Maailmanloppu on peruttu, uudet haasteet odottavat

Koin eilen aivan loistavan näytelmän. Siinä pohdittiin, kumpi tuhoutuu ensin, planeetta vai parisuhde. Menemättä itse näytelmään tuo myytti ihmisen tuhoamasta planeetasta kannattaa purkaa osiin. Se kun on yhä vähemmän totta.

Olemme jo nyt pahasti alakynnessä taistelussa mikrobeja vastaan ja kaikista ponnisteluista huolimatta Helsingissä asustelee edelleen enemmän rottia kuin ihmisiä. Molemmat noista elämänmuodoista kestävät hyvin jopa ydinaseet. Ihminen ei pysty tuhoamaan elämää maapallolta, vaikka siihen kaikin voimin pyrkisi.

Toki tavoitteemme on jalompi kuin maapallon jättäminen mikrobeille ja jyrsijöille. Haluamme vaalia planeettamme nykyisenkaltaista monimuotoista ekosysteemiä. Tässäkin on onneksemme syytä optimismiin.

Usein väitetään, että maapallon luonnonvarat eivät riitä nykyisen väestön ja elämäntavan ylläpitämiseen. Väite on suurelta osin perätön. Maankuoren yleisin alkuaine on elämälle välttämätön happi. Se ei lopu. Ei lopu myöskään toiseksi yleisin pii, jota tarvitaan vaikkapa sementin, lasin tai tietoyhteiskunnan kaipaamien puolijohteiden valmistukseen. Puhumattakaan raudasta, josta maapallo on käytännössä tehty. Tai vaikkapa alumiinista, jota maankuoresta on lähes 10 prosenttia. Vettäkin riittää yllin kyllin, edellyttäen että meiltä löytyy teknologia ja energiaa sen puhdistamiseen. Luonnonvaroja riittää tällä planeetalla onneksemme yllin kyllin.

Ongelmiakin toki on, tarkkaan ottaen kolme. Energia, ilmastonmuutos ja se dynaaminen systeemi jossa biomassa kiertää. Nämä vaativat elämäntavan muutoksen. Onneksemme tuo muutos tapahtuu paraikaa, ja vahvasti. Luettelen seuraavaksi muutaman mielenkiintoisen muutosvoiman.

Huhtikuun 2016 paras uutinen oli pieni ja se löytyi Intiasta. Siellä auringonvalosta tuotettu sähkö oli ensimmäistä kertaa edullisempaa tuottaa kuin kivihiilellä tuotettu sähkö. Tämä on järisyttävä uutinen. Se tarkoittaa sitä, että yksi ihmiskunnan vahvimmista voimista, markkinatalous, on viimein astunut mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Ensi vuosikymmenellä lähes kaikki energia syntyy uusiutuvilla keinoilla. Ja tuota energiaa riittää käytännössä rajattomasti.

Jakamistalous etenee kaikkialla. Tuo tarkoittaa sitä, että jo olemassa olevista esineistä saadaan huomattavasti enemmän hyötyä irti kuin aiemmin, kun esineitä käytetään enemmän yhdessä ja vähemmän yksin. Esimerkiksi jakamistaloudessa tarvitaan jopa 95 prosenttia vähemmän autoja kuin yksityisomistukseen perustuvassa taloudessa. Huono uutinen Kiinalle, jossa valmistetaan puolet maapallon tavaroista, hyvä uutinen luonnolle, jota me kaikki tarvitsemme.

Suljetun kierron teollisuudesta on tullut pääsääntö. Suomi oli 70-luvun alussa laajasti likainen ja saastunut paikka. Vesistöissämme ei voinut pääsääntöisesti uida, saatikka että niistä olisi voinut juoda. Tänään 85 prosenttia Suomen järvistä on ekologisesti joko hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Kiitos metsäteollisuuden suljettujen prosessien ja vastuullisemman maanviljelyn. Uusia kaatopaikkoja ei Suomeen enää avata, kiitos kehittyneen jätehuollon. Tätä samaa polkua kulkee myös muu maailma.

Olen ajellut muutaman viikon sähköavusteisella pyörällä. Taksin käyttö on loppunut tyystin, omalla autolla ajelu lähes tyystin. Jo viiden vuoden päästä monessa maassa sähköauto tulee olemaan se myydyin auto. Kun yhdyskuntarakenne tiivistyy Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa, voidaan samaan tahtiin muuttaa ajoteitä autoilta muuhun käyttöön. Mikä entisestään tiivistää yhdyskuntarakennetta.

Kun tämän vuosikymmenen lopussa merkittävä osa liikenteestä on siirtynyt polkupyöriin, jakamistalouteen tai sähköautoihin, kun jäljellä oleva ajoneuvoliikenne on saasteetonta ja melutonta, kun verkkokauppa vie pohjan suurilta kauppakeskuksilta ja kun työ ei enää vaadi nykyisiä toimistokolosseja, voi vain kuvitella, kuinka nopeasti yhteiskuntarakenteen kehitys kääntyy entistäkin nopeammin entistäkin ekologisempaan suuntaan.

Tätä hyvän kierrettä ei enää voi pysäyttää, hidastaa toki. Jarruttavia asenteita riittää, mutta Helsingin päätös sulkea Hämeentie yksityisautoilta osoittaa, että asenteetkin voivat muuttua yllättävän nopeasti.

Biomassan kierto on kalsea ilmaus prosessille, jonka ongelmat näkyvät liikakalastuksena, maaperän köyhtymisenä, aavikoitumisena ja suoranaisena nälänhätänä. Onneksemme tälläkin rintamalla kehitys on huimaa. Neste vaihtoi biodieselinsä valmistamisen raaka-aineen ravinnoksi kelpaavasta biomassasta ravinnoksi kelpaamattomaan biomassaan kymmenessä vuodessa. Huikea saavutus joka on siivittänyt Nesteen pörssikurssin huikeaan nousuun. Suomalainen Green Automation valmistaa lähes suljetun kierron kasvihuoneita kaupunkien katoille ja moninkertaistaa samalla tuotetut kasvimassat käytettyä neliötä kohden.

Ymmärrän tarpeen ohjata ihmisiä vastuullisempaan elämäntapaan kauhutarinoilla kuihtuvasta maapallosta. Maailmanlopun maalailu on tehokasta viestintää. Ilman noita kauhutarinoita emme todennäköisesti olisi näin hyvässä tilanteessa kuin tänään olemme.

Nyt voimme ehkä kuitenkin jo siirtyä maailman parantamisessa eteenpäin. Taistelu energiapulaa, ilmastonmuutosta ja kuihtuvaa ekosysteemiä vastaan on kääntymässä voiton puolelle. Edessä on taistelu ihmisarvoisen ja merkityksellisen elämän takaamiseksi niille miljardeille, joiden perustarpeet on kohta tyydytetty ekologisesti kestävällä tavalla. Kun maapallo on kohta pelastettu, on seuraavaksi aika pelastaa ihmiset.

mikaeljungner
Sitoutumaton Helsinki

Kreab Oy:n toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja, uimamaisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu