*

Mikael Jungner

Jähmettymisen laki

Jos ihmettelet, miksi moni asia etenee Suomessa niin tahmaisesti, kannattaa syytä etsiä ihmisten välisen vuorovaikutuksen rakenteista sen sijaan että demonisoi yksittäisiä yhteiskunnan toimijoita.

Tässä työkaluna voi olla jähmettymisen laki. Kun yhteisö tekee merkittävän pragmaattisen ratkaisun, luo seuraava polvi yhteisöä tuolle pragmaattiselle ratkaisulle jälkikäteen ideologisen arvopohjan, koska ihmiset kaipaavat asioille syvempää merkitystä. Tuon jälkeen ollaan jumissa kun pitäisi tehdä seuraava pragmaattinen ratkaisu, joka poikkeaa tuon ensimmäisen pragmaattisen ratkaisun pohjalle rakennetusta ideologisesta arvopohjasta.

Jähmettymisen laki: "Mitä hyväksytympi on onnistuneen taktisen ratkaisun selitykseksi jälkikäteen rakennettu strategia, sitä vaikeampaa on tehdä seuraava onnistunut taktinen ratkaisu."

Mikä lääkkeeksi?

Strategian ja ideologian syvemmän olemuksen parempi ymmärrys. Strategia/ideologia toimii hyvin etukäteisenä ohjenuorana käytännön kokeiluille ja huonosti jälkikäteisenä selityksenä jo tapahtuneelle.

Hyvä strategia/ideologia on siis etukäteen pohdittu rakennelma, jota korjataan matkan varrella kokeilujen tulosten perusteella. Huono strategia/ideologia on jälkikäteen haettu selitys jo tapahtuneelle, jota ei haasteta jatkuvasti kriittisen ajattelun kautta.

Jähmettymättömyyden laki: "Kehittyvä yhteisö hakee aina ideologisen valinnan pohjalta kokeilemalla taktisia ratkaisuja siten, että onnistunut taktinen ratkaisu vahvistaa ideologiaa kun taas epäonnistunut taktinen ratkaisu haastaa korjaamaan jo valittua ideologiaa."

Jähmettymisen laki voidaan siis kumota kriittisen tieteellisen ajattelun ja kokeilukulttuurin kautta. Tämän lainalaisuuden ymmärtäminen laajasti politiikassa ja hallinnossa kääntää jähmettyneen Suomen edelläkulkijaksi.

Jähmettymisen laille löytyy lukematon määrä käytännön sovelluksia. Tässä muutama esimerkki:

Pragmaattinen suhde Neuvostoliittoon 50-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta Natoon 2010-luvulla. Koska ideologia.

Pragmaattinen suhde hyvinvointivaltioon 60-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta oma-aloitteisuuteen 2010-luvulla. Koska ideologia.

Pragmaattinen suhde työvoiman suojeluun työaikanormeilla 70-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta tietotyöhön 2010-luvulla. Koska ideologia.

Pragmaattinen suhde yhteiskunnan suojeluun markkinavoimilta 80-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta globaaliin tietoyhteiskuntaan 2010-luvulla. Koska ideologia.

Pragmaattinen suhde kermankuorintakilpailun estämiseen postitoiminnassa 90-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta Postin kehittämiseen 2010-luvulla. Koska ideologia.

Pragmaattinen suhtautuminen valtion velkaantumiseen 2000-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta julkisiin investointeihin 2010-luvulla. Koska ideologia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Ihmisten välisen vuorovaikutuksen rakenteet. Hyvä kysymys. Sinä Mikael Jungner sekä Ylen Tuija Aalto vastasitte tuohon kysymykseen eri tavalla VM:n digitalisaatio-seminaarissa 26.4. (Keväthumaus). Sinä moitit sitä kun Suomessa kuljetaan reppanat edellä, lähdetään yhdenvertaisuudesta, valokuitukin pitäisi vetää joka niemeen, viittasit YLE-kokemuksiin kuinka viimeisin porukka on kallein. Tuija Aalto kommentoi että kaikki on saatava kohtaamaan; 1+1+1... synnyttää ideoita. Hallinto ei ole toimija eivätkä hyvät ideat tule hallinnosta, sanoi Tuija. Sinä Jungner ylistit Anne Berneriä, kuinka LVM on huikea, on oltava edelläkävijyyttä, yrityksiä, mainitsit Onnibussin (no, mikäpä siinä). Taisit moittia työlakia, kuinka ihmiset joutuvat antamaan periksi työssään, moitit väliportaita, kaipasit intohimoa (tähän yhdyn).

Kaiken kaikkiaan, näkemyksesi on vähintäänkin ristiriitainen, arveluttava. Reppanoiden ja periferioiden mollaus ei kuulosta hyvältä. Tuija Aallon lähtökohta - kaikkien kohtaaminen, intensiivinen kuuleminen, ideoiden synty sitä kautta - on terveempi tie. Toivotan Tuijalle ja Ylelle menestystä.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Sitä kuulee mitä haluaa. Sanoin että tietoyhteiskuntaa ei kannata rakentaa sen viimeisen ehdoilla.

Risto Apajalahti

"Kun yhteisö tekee merkittävän pragmaattisen ratkaisun, luo seuraava polvi yhteisöä tuolle pragmaattiselle ratkaisulle jälkikäteen ideologisen arvopohjan, koska ihmiset kaipaavat asioille syvempää merkitystä. Tuon jälkeen ollaan jumissa kun pitäisi tehdä seuraava pragmaattinen ratkaisu, joka poikkeaa tuon ensimmäisen pragmaattisen ratkaisun pohjalle rakennetusta ideologisesta arvopohjasta."

Eihän tuo nyt pidä lainkaan paikkaansa kategorisesti. Seuraava polvi ei välttämättä ollenkaan kaipaa pragmaattiselle eli käytännölliselle ratkaisulle yhtään mitään ideologista selitystä, tietäessään että kyse oli nimenomaan pragmaattisesta eikä ideologisesta ratkaisusta.

Totta kai aiemmin tehdyt ratkaisut vaikuttavat tuleviin päätöksiin eri mekanismeilla - sehän nyt on itsestään selvää ilman teennäisiä filosofisia selittely-yrityksiäkin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jungnerin esille nostama asia on iäisyyskysymys. Vanhin pragmaattinen ratkaisu jonka tiedän ja, josta on tullut ideologia ja enemmänkin eli osa uskontoa on se, että sika on saastainen eläin, eikä sen lihaa saa syödä.

Kielto pohjautuu perin pragmaattiseen käytännön havaintoon, että sika, joka syö kaikkea, kantoi aikoinaan trikiinin munia ja toukkia. Kun lihaa ei osattu eikä aina viitsittykään kuumentaa tasaisesti niin, että lihassa olevat trikiinin alkiot olisivat kuolleet, tartuntojahan sian lihan syönnistä tuli. Helpoin ja tehokkain keino sairauden torjumiseksi oli sianlihan syönnin lopetus.

Sama koskee uskonnollista teurastusta. Veri pitää laskea pois eläimestä mahdollisimman tarkkaan. Ei siihen aikoinaan muuta keinoa ollut kuin avata elävän eläimen valtimot, jolloin eläin kuolee verenvuotoon ja liha jää puhtaaksi.

Sen jälkeen sian trikiinivaara on poistunut. Samoin ovat kehittyneet teurastus-ja säilöntämenetelmät, mutta uskontona ihmisten mieliin syövytetty oppi on islamistisissa maissa ja Israelissa vahva edelleen.

Sama vanhoihin hyviin ratkaisuihin turvautuminen koskee oikeastaan kaikkia ihmisten toimintoja. Varmimmin "hyvät" käytännöt jäävät pysyviksi, kun niihin nojautuen laaditaan käytäntöön sopiva ideologia. Sitä Jungner yrittää blogissaan avata. Toivottavasti mahdollisimman monet uskaltautuvat ulos kaavoistaan ja miettivät, mikä vaikkapa nykyisessä taloudenhoidossa on menneen ajan ideologiaa, jolla ei enää ole yhteyttä tämän ajan arkeen.

Risto Apajalahti

Jos kyse on ihmisen tekemisistä, alkuperäisellä (pragmaattisella = käytännön) teolla on täytynyt olla edes jokin syy, ellei kyse ollut poikkeuksellisesti täysin irrationaalisesta teosta. Alkuperäisestä syystä poikkeava ideologia voi lyödä läpi ja lähteä kehittymään omaan suuntaansa vain mikäli tietämys alkuperäisestä syystä on kadonnut, tai se hylätään ja salataan jostakin syystä, ehkä jollakulla asiaan vaikuttamaan pääsevällä on esimerkiksi tarve käyttää asiaa omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Joka tapauksessa Jungerin esittämää väistämätöntä kausaliteettia ilman edeltävää tiedollista tyhjiötä ei ole olemassa.

Ihmisille on todellakin tyypillistä etsiä ja keksiä selityksiä kun tieto puuttuu. Mitä syvemmälle kaivetaan sen selvemmäksi käy kuinka rajoittunutta ja pinnallista on ihmisen tietäminen. Tämähän käy niin kirkkaasti selväksi heti kun avaa päivän lehden.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Noin juuri asiat eivät mene.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Hyvä Mikael,

Huomaan usein pohdiskelleeni samansuuntaisesti, mutta energian kehräämättömyys toimintaan eli kunnon ajatteluun ja ajatusten kirjaamiseen, on tyssännyt vaikkapa Puheenvuoroon kirjoittamisen. On myös tosi vaikeata kirjoittaa lyhyesti jotain monimutkaisesta lyhyeksi rakenneltua, joten helpompaa on vaikkapa mehustaa voikukkia vaimon ja oman hyvinvoinnin tarpeisiin.

Kiitos nasevasta pohdiskelusta!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niin, pystyhyyn kuohleet on kovettumisen ja jähmettymisen ja luutumisen tulosta, varkokaamme semmosta kuolemaa, vaikka sitonki niin vaikea ittestä hokata!

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Jähmettymisen laki 2: Bragmaattinen suhtautuminen edustuksellisen demokratiaan yhteiskuntaa muka eteenpäin vievänä voimana pysäyttää yhteiskunnan tasa-arvoisen kehityksen ja eriyttää eliitin elämään omaa hyvinvointiaan ja syöksee kansan orjuuteen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Varsin abstrakti ja syvämietteellinen kirjoitus, joka toki ei ole epätavallista Jungnerille. Tätä piti lukea oikeasti ajatuksella ja abstratiotason kaukaisuus huusi konkretiaa, jota annetut tapaukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet.

Jähmettymisen laki vaikuttaa kirjoituksessa tarkoittavan samaa kuin rationalisointi yksilöpsykologiassa. Osana (ideologista) ryhmää rationalisoimme ryhmämme toimintaa, kuten siis pragmaattisia päätöksiä. Rationalisointi tässäkin epäilemättä nousee dissonanssista, ristiriidasta jonka ryhmän toiminta, kuten yhteiset päätökset, aiheuttaa suhteessa näkemäämme todellisuuteen ja arvoihimme, tässä siis ryhmän määrittävään ideologiaan.

Kirjoituksessa on mielenkiintoista myös ideologian ja strategian vertailtavuus tai ylipäätään yhteys. Täytyy huomata, että strategiat eivät ole vain tietoisia pyrkimyksiä vaan peräti mekanistisia ratkaisuja ongelmiin, joita ratkotaan niin evolutiivisella kuin yksilöllisellä ja kulttuurisellakin tasolla. Epäilemättä vaikuttaa siltä, että yksilötason psykologiset strategiat johtavat ideologisiin valintoihin, jotka tukevat yksilöstrategioita. Toisaalta strategioita on kaikissa kilpailuasetelmissa, joten myös ideologioiden pohjalta on kehitettävissä niitä tukevia strategioita. Strategiat eivät siten ole sama kuin ideologiat, mutta ne kuitenkin ovat peliteoreettisia abstraktioita, jotka toimivat eri tasoilla – sekä ideologioiden ylä- että alapuolella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä lainatut "lainalaisuudet"?
Nykyisin kasvu ja kilpailu on muodostunut kaikenkattavaksi idiologiaksi.

Aimo Wiren

Esimerkit olivat edustavia. Ongelman voisi yksinkertaistaa ihmisten kommunikaatio-osaamisen puutteeseen. Se taas johtuu vähäisestä harjaantumisesta. Lapsien rooli vieraspöydässä on olla hiljaa jos he siihen pääsevät. Kyseinen foorumi on kuitenkin parasta harjoittelua kuuntelemaan keskusteluun. Tapakasvatuksen arvoa ei nyky-Suomessa suostuta ymmärtämään mm. tasa-arvoepäilyjen johdosta. Eliitti kuitenkin ansaitsee asemansa juuri kommunikointikyvyillään 'a la Jungner.

Käyttäjän JaakkoRustanius kuva
Jaakko Rustanius

Koulutehtävä.

Oletetaan, että ideologia on "Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia." Yhteiskunnasta ja maailmasta todetaan, että ihmisryhmä B ei tule kohdelluksi yhtä hyvin kuin muut. Introdusoidaan interventio x, jonka seurauksena epätasa-arvoisuus poistuu. Kuluu aikaa. Maailma (teknologia, yhteiskunta jne) muuttuu siten, että interventio x, joka alunperin toteutti tasa-arvon, tuottaakin nyt syrjäytymisen ihmisryhmälle C.

Mitä seuraavista asioista säädetään?

1) interventiota x
2) ideologiaa "kaikki ihmiset ovat samanarvoisia"
3) maailmaa

Oikein vastannelle papukaijamerkki.

Toimituksen poiminnat