohdon etu ajaa sekä kansanvallan että oikeusvaltion ohi, ja lujaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #90

Ihan valideja pointteja.

Jotenkin tämä vakaa yhteiskunta on kuitenkin hyvä pitää yllä. Suomi on siis hauraimpien valtioiden listan viimeinen valtio.

Eli Suomi on maailman vakain valtio.

Ilmaiseksi se ole tullut. Vakaudella on siis ollut hintalappuja. Ja on edelleenkin.

Ja jos on olemassa tahoja, joilla on tehokkaat keinot välttää osallistuminen kustannuksiin, tarvitaan uudenlaisia keinoja. Selvästi ne keinot ovat tehokkaita, koska puolet maailman rahoista on jo nyt veroparatiiseissa. Luultavasti osuus vain kasvaa.

Itselläni ainoa agenda on, että millä Suomi saadaan taas toimimaan. Ja monikaan vanhoista keinoista ei enää vaikuta toimivan samalla lailla, kuin 1990-luvulla.

Siksipä ehkä uusia keinoja. Ja uutta ajattelun liikettä.

Yhteistyö nyt ainakin toimii. Siitä olen varma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #91

Totta kai on juuri noin: Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa vain yhteistyö toimii. Ilman yhteistyötä pärjätään vain diktatuureissa, eikä niisäkään kovin kauaa, kuten hhistoria osoittaa.

Ongelman ydin on, mihin yhteistyössä pyritään. Vasemmiston tavoitteisiin? Oikeiston tavoitteisiin? Mihin? Hyväksytäänkö tosiasiat, vai pyritäänkö jääräpäisesti toteuttamaan vanhoja tavoitteita? Halutaanko vahvistaa kansanvaltaista oikeusvaltiota vai oligarkiaa?

Hyvä esimerkki: Halutaanko tehostaa kunnallishallintoa? Mitä se oikein tarkoittaa? Taloudellista tehokkuutta ja kansanvallan vahvistamista vai vallankäytön tehostamista kustannuksista piittaamatta? Edellinen tarkoittaa kuntakoon selvää pienentämistä, jälkimmäinen kasvattamista. Esimerkiksi Helsingin (noin 550 000 as.) kaupunginjohdon (kaupunginjohtaja + apulaiskaupuninjohtajat + tarvittavat alaiset) kustannuksilla pystyttäisiin hoitamaan 30 000 asukkaan kuntakokomallilla noi 1,5 miljoonan kuntalaisen kunnallishallinto. Jälkimmäisessä hallinnon kontrolloimaton valta vähenisi ja kansanvalta vahvistuisi. Kumpaan suuntaan halutaan (yhteistyössä) mennä?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Sdp:n alamäen syyn Oikkonen analysoi ihan oikein. Puolueet voivat ajaa politiikkaansa vastoin kansan enemmistön näkemystä jos omat kannattajat pystytään pitämään tyytyväisenä. En tosin keksi mistä asiasta sdp:n kannattajat puoluettaan voisivat nykyisin kiittää.

Sdp ja ay-liitot löivät kättä rahapiirien kanssa palkka-ahneuksissaan 90-luvulla ja veivät Suomen rakenteisiin, minkä kautta kaikki talouteen liittyvä kansallinen päätösvalta on jouduttu luovuttamaan pois. Silloin asiaa perusteltiin seikoilla, jotka Islannin valossa olivat silloin ja ovat edelleenkin kaikki paikkansa pitämättömiä.

EU-jäsenyyden myötä tavarat, pääoma ja työvoima saa liikkua vapaasti ja yritykset voivat tarjota palveluita yli kansallisvaltioiden rajojen. Niiden vaikutuksiin on nyt Suomen pakko sopeutua. Seurauksiin ei enää voida puuttua kansallisin normein ja kehitystä millään tavalla ohjata.

Työvoiman vapaan liikkumisen kautta liitot luopuivat mahdollisuudesta määritellä työehdot ja valvoa palkkatason säilymistä työmarkkinoilla sopimusten mukaisena.

Pääomien vapaan liikkumisen kautta menetettiin mahdollisuus pääomien verottamiseen. Islannissa sen sijaan voitiin pankit päästää konkurssiin ja pelastettiin pankkien sijaan kansalaiset.

Omasta valuutasta ja rahapolitiikasta luopuminen kytki pääomien arvon mitan kiinni Saksan valuuttaan. Kun palkanmaksuvaluuttamme ei jousta Islannin ja Ruotsin tapaan, työpaikkojen määrä joustaa, palkkataso laskee ja työt ulosliputetaan. Kuitenkin Islanti on säilyttänyt täystyöllisyyden ja Ruotsikin voi tuoda jatkuvasti maahan lisää uutta työvoimaa työttömyyden räjähtämättä silmille.

Omasta valuutasta luopuminen oli ay-demareiden arvovalinta. Vahva, vakaa rahan arvo ja joustamaton palkkataso ajoi edelle kansalaisten leivässä pysymisen ja hyvinvointivaltion säilyttämisen riittävien vientiylijäämien avulla. Suomeen nähden aivan päinvastaisella ratkaisulla pikkuruinen kansantalous, vain reilun 300.000 asukkaan Islanti on pystynyt säilyttämään hyvinvointivaltionsa toimivana ja sen rahoituksen kunnossa. Meille kuitenkin väitetään Suomen olevan aivan liian pieni maa selviytymään yksin.

Kun tiedetään miten sdp ja ammattiliitot ovat työläisten ja kansan etua ajaneet, miksi ihmeessä äänestäjät kannattaisivat niitä tahoja, jotka edelleen puolustavat virhevalintojaan vanhoin valhein suurina isänmaallisina ratkaisuina. Suomalaiset ovat riittävän valistuneita tietääkseen mistä Suomen ongelmat johtuvat, eivätkä niele enää vanhoja valheita.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jokunen asia:
Suomessahan on päästetty yksi liikepankki menemään nurin. SKOP.

Ja silloin Suomessa oli oma valuutta. Suomen markka.

Mitä oma valuutta Suomea auttoi? Aika moni suomalainen kyllä kärsi tilanteesta.

Venäjälläkin on ihmisillä valuuttalainaa. Ja on oma valuuttakin. Ja hyvin vahva keskuspankki. Sekään ei anna mahdollisuuksia toimia holtittomasti rikkoen kansainvälisiä sopimuksia tai sitoumuksia. Kansalaiset siitä lähinnä kärsivät. Tavalliset ihmiset siis.

Netti tuli laajemmin käyttöön vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Itse näin ensimmäisen nettiselaimen vuonna 1993. Miksi? Koska sellaisia ei aikaisemmin ollut, ainakaan julkisessa levityksessä. Sen jälkeen kehitys onkin ollut huikean nopeaa.

Nykyään moni sellainen asia on täysin mahdollinen, joka 1990-luvulla ei ollut.

Siksi lähes työ kuin työ on tehtävissä missä tahansa maapallolla. CAD:ia Kiinassa. Insinöörityötä Intiassa. Vaatesuunnittelua Vietnamissa. Katamaraaneja Koreassa. jne.

Sen jälkeen maailman muutos onkin ollut peruuttamaton. Se on hyvä tunnistaa.

Melkeinpä vain Pohjois-Koreaa ei muutos ole tavoittanut. Lähes kaikki muut maat ovat kytkeytyneet nettiin.

Miltäpä tämä valtioiden lista näyttää?

Onhan niillä omat valuutat. Kyllä. Ja on myös omat keskuspankit. Kyllä. Vaan mitä muuta yhteistä niillä onkaan?

Myös koko maailman pankkijärjestelmä on tiiviisti kytkeytynyt toisiinsa. Miten sitä kehitystä muuttaisi oma valuutta?

Suomen tilanne oli hyvin erilainen 1990-luvulla: Koko Suomen kansantalous oli enemmän suljettu viimeksi 1990-luvulla.

Miksi?
Rahaa poistui hyvin paljon vähemmän veroparatiiseihin, kuin nyt, vuonna 2015.

Siksi Suomen sisäiset kansantalouden interventiot (elvyttäminen, rankat säästökuurit ja vastaavat) toimivat viimeksi kunnolla 1990-luvulla.

Eivät toimi enää. Tässä esim. IMF:n pääekonomisti kertoo mielipiteensä, että rankat säästöt eivät ehkä olekaan fiksuin vaihtoehto.

Eikä syy ole EU. Tai mikään suomalainen puolue. Tai AY-liike.

Miksi rahaa poistuu veroparatiiseihin massiivisia määriä?

Koska maailma on nykyisin vailla rajoja, "maailma on litteä".

Tämä maailman peruuttamaton muutos on fakta.. Mitä nopeammin se Suomessa tajutaan, sitä nopeammin pystymme toimimaan tehokkkaasti. Jopa ennakoiden Suomessa tulevia muutoksia.

Nykyään jälkijunassa ei ole kiva olla. Voittaja vie yleensä lähes kaiken.

Sekään muutos ei johdu EU:sta eikä Markka olisi sitä muutosta pysäyttänyt.

Mitä jos keskustelu palaisi blogin aiheeseen?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #78

Ay-demarit tuhosivat itse punapääoman 90-luvulla. Sen aikaisia demareita jäi kismittämään pääoman menetys. Meitä muita kaikki muu tuhoutunut.

"Mitä jos keskustelu palaisi blogin aiheeseen?"

Uskotaan, uskotaan. Sdp ei ole mikään kansanliike, vaan järjestöpuolue. Jäsenistölle se tarkoittaa vapaan keskustelun suitsimista.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #85

Toistan tässä toistamiseen, että olen tällä hetkellä puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sikäli en ihan ymmärrä puoluetta koskevaa viittaustasi.

Ja olen opettelemalla opetellut ohjaamaan omia tunteitani. Miksi antaisin menneisyyden tapahtumien tms. ohjata sitä, mitä tunnen tai koen? Mitä enemmän vastaan omista teoistani tai omista tunteistani, sitä paremmin elämäni on omaani.

Hyviin nettkikeskustelun tapoihin omasta mielestäni kuuluu, että keskustelu edes jotenkin sivuaa aihetta. Siksi pyyntöni aiheeseen palaamiseen. Koska hyvät tavat. Ei ole kyse niinkään vapaan keskustelun suitsimisesta.

Oman blogin voi aina kirjoittaa haluamistaan aiheista. Ja sallia tai olla sallimatta siellä ihan niin vapaata keskustelua kuin päättääkin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kyllä SDP:n vaalitappion yhtenä syynä oli puheenjohtaja Rinteen huono esiintyminen.
http://www.hs.fi/politiikka/a1431570851593?jako=b3...

Eikä puheenjohtajan esiintyminen suinkaan parantunut vaalituloksen selvittyä, eduskuntaryhmän puheenjohtajan valintaprosessissa hän suorastaan oli säälittävä. Tunsin suurta myötähäpeää hänen selittelyään katsoessani.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Mikael, juttelin kanssasi puoluesihteerivaalin jälkeen Joensuussa anno dazumal.
En ollut kannattajasi.
Silloin käytit metaforaa "me".
Nyt käytät metaforaa "ne".
En edelleenkään ole kannattajasi.
Hyvää kevään loppua ja kesän alkua.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Arvoisa herra taivaanrannan maalari. Toivottavasti ainoa aikaisempi maalauskokemuksesi ei rajoitu rauhanpatsaan tärvelyyn...

Et vastaa kirjoituksessasi kysymykseen, mitä on tehtävä. Puheet on puhuttu, henkilöt on vaihdettu (mukaan lukien sinut), ja koko vasemmisto jorisee niitä näitä.

Tietysti vasemmiston pitää olla positiivinen, mutta yltiöpositiivisuuden voisit jättää A. Stubbin huoleksi. Vasemmisto ei nimittäin elä vain sinun markkinoimastasi taivaanrannan maalauksesta kauniinväriseksi auringonlaskuksi, vaan se tarvitsee myös tummempia sävyjä, mitä varten vasemmiston pitää tehdä analyysi vastavoimistaan, eiväthän yhteiskunnan muutosvoimat voi olla kaikkien kavereita.

Minusta vasemmiston, ml. näissä asioissa demareiden tapaan hajuton ja väritön oma puolueeni, on uskallettava haastaa finanssikapitalismi, sisäinen devalvaatio, työhön perustumaton tulonjako ja EU:n demokratiavaje (suurten maiden ylivalta EU:ssa).

Jotta valtio olisi uskottava väline vasemmiston työkalupakissa, sen on oltava suvereeni toimija. Muutenhan se ei pysty lunastamaan vasemmiston antamia lupauksia. Jos vasemmisto ei pysty tänään kontrolloimaan valtiovallan käyttöä, on nähtävä, että oikeisto pystyy, ja silloin ystävä on vihollinen.

Et ilmeisesti henkilökohtaisesti näe ongelmaa kapitalismin toimeenpanossa etkä vaadi otettavaksi rosvoja kiinni. Kysynkin edetäksemme kohti peruskysymyksiä, mikä on sinun suhteesi kapitalismiin, jota vasemmisto on perinteisesti vaatinut kumottavaksi? Haluatko parempaa kapitalismia vai kapitalismia parempaa?

Meidän ei vasemmalla kannata nyt kilpailla toisiamme vastaan. Kilpailkaamme siitä, kumpi keksii vasemmistolle tarkoituksen. Sen kisan voittaja vie(köön) koko seuraavan vaalipotin. Tämä on nyt avopokeria, jossa ei voi olla salattuja perskortteja. Ne mätänevät pelureiden käsiin.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"..finanssikapitalismi, sisäinen devalvaatio, työhön perustumaton tulonjako ja EU:n demokratiavaje.."

Sisäisen devalvaation voin kuvitella joissain tilanteissa välttämättömäksikin, ja muutkin kohdat toki vaatisivat tarkempaa perkaamista, mutta Eskon kyllä pitäisi palata noilla teeseillä edes kotimaan politiikkaan takaisin. Saataisiin laadullista keskustelua ikivanhojen helppojen heittojen viljelemisen sijaan. Suosikkivasuripoliitikkoni Claes Andersonin ohella. Uusista ei ole ollut saappaita täyttämään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sisäinen devalvaatio oon oikein toteutettuna todellinen viisastenkivi Suomen taloudelle. Se alentaisi kokonaisustannuksia tavalla, joka parantaisi Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyä ja samalla vähetäisi hinnankorotuspaineita tasaamalla tuloeroja:

Yli 100 000 euron kokonaisvuosituloista 50 % pois, jos ei muuten, niin verottamalla. Rahat sitten ulkomaankaupan edistämiseen ja velanmaksuun.

Siivoojan palkasta kun ei ole enää paljoa, mitä devalvoida.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Niin.

Vasemmisto on vastavoima porvareille.

Vasemmisto ei nykyään halua kumota kapitalismia ja muuttaa talousjärjestelmää. Se haluaa toimia kapitalismissa ja siinä, miten se kapitalismissa toimii on mielestäni vasemmistolaisen ajattelun ja teorianmuodostuksen kohtalonkysymys?

Haluammeko vasemmalla kapitalismia ja millaista kapitalismia haluamme? Tähänkin kysymykseen olisi syytä löytyä vastauksia. Varmaankin haluamme parempaa kapitalismia, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Minusta ilman vasemmistoa tuskin olisi koko hyvinvointivaltiotakaan. Porvarit eivät halua eivätkä olisi kyenneet luomaan yksin hyvinvointivaltiota ilman vasemmistoa. Hyvinvointivaltio on suurimmaksi osaksi vasemmiston suurimpia poliittisia saavutuksia poliittisessa historiassa. Siihen eivät porvaripuolueet olisi koskaan kyenneet.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Hei Mikael ja kumppanit - jäsenkirjoista välittämättä. Kävin heittämässä hieman haastetta demareille ja oppositiolle juuri tähän aiheeseen liittyen http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1952...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Raiko Karvinen kirjoitti "Ilman vasemmistoa tuskin olisi koko hyvinvointivaltiotakaan".

Kyllä se hyvinvointivaltio on kaikissa läntisissä demokratioissa saatu aikaan - ihan siitä riippumatta mikä on ollut vasemmiston kannatus kussakin maassa.

Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että hyvinvointivaltio on suurimmissa ongelmissa sellaisissa maissa, joissa vasemmiston vaikutus politiikkaan on suurinta. Vasemmisto haluaisi jakaa kansalaisille yhä vain enemmän 'hyvinvointia', vaikka se pitäisi sitten velalla kustantaa.

Käyttäjän AnttiLinkola kuva
Antti Linkola

Jungner toivoo käytännöllisen rakkauden henkeä perinteisessä kristillisessä merkityksessä. Tämän voi sanoa myös julki. Kristillisessä katsannossa katumus vie Jumalan armahtavan katseen alle hiljaisuuteen odottamaan apua Häneltä. Mistä saa rauhansa ja voimansa hän, joka ei tätä mahdollisuutta käytä? Mistä tulee se "uusi henki" silloin? Jospa ihmisten parhaasta kiinnostuneet keskittyisivät edes yhteen Esko Seppäsen osoittamaan epäkohtaan yhdessä ja sitkeästi. Meillä on puolue, jonka nykyisessä nimessä ovat nuo sanat kr... ja de..., mutta se on jäänyt lähinnä "uskovaisten" puolueeksi. Mutta jo pelkällä olemassaolollaan se muistuttaa muitakin Suuresta Päämäärästä. Enemmistön yhteisestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset