*

Mikael Jungner

Maailmanloppu on peruttu, uudet haasteet odottavat

Koin eilen aivan loistavan näytelmän. Siinä pohdittiin, kumpi tuhoutuu ensin, planeetta vai parisuhde. Menemättä itse näytelmään tuo myytti ihmisen tuhoamasta planeetasta kannattaa purkaa osiin. Se kun on yhä vähemmän totta.

Olemme jo nyt pahasti alakynnessä taistelussa mikrobeja vastaan ja kaikista ponnisteluista huolimatta Helsingissä asustelee edelleen enemmän rottia kuin ihmisiä. Molemmat noista elämänmuodoista kestävät hyvin jopa ydinaseet. Ihminen ei pysty tuhoamaan elämää maapallolta, vaikka siihen kaikin voimin pyrkisi.

Toki tavoitteemme on jalompi kuin maapallon jättäminen mikrobeille ja jyrsijöille. Haluamme vaalia planeettamme nykyisenkaltaista monimuotoista ekosysteemiä. Tässäkin on onneksemme syytä optimismiin.

Usein väitetään, että maapallon luonnonvarat eivät riitä nykyisen väestön ja elämäntavan ylläpitämiseen. Väite on suurelta osin perätön. Maankuoren yleisin alkuaine on elämälle välttämätön happi. Se ei lopu. Ei lopu myöskään toiseksi yleisin pii, jota tarvitaan vaikkapa sementin, lasin tai tietoyhteiskunnan kaipaamien puolijohteiden valmistukseen. Puhumattakaan raudasta, josta maapallo on käytännössä tehty. Tai vaikkapa alumiinista, jota maankuoresta on lähes 10 prosenttia. Vettäkin riittää yllin kyllin, edellyttäen että meiltä löytyy teknologia ja energiaa sen puhdistamiseen. Luonnonvaroja riittää tällä planeetalla onneksemme yllin kyllin.

Ongelmiakin toki on, tarkkaan ottaen kolme. Energia, ilmastonmuutos ja se dynaaminen systeemi jossa biomassa kiertää. Nämä vaativat elämäntavan muutoksen. Onneksemme tuo muutos tapahtuu paraikaa, ja vahvasti. Luettelen seuraavaksi muutaman mielenkiintoisen muutosvoiman.

Huhtikuun 2016 paras uutinen oli pieni ja se löytyi Intiasta. Siellä auringonvalosta tuotettu sähkö oli ensimmäistä kertaa edullisempaa tuottaa kuin kivihiilellä tuotettu sähkö. Tämä on järisyttävä uutinen. Se tarkoittaa sitä, että yksi ihmiskunnan vahvimmista voimista, markkinatalous, on viimein astunut mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Ensi vuosikymmenellä lähes kaikki energia syntyy uusiutuvilla keinoilla. Ja tuota energiaa riittää käytännössä rajattomasti.

Jakamistalous etenee kaikkialla. Tuo tarkoittaa sitä, että jo olemassa olevista esineistä saadaan huomattavasti enemmän hyötyä irti kuin aiemmin, kun esineitä käytetään enemmän yhdessä ja vähemmän yksin. Esimerkiksi jakamistaloudessa tarvitaan jopa 95 prosenttia vähemmän autoja kuin yksityisomistukseen perustuvassa taloudessa. Huono uutinen Kiinalle, jossa valmistetaan puolet maapallon tavaroista, hyvä uutinen luonnolle, jota me kaikki tarvitsemme.

Suljetun kierron teollisuudesta on tullut pääsääntö. Suomi oli 70-luvun alussa laajasti likainen ja saastunut paikka. Vesistöissämme ei voinut pääsääntöisesti uida, saatikka että niistä olisi voinut juoda. Tänään 85 prosenttia Suomen järvistä on ekologisesti joko hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Kiitos metsäteollisuuden suljettujen prosessien ja vastuullisemman maanviljelyn. Uusia kaatopaikkoja ei Suomeen enää avata, kiitos kehittyneen jätehuollon. Tätä samaa polkua kulkee myös muu maailma.

Olen ajellut muutaman viikon sähköavusteisella pyörällä. Taksin käyttö on loppunut tyystin, omalla autolla ajelu lähes tyystin. Jo viiden vuoden päästä monessa maassa sähköauto tulee olemaan se myydyin auto. Kun yhdyskuntarakenne tiivistyy Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa, voidaan samaan tahtiin muuttaa ajoteitä autoilta muuhun käyttöön. Mikä entisestään tiivistää yhdyskuntarakennetta.

Kun tämän vuosikymmenen lopussa merkittävä osa liikenteestä on siirtynyt polkupyöriin, jakamistalouteen tai sähköautoihin, kun jäljellä oleva ajoneuvoliikenne on saasteetonta ja melutonta, kun verkkokauppa vie pohjan suurilta kauppakeskuksilta ja kun työ ei enää vaadi nykyisiä toimistokolosseja, voi vain kuvitella, kuinka nopeasti yhteiskuntarakenteen kehitys kääntyy entistäkin nopeammin entistäkin ekologisempaan suuntaan.

Tätä hyvän kierrettä ei enää voi pysäyttää, hidastaa toki. Jarruttavia asenteita riittää, mutta Helsingin päätös sulkea Hämeentie yksityisautoilta osoittaa, että asenteetkin voivat muuttua yllättävän nopeasti.

Biomassan kierto on kalsea ilmaus prosessille, jonka ongelmat näkyvät liikakalastuksena, maaperän köyhtymisenä, aavikoitumisena ja suoranaisena nälänhätänä. Onneksemme tälläkin rintamalla kehitys on huimaa. Neste vaihtoi biodieselinsä valmistamisen raaka-aineen ravinnoksi kelpaavasta biomassasta ravinnoksi kelpaamattomaan biomassaan kymmenessä vuodessa. Huikea saavutus joka on siivittänyt Nesteen pörssikurssin huikeaan nousuun. Suomalainen Green Automation valmistaa lähes suljetun kierron kasvihuoneita kaupunkien katoille ja moninkertaistaa samalla tuotetut kasvimassat käytettyä neliötä kohden.

Ymmärrän tarpeen ohjata ihmisiä vastuullisempaan elämäntapaan kauhutarinoilla kuihtuvasta maapallosta. Maailmanlopun maalailu on tehokasta viestintää. Ilman noita kauhutarinoita emme todennäköisesti olisi näin hyvässä tilanteessa kuin tänään olemme.

Nyt voimme ehkä kuitenkin jo siirtyä maailman parantamisessa eteenpäin. Taistelu energiapulaa, ilmastonmuutosta ja kuihtuvaa ekosysteemiä vastaan on kääntymässä voiton puolelle. Edessä on taistelu ihmisarvoisen ja merkityksellisen elämän takaamiseksi niille miljardeille, joiden perustarpeet on kohta tyydytetty ekologisesti kestävällä tavalla. Kun maapallo on kohta pelastettu, on seuraavaksi aika pelastaa ihmiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Kaikki kertomasi on totta. Myös inhimillinen kärsimys (sairaudet, nälänhädät, kadot, tulvat jne.) ovat harvinaisempia ja aiheuttavat vähemmän uhreja kuin ennen. Maailmassa on kuitenkin yksi 1,6 miljardin ihmisen kokonaisuus, jossa asiat eivät muutu paremmiksi, vaan huonompaan päin eli muslimimaailma. Muslimimaailmassa uskonnollista valtaapitävien suvaitsevaisuus on vähentynyt jatkuvasti viimeisen vuosikymmeninä. Siellä on menossa fundamentalistinen uskonpuhdistus, joka vaatii heimoaikaisten pyhien tekstien kirjaimellista noudattamista (uskonPUHDISTUKSET uskonnon hallitsemilla aluilla ovat fundamentalistisia - Lutherinkin oli). Tämä ajaa miljoonat islamiin vähemmän dogmaattisesti suhtautuvat ja varsinkin naiset, muiden uskontojen edustajat/ateistit ja seksuaalivähemmistöt avoimen alistamisen tai vainon kohteeksi. http://heikkikolehmainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Islamilaisen maailman takalukko, jossa öljydiktaruurien ja vanhakantaisen, heimokulttuuriin nojaavan uskonnon välinpitämättömyys massojen hyvinvoinnista on räikeää. Valtaapitävät eivät tarvitse kansalaisiaan esim. tuotantoon, koska teollistuminen on pitkälti jäänyt tapahtumatta. Kansalaiset on vain pidettävä alisteisessa asemassa. Islamilaiset pyhät tekstit, jotka ovat pyhinä säilyneet koskemattomina kohta 1500 vuotta ja ovat niiden itsensä mukaan - ja fundamentalistien mukaan - erähtymättömän jumalan sanelmia kiistattomia totuuksia, vaativat täydellistä antautumista Allahin tahtoo. Tämä passivoi suuren osan "massoista" kohtalokulttiin, joka keskittyy tuonpuoleiseen eikä tähän elämään.

Marxin sanoin "uskonto on ooppiumia kansalle" eli antaa valheellisen mielihyvän tunteen kurjuuden keskellä, muttei työkaluja kurjuuden muuttamiseksi parempaan päin. Dogmaattisessa ja fundamentalistisessa muodossa uskonto toimii usein kaiken tukahduttavana esteenä muutokselle parempaan päin.

60% muslimienemmistöisten maiden väestöstä on alle 30-vuotiaita (Pew 2011), joten olisi Euroopan kannalta ensiarvoisen tärkeää, että he tuntisivat olevansa hyödyksi ja keskittyisivät parantamaan oloaan tässä maailmassa eikä edes promille heistä päädy haikailemaan marttyyrikuolemaa lännessä ja muslimimaailmassa tehtävissä terroriteoissa "vääräuskoisia vastaan".

Arvion mukaan 3% muslimeista pitää islamia poliittisena päämääränä. Ed Husain, Council on Foreign Relations Fellow / Ayaan Hirsi Ali: Heretic (2015) OverDrive e-kirja, sivu 19:

Tämä näin nopeasti työpäivän lomassa kommentoituna :)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Sähköpolkupyörä = sähköauto = yksityisauto

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Poliitikkojen ongelma on hirveä kärsimättömyys. Maailma pitäisi pelastaa sillä vaalikaudella kun tulee valituksi. Ei se niin toimi. Esimerkiksi uusien, puhtaiden ja edullisten energiaratkaisujen tutkimiseen käytetään maailmassa aivan valtavasti - ja aivan oikein - resursseja. Siksi meidän ei pitäisi lähteä rakentamaan tuulitukien kaltaisia systeemejä vielä. Se vääristää markkinat ja tuo valtavaa epävarmuutta tekniikkaan. Ja tietysti rikastuttaa ansiotta joitakin jotka tarttuvat täkyyn.

Aurinkoenergian hyödyntäminen on ottanut valtavia harppauksia parissa vuosikymmenessä. Kaksikymmentä seuraavaa vuotta tuovat meille hyvin todennäköisesti tuotanto- ja varastointitekniikat joilla pystymme siirtymään täysin uusiutuviin energialähteisiin. Kunhan vain annamme tutkijoille työrauhan.

Päästöjä sopii toki verottaa ja luoda näin myös yksityisille toimijoille entistä suurempia kannustimia käyttää resursseja tutkimukseen.

Maailma ei tosiaankaan mene piloille kahdessa vuosikymmenessä. Ihminenkin on selviytynyt paljon suuremmista muutoksista ollessaan vielä paljon nykyistä haavoittuvampi. Muusta elämästä puhumattakaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hyvä Mikael. Onhan tässä ajassa jo liikaakin huonoja uutisia ja kun Suomessa on sellainen hallitus kuin on, synkät aiheet eivät lopu. Kiinnität huomiota kehityksen suureen linjaan. Se vaikuttaa taustalla enemmän kuin huomaammekaan hallituksista riippumatta.

Antti Jokela

Virkistävää tekstiä! Maapallo on aina ollut vihamielinen paikka ihmiskunnalle ja muillekin lajeille. Keskimäärin kymmenen lajia vuodessa on kuollut sukupuuttoon koko historian ajan. Olemme kuitenkin itse rakentaneet tästä planeetasta siedettävämmän ensin maatalousvallankumouksessa ja sitten uudelleen teollisuusvallankumouksessa. Niiden seurauksena ympäristö pystyi ylläpitämään taas moninkertaista väestöä.

Rakentamamme ympäristö on vähemmän vihamielinen kuin aiemmat eikä paluuta vanhaan tällä väestömäärällä ole. Kieltämättä toimintamme on synnyttänyt uusia haasteita, mutta miksi emme keksisi ratkaisuja niihin? Loppujen lopuksi mahdollista on kaikki, mikä ei ole luonnonlakien vastaista, jos vain hankimme tarvittavan tiedon.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tärkeä huomio Mikaelilta!

Vaikka globaali taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut huolestuttavaa on silti teknologinen kehitys jatkunut vahvana.

Jakotalous ja kierrätys tuo uusia mahdollisuuksia vähentää materiaalista kulutusta sekä tehostaa pääoman tuottoa.

Lisäksi talouden kasvukeskeisyydestä on siirryttävä hyvinvoinnin kasvattamiseen (henkinen hyvinvointi, terveys, ekologia, turvallisuus, vakaus).

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Tällä vuosisadalla planeettamme populaatio nousee 10-11 miljardiin.

Resurssien riittävyys on teoriassa mahdollista, mutta mikään ei viittaa siihen että kulutus olisi muuttumassa kestävämpään suuntaan...ei sitten mikään. Talouskasvun hiipuminen on harhauttanut monia kuvittelemaan että resurssien käytön tehostuminen olisi tapahtumassa. Länsimaisella talousjärjestelmällä ei kuitenkaan ole selviytymismahdollisuuksia kasvuttomassa taloudessa, joten talouskasvun alkaessa olemme samalla kestämättömällä uralla resurssien käytön suhteen.

Uuden teknologian käyttöönotto ei tule tapahtumaan ajoissa jos luotamme "markkinatalouteen", mitä se sitten lieneekin. Jos haluamme kuvitella siirtyvämme kestävämpään teknologiaan, ei riitä pelkkä lainsäädännöllinen pakottaminen. Valtioiden on panostettava teknologioiden käyttöönottoon, koska markkinataloudessa ei ole riittävän suuria toimijoita, jotka voisivat panostaa vastaavia summia (reaaliresursseja) teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi uusiutuva energia ei korvaa fossiilista energian tuotantoa nyt. Se ainoastaan hidastaa uuden fossiilisen lisäkapasiteetin rakentamista.

Optimismiin ei ole aihetta. Jokainen sukupolvi, joka ei tajua elämän rajallisuutta heikentää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Vaikka kykenisimme pääsemään kestävään kulttuuriin planetaarisella tasolla, on edessämme vielä suurempia haasteita.

Miljoonien vuosien periodissa todennäköisyys massiivisesta meteoritörmäyksestä kasvaa hyvin suureksi. Tämän uhkan torjumiseen tarvitaan globaalia yhteistyötä, ei yövartiovaltiota tai markkinataloutta.

Auringon aktiivisuuden vaihtelut suurella periodilla luovat myös massiivisen uhan ihmiselämälle.

Noin miljardin vuoden kuluttua tapahtuva kuun irtautuminen maan kiertoradalta sisältää vielä tätäkin suuremman uhan ekosysteemille ja ihmisen selviytymiselle siinä.

Lopulta auringon sammuminen ajaa ihmisen pois planeetalta.

Sen teknologian kehittäminen, jolla ihmiskulttuuri siirretään pois maasta vaatii miljoonien sukupolvien panostuksen tulevaisuuden turvaamiseen.

Tässä kohdassa liberaali kysyy: miksi meidän tulisi katsoa noin pitkälle? Eihän siinä ole mitään järkeä.

Vastaus on: Vaikka nykyisen tiedon valossa näyttää siltä ettei ihmisellä ole pidempiaikaisen selviytymisen mahdollisuutta, voi tulevat tiedemiehet löytää jotain joka muuttaa mahdottoman mahdolliseksi. Näille tulevaisuuden tiedemiehille meidän on annettava mahdollisuus löytää se mikä on löydettävissä, ja sen teemme siten ettemme tuhoa maapallon resursseja kestämättömällä elämäntyylillämme.

Meidän vapautemme kestämättömässä taloudessa on pois tulevien sukupolvien vapauksista. Me syömme tulevien sukupolvien eväitä jos emme ymmärrä vapauksiemme rajoja.

Kulttuurievoluution voittaja voi olla vain se, joka valmistautuu tulevaisuuteen. Se ei tapahdu markkinaehtoisesti vaan kuuntelemalla tiedemiehiä ja tekemällä kauaskantoisia päätöksiä nyt.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

Vaikea on nähdä hyvin positiivista, turvallista tulevaisuutta; väestönkasvu (etenkin väestönkasvu), elinalueiden tuhoutuminen, pohjavesien väheneminen ja suolaantuminen, vieraslajit, saastuminen (merien muovit mm.), + ns. normaalit uhat ilmastonmuutos, ydin(sota)onnettomuudet, perinteiset sodat ja muut iskut. Mihinkään edelläolevista ongelmista ei ole käytännöllistä, eikä ainakaan nopeaa ratkaisua. Muutama aurinkopaneeli Intiassa tai tuulimylly Saksassa tai sähköavusteinen pyörä Helsingissä ei vielä maailmaa pelasta. Nekin kaikki kun pitää valmistaa. Energiankulutuksen väheneminen elintasonnousun myötä on epätodennäköistä, kun halutaan viilentää asumuksia siellä missä suurin osa ihmisistä asuu, eli lämpimissä maissa.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Väestönkasvu on kyllä yksi maailman suurimmista haasteista, mutta kasvu on jatkuvasti hitaampaa. Maailman väkiluku pysähtyy ja jää 10 miljardiin, jos kaikkein köyhin väestö saadaan nostettua ulos köyhyydestä (absoluuttinen köyhyys on puolittunut vuodesta -90), heidän perheissä lapsikuolemat vähenee (lapsikuolemat puolittuneet vuodesta -90) ja he pääsevät osalliseksi perhesuunnitteluohjelmiin.

Mutta myös kuten rikkaassa Qatarissa on käynyt, siellä perhekoot ovat pienentyneet 60-luvulta, koska: ensimmäiseen avioliittoon mennään myöhemmällä iällä, naisten kouluttautumistaso on noussut ja yhä useampi nainen pääsee töihin.
Uskonnolla ei välttämättä ole mitään tekemistä väestönkasvun kanssa, kuten joskus väitetään.

Sodat maailmalla ja rikokset Euroopassa ovat vähentyneet jatkuvasti. Maailma on paljon parempi paikka, mitä lehdissä lukee. Ne eivät kerro kokonaisuuksia.

Hieno teksti kaima!

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

"Egyptin hallinnolla on käsissään väestöpommi, joka on käytännössä jo räjähtänyt. Vuonna 2012 syntyneiden lukumäärä oli huimat 2,6 miljoonaa, mikä vastaa Italian, Ranskan, Iso-Britannian ja Espanjan syntyneiden määrää yhteensä! Väestönkasvu ei ole uusi ilmiö Egyptissä, mutta huolestuttavaa on kasvun kiihtyminen viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vielä vuonna 2007 syntyneiden määrä oli alle kaksi miljoonaa."

http://blogit.ulkoministerio.fi/kairo/egyptin-raja...

Tulee väkisin mieleen, mihin kaikki ihmiset mahtuvat. Egyptin vihreä elinkelpoinen kaistale on jo aivan täyteen ahdettu sekä toiselta puolen painaa Saharan laajentuminen, kuka kertoisi minulle, minne nämä kaikki ihmiset asettuvat?

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi Vastaus kommenttiin #10

Egyptissä vuonna 1960 naiselle synty keskimäärin n. 6,6 lasta, nykyään 2,7 lasta (2015). Parempaan suuntaan minusta on menty.

Luin jostain, että jos ihmiset asuisivat yhtä tiheästi kuin Pariisissa, koko maailman väestö mahtuisi Ranskan kokoiselle alueelle. Aika paljon jää yli asumatonta tilaa. Eli kyllä täällä akeeta laakeeta on, mutta kysymys on kuinka paljon ihmiset kuluttavat ja miten. Siitä Junger minusta kirjoitti hyvin.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä Vastaus kommenttiin #11

Väestö kasvaa vääjäämättä. Samoin kulutus.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä Vastaus kommenttiin #11

Egyptin väkiluku 1960 oli noin 27 miljoonaa, tänään lähestyy 90 miljoonaa, lisäksi Egyptin väestörakenne on nuorta. Puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita, 60 prosenttia alle 30-vuotiaita. Mikään ei pysäytä väestönkasvua ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen. Eli kysymys on sama kuin ennenkin, mihin ne ihmiset mahtuvat?
Vielä pahempi tilanne on jos katsotaan kulutusta per capita. Ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Mietitään sitä kaikkea mitä nuori kansa haluaa.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Omaisuudet ja samalla valta maailmassa valuvat koko ajan yhä harvempiin käsiin. Olisi mielenkiintoista lukea analyysiä siitä.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Hetki vain

Se ei ole kuin yksi pieni hetki, kuin silmän räpäys

Ja olen kadonnut tästä kosmoksesta

Eikä minua enää ole

Eikä näitä ajatuksia synny enää pääkopassani

Eikä egoni minua enää viettele ja kuljeta, pääsen siitä vihdoinkin rauhaan

Vain hetki

Toimituksen poiminnat