*

Mikael Jungner

EK:n Mattilan haastattelu saattaa olla askel parempaan

Viikonlopun Hesarissa EK:n tuore puheenjohtaja Veli-Matti Mattila esitti näkemyksiään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Haastattelu sai kylmän vastaanoton. Tora ja vastakkainasettelu ryöpsähti valloilleen.

Nyt kannattaa kaikkien laittaa jäitä hattuun. Käsillä kun on mahdollisuus uuteen alkuun.

Mattila on oikeassa siinä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky on huomattavasti heikompi kuin mitä se oli vuosituhannen alussa. Osittain syynä on Suomen omat teot tai pikemminkin tekemättömyys. Suurin syy löytyy kuitenkin muualta. Muu maailma on parantanut juoksuaan ja Suomella on vaikeuksia pysyä perässä. Tuo huoli ei ole vain Mattilan huoli, se koskettaa meitä kaikkia. Tuosta huolesta pitää ja saa puhua.

Mattilan haastattelun lääkkeet tähän ongelmaan eivät kaikki toimi käytännössä. Esimerkiksi ajatus yleisestä palkka-alesta on mahdoton toteuttaa. Suomalaiset eivät siihen suostu, jo pelkästään sen takia että vyötä on kiristetty jo useamman vuoden. Lisäksi pienituloisimmat kaksi miljoonaa suomalaista elävät jo nyt säällisen toimeentulon rajoilla. Laajan palkka-alen vaatiminen ei ratkaise kilpailukykyongelmaa, se pahentaa sitä. Siksi se kannattaa unohtaa.

Ainoa toimiva ratkaisu parantaa kilpailukykyä on maltti palkankorotuksissa sekä asioiden tekeminen fiksummin. Tuota voi Mattilankin tulkinneen esittäneen, mikäli unohtaa haastattelun muutaman provokatiivisen kohdan. Näihin ratkaisuihin tarvitaan kuitenkin mukaan myös palkansaajaliikettä. Sopimaan yhdessä, ei taipumaan saneluun.

Asiat eivät tapahdu tyhjiössä. Palkansaajaliikettä on Suomessa viime aikoina haastettu tavalla, jossa kyse ei ole enää pelkästä kritiikistä. Useammassa aiemmassa puheenvuorossa on lausuttu julki tavoite viedä palkansaajaliikkeeltä olemassaolon edellytys. Mattilan haastattelu luettiin palkansaajaliikkeessä tuota taustaa vastaan, Mattilan kun voi tulkita esittäneen luopumista kokonaan työehtosopimuksista. Ilman työehtosopimuksia ei olisi nykyistä palkansaajaliikettä.

Uhattu pystyy harvoin kompromisseihin. Haastettu ja olemassaolostaan kamppaileva palkansaajaliike ei kykene sopimaan niistä asioista, joista sen pitäisi kansallisen kilpailukyvyn nostamiseksi sopia. Esimerkiksi työaikalainsäädäntö pitäisi siirtää digitaaliseen aikaan. Luovalle työlle tarvitaan uusi malli työn tekemisen ja yrittäjyyden väliin. Yritysten rahaliikenne pitäisi automatisoida, julkista hallintoa nopeuttaa ja valvontaa keventää. Logistiikka vaatii Liikennekaaren hyväksymistä. Yritysten julkista tukea ja verotusta olisi syytä kääntää tehokkaampaan suuntaan. Sote on menossa uusiksi. Suomen koulutusjärjestelmä on menettänyt kilpailukykyään muuhun maailmaan verrattuna.

Mikään tuon listan ongelmista ei ratkea ilman sopimista. Sopiminen ei onnistu ilman luottamusta. Luottamusta puolestaan ei synny, jos palkansaajaliike kokee, että heistä yritetään ottaa selkävoitto.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Minä tunnen EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n johtajat. Useammankin kanssa olen laulanut karaokea, tai siis oikeammin kuunnellut kun he laulavat. Tiedän että he kaikki pyrkivät yhteiseen hyvään, kukin toki omasta näkökulmastaan. Jokaista heistä arvostan, jokaisen harkintakykyyn luotan, jokaisen ymmärrystä kunnioitan. Ketään heistä en lähtisi demonisoimaan, kenenkään motiiveja en kyseenalaistaisi.

Olen ollut aktiivi palkansaajaliikkeessä. Tällä hetkellä istun EK:n jäsenjärjestön hallituksen puheenjohtajana. Minulle työmarkkinajärjestöt, molemmat osapuolet, ovat enemmän ratkaisu ongelmaan kuin ongelma itsessään.

Uskon siis tuntevani työmarkkinakentän ja sen toimijat. Siksi nyt tarvittava ensi askel on helppo määritellä. Unohdetaan nuo Mattilan haastattelun provokatiiviset lauseet. Kenenkään ei tarvitse perua sanojaan tai tuohtua haastattelusta, jos keskitymme haastattelun rakentaviin kohtiin ja sivuutamme loput. Samalla voimme unohtaa myös aiemmat työmarkkinoiden tunnelmaa turhaan kiristäneet lausunnot ja ratkaisut. Voisimme kaikki aloittaa puhtaalta pöydältä ilman sen suurempia julkilausumia, tekemällä asioita ihan arkisesti yhdessä.

Mattilan haastattelu voi olla askel uudenlaiseen yhteistyöhön, mikäli niin vain haluamme. Ei pidä provosoitua, sanoisi vanhempi viisaus. Ilon kautta, sanoisi nuorempi.

Toinen askel on konkreettisempi. Työaikalainsäädäntö. Se voidaan yhdessä päivittää digitaaliseen aikaan tavalla, jossa sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät. Lisää vapautta työntekijöille, lisää ketteryyttä työnantajille. Perinteinen win-win. Tuon onnistumisen jälkeen voidaan sitten ottaa se kolmas ja neljäs askel. Yhdessä, askel askeleelta toisiimme enemmän luottaen.

Suomi on siitä onnellisessa asemassa, että meidän pärjäämisemme on tyystin kiinni meistä itsestämme. Osaaminen, tahto, kyky ja vuorovaikutuksen välineet tämän päivän viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi ovat olemassa. Meillä on ne kaikki. Toki me saamme suuren riidan ja matsin aikaiseksi, jos niin haluamme. Tai sitten jotain paljon parempaa, jos niin haluamme. Onnen avaimet ovat tiukasti omissa käsissämme.

Innostava mahdollisuus, sanoisin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mattila voisi itse näyttää esimerkkiä pudottamalla palkkaansa vaikka 30%.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Se todellinen ongelma on että Suomi on kauttaaltaan kallis maa, Nokia Mobile Phones nosti maan tason, nyt kun NMP:tä ei ole tuomassa miljarditolkulla palkkoja ja veroja syntyi tyhjiö jota epätoivoisesti paikattu palkkamaltilla, tämä ei tuonut toivottua parannusta niin alkoi kiky puheet, tuokaan ei ole edes kerennyt olla olemassa kun puheet palkkaleikkurista on taas tapetilla.

Lähes joka viikko lehdistä saa lukea miten se duunari on kallis ja liikaa vapailla, duunarin syyllistämistä siitä että verojen jälkeen jää 1400€/kk käteen jotta toinen voi hyvällä omallatunnolla saada 70 kertaa enemmän.
Rahalla saa sellaisia uutisia kuin haluaa.

Ja hinnat on nousussa, esim. käytin auton huollossa joka maksoi 400€, kaksi vuotta sitten osalleen sama huolto maksoi 300€, helppo valinta tälläisessä monella käykö ostamassa muutaman jakoavaimen kaupasta parillakympillä ja tekee huollon itse ja jättää huoltamon ihmettelemään että mihis ne asiakkaat katos, se kun 1-2 miljonääriä ei maksa siitä huollosta yhtään enempää, ehkä jopa itkevät tiskillä alennustakin "tunnen tän ketjun toimitusjohtajan, tän pitäs olla ilmanen mulle"

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Eikä taas mitään mainintaa siitä, että vaatimus palkkojen leikkaamisesta, eli sisäisestä devalvaatiosta, johtuu siitä että kilpailukykyä ei voida parantaa sillä paremmalla keinolla, eli valuuttakurssimuutoksella, eli perinteisellä ulkoisella devalvaatiolla.

Euroalueen jäsenenä Suomessa palkkojen pitää joustaa tarvittaessa myös alaspäin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mutta hyvin on "säästetty" kun useampi on kuvitellut että AY sopii heidän palkat ja ne riippuu AY.
Palkankorotukset mitä AY ajaa on vain hintojen,elinkustannuksien tasaamista varten.
Ei mitään ahkeran työntekijän pakitsemista palkankorotuksella.
Sen päättää yrittäjä ja sen pyytää jokainen itse.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jonne Näkki

Kyllä se ulkoinenkin devalvaatio on toimunut. Euro on heikentynyt dollariin nähden vuodesta 2014 lähtien yli 25 %.

Tästä kurssin heikkenemisestä markan puolustajat eivät puhu mitään, koska markkaan siirtyminen aiheuttaisi devalvaation jolla olisikin kansalaisten ostovoimaan katastrofaaliset seuraukset eikä vienti vetäisi yhtään nykyistä enemmän.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Että tehdäänpä taikatemppu nimeltä devalvaatio ja kaikki ongelmat poistuu. Keinona kuin pissisi housuunsa pakkasella.
Ne jotka vielä muistavat markka-ajat, muistanevat että devalvaation myötä kaikki tuontitavarat kallistuivat, mm. kulutuselektroniikka, autot ja polttonesteet. Samoista syistä kotimarkkinoille tulee välittömästi paineita nostaa hintatasoa ja lainojen vakuutena olevan omaisuuden kuten asuntojen arvot alenevat.
Ja palkansaajajärjestöt rupeavat virittämään työtaisteluja palkkojen nostamiseksi - miten käy sen parantuneen kilpailukyvyn.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Vielä kun joku kertoisi että ei AY palkoista päätä.
Koska vaan on aina voinut itse pyytää oman palkkansa.
Vaikka yleiskorotuksien päälle heti seuraavana päivänä kun edm. on päätetty.
AY/SAK sopii vain kunkin alan minimitason minkä alle ei mennä.

Kyllä yritys voi ilman AY lupaa maksaa vaikka 1 000e lisää jos palkanmaksuhalukkutta löytyy.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa oli autotehtaalla työviikko v 2000 28.5 tuntia.Nyt jotain 36 tuntia.Kyllä muu maailma on parantanut juoksuaan sen mitä oli meitä jäljessä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On. Alkaisko väki punoa pajukoreja varastoon työaikaa lisäämällä? Jos tilauksia ja töitä ei ole.
Eikä niitä näytä olevan koska työttömiä on noin paljon ja irtisanotaan lisää.

Työaika onkin se metka juttu. Kun palkkoja ei haluttu korottaa ne korvattiin työaikaa vähentämällä.
Laskettiin että työt hoituu silti.
Siellä on yli 500 000 joille palkallinen työ kelpaa ,paremmin kuin työttömyyskorvaus.Tai 0 euron työ toimeentulotukea vastaan.

Eri verohelpotuksethan piti tuoda niitä työpaikkoja jo-09 lähtien.
esim.Kelamaksun poistolla.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

M. Jungner esitti jälleen harvinaisen asiallisen kannanoton työmarkkina-asioista, kun ottaa huomioon hänen puoluekantansa. Olisipa meillä enemmän hänen kaltaisiaan demareita, niin maan asiat olisivat paljon paremmalle tolalla kuin ne nyt ovat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pitäisikö Mattilan ja muiden yritysjohtajien välillä katsoa peiliin? Elisan on jo vuosia ollut osingonjakokone, joka viinaa kustannuksia saamatta kasvua ja uutta aikaan. Rahaa olisi investoida, mutta johdolla ei riitä näkemystä eikä saada aikaan kasvustrategiaa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Minäkin omistan Elisan osakkeita kuten tuhannet muut suomalaiset. Tasainen hyvä osinko on mielestäni kuitenkin parempi kuin haaskata firman rahat yltiöpäisiin investointeihin ulkomaille. Suomessa taas Elisan on vaikea kasvaa, kun markkina ei kasva ja kilpailu on operaattoreilla erittäin kovaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samalla se tarkoittaa sitä, että firmalla ei ole mitään palkkaongelmaa ja tulos on hyvä. Pitäisikö siis laskea palkkoja, jotta omistajat saisivat vielä sen tuoton lisää?

Äärimmäisen riskinoton ja osingonjakokoneen välissä on paljon muuta. Jos oma toimiala ei kasva, niin kasvua voidaan hakea muualta sen läheltä.

Pelkän osingon lisäksi pitäisi olla myös pitkän aikavälin nousua osakkeen arvossa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #13

Elisa toimii kotimarkkinoilla eikä nähdäkseni olekaan valittanut palkkaongelmista.

Paikallinen sopiminen olisikin juuri sen vuoksi tärkeää, koska firmat ovat erilaisessa kilpailutilanteessa ja palkanmaksukyky ei kaikilla ole samanlainen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Paikallinen sopimus passaa hyvin kunhan EK lähtee tälle linjalle:

F-Securen Siilasmaa: Työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa lisää luottamusta http://yle.fi/uutiset/3-9506497

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #22

Jos tuolla saadaan aikaan paikallinen sopiminen, niin enpä usko yritysten sitä vastustavan.

EK:han ei enää varsinaisesti tee sopimuksia, joten heidän mielipiteillään ei pitäisi olla niin suurta merkitystä.

Unto Toivainen Vastaus kommenttiin #22

Niko, luithan jutun huolella. Henkilöstöstä valittavan hallituksen jäsenen "on ajettava hallituksessa nimenomaan F-Securen osakkeenomistajien etua."

Tuossa F-securen omistajat ovat siis antaneet hallitukselle mandaatin valita yksi "lisäjäsen" työntekijöiden ehdottomista ehdokkaista.

Kun kyse on yrityksen omistajista, tämä ei varsinaisesti ole edes EK:n asiaa, koska EK edustaa yrityksiä - ei yritysten omistajia. Tämä voitaisiin varmasti hoitaa pakottavalla lainsäädännöllä. Koska kyseessä olisi aika raju muutos omistusoikeuteen, en usko että tämä muutos voisi toteutua nykyisessä ilmapiirissä.

Vapaaehtoisuuden kautta ... AY-liikehän voisi jotenkin positiivisesti huomioida nämä F-secure tyyppiset yritykset.

Käyttäjän KimmoKnutars kuva
Kimmo Knutars

Pari ideaa työllisyyden parantamiseen:

1. Kelan tukien katkaisun tilalle takaisinperintä
Olen kuullut tarinoita siitä, kuinka ihminen menee töihin ja menettää kaikki tukensa. Töiden alussa on mielestäni kaikkein tärkeintä olla turvaverkkoa, sillä töissä käynti tuo hetkellisesti lisäkustannuksia matkojen, ruokailujen ja työvälineiden suhteen. Kela voisi joustaa tukien katkaisun kanssa ja suorittaa perinnän osissa.

2. Tienauslisä /vaihtoehto kansalaispalkalle
Antaisin työharjoittelusta/hyväntekeväisyystyöstä lisätukien lisäksi “tienauslisää”, joka kannustaisi käymään osa-aikatöissä ym. niin, ettei tämä vaikuttaisi tukiin lainkaan.

Muutenkin tulorajoja tulisi nostaa.

3. CV - pohja
TE-toimiston CV-järjestelmästä tulisi tehdä ns. pohjamalli, johon koota perustiedot. Nämä tiedot voisi raksi-ruutuun menetelmällä antaa paikallisten vuokratyöfirmojen käyttööön.
Tällöin kun ihminen löytää töitä, muuttaa tai vaihtaa numeroaan, ei hänen tarvitse tehdä muutoksia kymmeneen eri firmaan. Vuokrafirmat saisivat kerätä haluamiaan lisätietoja, mutta perustiedot siitä mitä työtä ihminen haluaa tehdä, millä alueella ja kokemus löytyisi samasta paikasta.

4. Harjoittelujärjestelmän uusinta
Katsopa orjafirmat - nimisen facebook-ryhmän päivityksiä. Ihmisiltä vaaditaan koulutusta ja työkokemusta monen kuukauden täyspäiväisiin “harjoitteluihin”. Työnantajat ovat oppineet käyttämään järjestelmää hyväksi ja ulkoistavat näin mm. siivoushommiaan yhteiskunnan maksettavaksi.

Tulisi perustaa harjoittelijoiden asiaa ajava yhdistys joka tekisi yhteistyötä ammattiliittojen, hyväntekeväisyys-organisaatioiden ja koulujen kanssa. Kun kaikki harjoittelu olisi saman katon alla, olisi hyväksikäyttäjä-yhtiöiden boikotointi helppoa.

Tämä olisi työntekijöiden asialla: harjoittelijoita voisi laittaa useampia samaan paikkaan, jotta useampi oppisi. Invalidit, vähemmistöt ja muut hankalasti työllistettävät saisivat turvaa, sillä yhtiö joka ei näitä palkkaa ei saisi muitakaan harjoittelijoikseen. Ihmisille opetettaisiin työnhakutaitoja kädestä pitäen, eikä nykymallin powerpoint-esityksiä. Yrityksiin tehtäisiin satunnaistarkastuksia, joilla katsotaan onko työ sellaista että se kehittää työntekijän kykyjä, siivouksen ulkoistamisen sijaan. Ne jotka eivät tiedä mitä tehdä työkseen voisivat mennä sivustakatsojiksi, matalan kynnyksen työhöntutustujiksi, vaikkapa vain viikoksi per paikka ja sitten vaihtaa uuteen. Näin ihmiset näkisivät eri aloja.
Antaisin tälle työharjoittelijoiden yhdistykselle myös vuokratyöfirmojen kaltaiset valtuudet tehdä työsopimuksia, jolloin tällä olisi myös intressejä katsoa etteivät firmat käyttäisi työharjoittelijoita työläisten korvikkeena.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Työmarkkinansa uudistanut meitä edellä oleva Saksa päätti pakottaa työnantajat maksamaan työharjoittelusta laissa määrätyn yleisen minimipalkan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli ehdotat että Perustuslakiin kirjattu Kansan sosiaaliturva ,jokaiselle.Eri elämäntilanteiden mukaan turvaamaan elantoa.
Työkyvöttömyyden
Työttömyyden
perheen kasvaessa
eläkkeelle jäädessä
opiskellessa ym.
turvataan kaikille elanto.Kansan omilla verovaroilla?

Siirtäisit nuo kansan omat rahat työntekoon? Kansa itse maksaisi palkkansa? Noilla säästyneillä Kelan rahoilla?

Mistä se valtio saisi tuloja?
Entä PK-yritykset?

Käyttäjän hrautomaki kuva
Hannu Rautomäki

Mattilan 1,5 miljoonan euron vuosituloilla on helppo vaatia palkanalennuksia. Tosin itsestään hän ei kirjoittanut mitään.
Eikä kirjoittanut siitäkään mitään, kuinka pääkaupunkiseudun matalapalkka-aloilla tultaisiin toimeen 10-15 % palkanalennuksen jälkeen, kun toimeentulo on nytkin erittäin vaikeaa kohtuuttoman korkeiden asumiskustannuksien vuoksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Onhan niillä hulpeat palkkiot ja edut.
-Mutta on pirunmoinen vastuukin tehdä tulosta mihin osakkeenomistajat on tyytyväisiä.
Kenkää tarjotaan heti jos omistajat ei ole tyytyväisiä.
Palkkiot päättää edm. sen mukaan miten tehtävässään on onnistunut.Vastuu
isoista summista ei ole helppo.

Siksi on turha puhua ja vertailla noiden johtajien palkkoja ja palkansaajien palkkoja keskenään.

"Tuunari" kun on kellokorttinsa leimannut työn jälkeen,vastuu on ohi .
Kaatu "tehdas" tai ei.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Muisteleppa vaikka Stephen Eloppia ja paljonko tarttui rahaa mukaan vaikka epäonnistui täysin. Vastuuta voi olla, mutta riskiä ei. Jos onnistut saat lisää bonuksia, ja jos epäonnistut saat muhkean kultaisen kädenpuristuksen ja erorahat. Rahaa tulee joka tapauksessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #21

Totta. Eroja kyllä on.Tuunari saa kalossia ja kortistoon.
Hallitus alkaa kyykyttää ja syyllistää.

Johtaja saa mukavan eläkkeen ja kultaisen kädenpuristuksen.
(säkki kaupalla seteleitä)

Tasan ei mee onnenlahjat.

Käyttäjän TomiPeltonen kuva
Tomi Peltonen

Pitää ottaa huomioon, että työntekijätason yläpuolella tehdään valtava määrä töitä "kellokortin leimaamisen" jälkeen, joista harvemmin maksetaan korvausta. Asiantuntijoilla ja esimiehillä vastuu on usein yhtälailla ympärivuorokautista kuin korkeimmalla johdolla ja entistä suurempi osa palkansaajista kuuluu tähän ryhmään.

Sinänsä voi olla turhaa vertailla johtajien ja palkansaajien palkkoja keskenään, mutta näiden palkkakehitystä taas on hyödyllistä verrata keskenään. Esimerkiksi HS:n selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat nousivat 3,5% vuodessa, kun taas työntekijöillä kehitys oli 1,1% tasossa. Euroiksi muutettuna kehitys on tietysti paljon konkreettisempaa.

Toinen hyvä laskutapa on katsoa kuinka monta työntekijää voisi palkata johdon palkkaukseen käytetyn määrän avulla, ja seurata tämän määrän kehitystä. Myös siitä on HS:n artikkelissa hyvä kuvaaja. http://www.hs.fi/talous/art-2000002894215.html

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Nyt tarviin apua. Olen jo tovin pohtinut, kuka, tai mikä osapuoli hyötyy ja paljonko hyötyy, jos lähdetään palkkoja alentamaan noinkin mittavasti.
Ensin menee palkannauttijapuolen elanto kontalleen. Sitten romahtaa kauppa ostavien asiakkaiden puutteessa. Seuraavana menee vessanpytystä kotimaahan valmistava teollisuus. Maatalouden harjoittajat vahtivat haulikoilla varastojaan kiertolaisten varalta. Vientikaupat saattavat ensin nousta, mutta sitten tulee kylmät. Nykyisen 6 tehotyötunnin sijasta duunarilta irtoaa enään 3.5 tehotyötuntia ja opintoja tehneet muuttavat ulos. Vientikauppa alkaa tökkimään, vientifirmoja kuolee, tai myydään kenelle hyvänsä. Omistajat tekevät surutyönsä hyppimällä kerrostalojen ikkunoista. Valtion ja kuntien verotulot eivät riitä järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitoon. Maassa vallitse anarkia, kunnes rajojen ulkopuolelta tulee joku ja alkaa kupata maasta kaiken mitä irti saa.
Sitä Suomiaikaa kesti sentää 100 vuotta. Aika hyvin.

Idean isälle hihaton paita päälle ja vahva lääkitys sen lisäksi. Työnantaja on ilmeisimmin jo antanut hänelle loparit. Tavataan torilla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Älkää menkö EK/Porvaripuolueiden vipuun paikallisesta sopimuksesta.

Palkat voi nytkin itse sopia kun työsuhteen tekee.Samoin pyytää palkankorotusta.

Tämä "paikallinen"=
Kun yrityksellä menee "huonosti" palkkoja pudotetaan.
(ja "huonosti" tulee menemään jatkossakin)

Nykymalli EK/SAK/AY palkka pysyy samana koko aika.
(tasokorotukset palkkaneuvotteluissa)
Asuntovelka,ruokalasku,sähkö,vuokra ym.ei siitä muutu miksikään kun maksetaan vähemmän.Ne pysyy samana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset