*

Mikael Jungner

Suomella on edessä loistava vuosi, jos yksi asia muuttuu

Ulkomaisille puhujille kerrotaan usein miten suomalainen yleisö kuuntelee hilljaa kunnioituksesta. Että hiljaisuus tarkoittaa hyväksymistä. Se kun nyt vaan on maan tapa. Että puhujat eivät sitten ylläty, että eivät luule pärjänneensä huonosti kun yleisö ei reagoi.

Olin itse osa hiljaista yleisöä Vaasan kaunpungintalolla Hanoi Rocksin keikalla 80-luvulla. Istuin penkilläni koko konsertin, haltioissani bändin energiasta ja rockin voimasta. Niin kaikki muutkin. Sali kun oli täynnä tuoleja joissa kuuntelimme keikkaa vähän kuin klassista konserttia. Hiljaa, paikallamme, lumoutuneina varmaan laajemminkin, kukin tahollaan, omalla sisäisellä tavallaan.

Keikan jälkeen joku bändistä huusi mikkiin. *Vittu te ootte paska yleisö". Siinä oli Vaasan nuoriso ihmeissään.

Olen pitänyt elämässäni tuhansia puheita. Laidasta laitaan, hyviä ja huonoja. Voin kertoa miten se paras puhe syntyy. Aloitan jollain turhanpäiväisellä. Yleisö hymähtää. Kerron itsestäni jotain noloa. Yleisö naurahtaa. Kytken tuon nolon johonkin oivallukseen. Yleisö nauraa ja taputtaa. Kerron surullisen ankedootin ja sali hiljenee. Kunnes kytken nuo kaikki yhteen loppunousuun, päätän puheen ja rytmikäs taputus täyttää tilan.

Hyvä puhe syntyy puhujan ja yleisön vuorovaikutuksessa. Puhuja tekee jotain, yleisö reagoi, puhuja voimaantuu, yleisö reagoi. Se on kuin tanssi. Hiljaa toljottava yleisö tappaa tuon kaiken. Se kuivattaa suun. Et tiedä mikä ei toimi. Ajatus lähtee harhailemaan, puheen rakenne särkyy tai muuttuu monotoniseksi. Ehkä tuo on syy, miksi niin moni puhe luetaan paperista. Sitä ei sulkeutunut yleisö pääse sabotoimaan, kun puhuja sulkeutuu ensin itse liuskojensa kanssa omaan pikku todellisuuteensa.

Sama lyhyemmin. Kuinka tahansa voimakas sisäinen tunnetila ei vaikuta ulkopuoliseen maailmaan pätkääkään. Toisaalta mikä tahansa pienikin teko ilman tunnetilaa vaikuttaa. Eniten vaikuttaa voimakas tunnetila joka näkyy tekona. Se antaa muille uuden tunnetilan ja mahdollisuuden tehdä puolestaan uusi teko. Ketjureaktio. Hyvän kehä.

Tämä kaikki varmaan johtuu jostain. Siis se että suomalaiset reagoivat vähän. Jo kirjassa "Täällä pohjan tähden alla" kuvataan miten sata vuotta sitten häädön saaneen torpparin tavarat kannetaan pakkaseen. Muut torpparit seuraavat tätä sivusta. Hiljaa. Raivoissaan. Kädet taskussa nyrkkiin puristuen.

Tänään konserteissa jo tanssitaan, oli tuoleja tai ei. Puheisiinkin reagoidaan. Ei Suomi mitenkään syrjässä ole tästä inhimillisen vuorovaikutuksen voimasta. Mutta valtavirtaa se ei vielä ole. Ja siinä on Suomen kilpailukyvyn suurin yksittäinen jarru. Miettikää vaikka amerikkalaisia. Siellä ei osata valtioita eikä tiedetä muutoinkaan niin paljon kuin Suomessa. Silti USA tekee jatkuvasti ihmeellisiä asioita. Lähettää ihmisen kuuhun tai tiputtaa Nokian polvilleen. Koska vuorovaikutus. 

Ihminen yksin on kuin Formula tallissa tai leijona eläintarhassa. Kaunis katsoa, paljon potentiaalia. Silti aika vähän. Ihmiset yhdessä ovat parhaimmillaan kuin Formulat radalla. Pauhaava meteli, satojen miljoonien yleisö ympäri maailmaa, jännitystä, draamaa, kaikkea mahdollista. Tai leijonat savannilla, hellimässä toisiaan tai piirittämässä gnu-laumaa, Enemmän. Paljon enemmän. 

Toivottavasti kävi selväksi. Ottakaa toisiinne kontakti. Reagoikaa. Kotona ja kadulla. Tutuille ja tuntemattomille. Pienissä ja isoissa tilanteissa. Muutoin täällä jäätyy lopulta pystyyn kaikki. Intohimot, urat, parisuhteet ja se muu hyvä mitä vuorovaikutus nyt ylipäätään matkaan voi saattaa.

Hyvää uutta vuotta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ei suomalainen uskalla, kun naapuri tai joku muu tuttu voi huomata iloisen ilmeen. :)

Käsitin tämän kirjoituksen pienoisena kritiikkinä harmaansävyistä suomalaisuutta vastaan ja samalla se toivottaa laajemmin rohkeamman vuorovaikutteisen viestintäkulttuurin tervetulleeksi yhteiskuntaamme, olenko oikeassa?

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Kyllä olet oikeassa. Ja tuo muutos on niin helppo kun sen voi tehdä itse ja nyt heti. Ei tarvita työryhmiä, lakeja tai budjettia

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pitänee osin paikkansa.
Siitä syntyy kylläkin maailman suurin feikki, jos kaikki suomalaiset alkavat äkisti hymyillä ja kaveerata muiden suomalaisten kanssa.
Mitä ajattelevat naapurivaltiot. Jotain on nyt Suomessa menolla. Ovat keksineet jotain pirullista.
Sovitaan, että aletaan hymyillä pikkuhiljaa maakunta kerrallaan, siellä niitä kohteita kumminkin löytyy ennen pitkää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos Mooses olisi perustanut "Luvatun maan" työryhmiä, Israelin kansa olisi vieläkin Egyptissä.
Suomi perustaa edelleen työryhmiä, koska ihmiset eivät näytä vieläkään olevan tärkeitä kaikille niille, joiden harteilla lepää valta päättää, valita, suunnata resursseja, satsata laatuun, etsiä loistavimmat potentiaaliset kyvyt, ahkerimmat tekijät ja luovimmat persoonat.

Loistava vuosi saattaa merkitä monelle em. ryhmään kuuluvalle liittymistä aivovuoto-nimiseen ilmiöön?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Asiallista epistolaa Mikaelilta!

Muutos lähtee aina ensin itsestä, kuten Gandhi aikoinaan totesi: "Muutu sellaiseksi kuin haluaisit maailman olevan.".

Hyvää Uutta Vuotta!

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Kirjoitit: "lähettää ihmisen kuuhun". Varmaankin näin. Entä mitä mieltä olet; onko ihminen käynyt kuussa?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Retoriikan hypnoottis-suggestiivisia ominaisuuksia on käsitellyt esimerkiksi psykoanalyytikko Vesa Manninen kirjoituskokoelmansa "Vyötä kupeesi kuin mies" artikkelissa "Huomattava ryhmäpsykologi". Sen ohjeet kuulijoiden huomion vangitsemikseksi ja oman sanoman läpiviemiseksi muistuttavat hämmästyttävästi noita blogistin muotoilemia. Manninen kertoo ajatelleensa ensin kommentoida omaa lähdettään, mutta huomasi, että pelkät siteeraukset huomattavan hypnotöörin teoksesta riittivät. Kyseinen hypnotisoijahan osoitti ja todisti käytännössä menetelmiensä toimivuuden.

Retoorikot huumaavat puheillaan, mutta hyvät puhujat ovat tuskin koskaan hyviä kirjoittajia. "Mein Kampf" on huono kirja. Puhujana hän oli maailmanluokkaa, koska puheen vaikutusmekanismit perustuvat äänen virtaan ja yhdessä ajanhetkessä tapahtuvaan vaikutukseen -- sen sijaan kirjoittajan on käytettävä toisenlaisia käsitteitä ja toisin. Hänen kieltään luetaan erilaisissa käyttötilanteissa ja lukijan on mahdollista koska tahansa pysähtyä, siirtyä kirjan riveillä takaisin, miettiä monta kertaa ja orientoutua tiedollisesti ja kriittisesti.

Mutta sellaisiahan eivät retoorikot halua ihmisten olevan. Heille ihmiset ovat reaktioita jotka on saatava reagoimaan. Yhteinen huuma, liikutus ja katharsis -- ja kaikki ovat uudestisyntyneitä. Huomenna tarvitsemme taas huomisen annoksen. Myös "huomattava ryhmäpsykologi" tarvitsi joka päivä haltioitumisen hetkensä.

Väinö Linna oli kirjailija, valitsi vaikuttamisen välineeksi kirjoitetun kielen. Hänen historianäkemyksensä oli tolstoilainen ja pasifistinen. Sitä aatetta meille oli lanseerannut Arvid Järnefelt, jonka torpparikuvauksia on monessa kirjassa. Suosittelen teoksessa "Maa kuuluu kaikille" julkaistuja kuvauksia Laukon kartanon mailta -- ne saattoivat puhutella Linnaakin, koskapa Vesilahti on pienen matkan päässä Tampereelta, jossa edelleen on kartanon aikanaan erioikeuksia nauttinut oma kauppatorikin.

Laukon torppareiden häädöt eivät olleet sellaisia vuorovaikutusnäytelmiä kuin blogistin omaksumat mielikuvat. Apatia oli paljon syvempää ja lohduttomampaa, se ei jaksanut reagoida täydelliseen vääryyteen, julmuuteen ja itsetarkoitukselliselle asteelle vietyyn väkivaltaan. Sanoisin että totaalinen apatia oli kuolettanut kaikki reaktiot -- ja kun niin käy, ihmiset ovat joutuneet liian monta kertaa kohtaamaan enemmän valtaa kuin ymmärrystä.

Valitettavasti tuo tunne -- että vastassa on enemmän valtaa kuin ymmärrystä -- on aika jokapäiväistä nyky-Suomessakin. Meitä on paljon, jotka esimerkiksi luemme näitä itseään mainostavia kukkoilevia blogitekstejä aika toivoton olo tykönämme. Syvempää ymmärrystä ei näytä missään löytyvän. Kaikenlaisia intoilevia hurmahenkiä kylläkin. Aktivointia, aktivointia, aktivointia -- tuo huuto on Suomessa suuri. Ehkä se on sitä tämän päivän huomattavaa ryhmäpsykologiaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvin kirjoitettu.
Valitettavasti näin juuri on. Kun synnyin tänne -47 tämä maa ei ole se maa enää jossa nuoruuteeni vietin ja työurani aloitin.
Kaikki muuttui -91-17 aikana. Kansa jaettu tietoisesti kahtia.
ME kansalaiset
ja TE ex-palkansaaja,työttömät ja köyhät.

ME jotka saamme täyden sosiaaliturvan Kelasta ja
TE köyhät ja työttömät jotka saatte murusia siitä olette olleet leipäjonossa-93-17.
100v "hyvinvointivaltiossa" .
Minun Suomeeni ei leipäjonot kuulu eikä Suomen kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa yksikään .

Se ME yhdessä on ollut se voimavara ennenkin ,niin sodan aikana kuin sodan jälkeenkin kun Suomea rakennettiin uudelleen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Valitan.
Ihmiskunta ei kykene toimimaan ilman eriarvoistumistilaa.
Saattaa olla valtava työ rajoittaa se eriarvoistuminen jollekin tasolle, jolla olisi suuren enemmistön hyväksyntä.

Kestää muutaman ihmiskierron, ennenkuin tasa-arvoistuminen toimennetaan ilman aggressioita.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Kiitos hauskasta pohdiskelusta Mikael !

Yksi hyytyneen käyttäytymisen ja muka samanmielisyyden syistä on, että ihmisten enemmistöltä puuttuu itseluottamusta, uskoa omiin arvoihin, asenteisiin ja niiden mukaisiin tekoihin. Täytyyhän aina ensin varmistaa, että kuuluu joukkoon, on samaa mieltä kuvitellun ajanmukaisen enemmistön ajanmukaisen, oletetun, yleisesti hyväksytysti kuvitellun mielipiteen kanssa. Tällainen perisuomalainen hiirulaisuus ja laumaisuus estää keskivertoihmistä ajattelemasta iloisesti ja vapaasti, ottamasta kantaa, keskustelemasta. Esimerkiksi NATOon liittymisestä ei moni uskalla sanoa muuta kuin yleiseksi oletetun ja mielipidemittausten muka todistaman EI IKINÄ - kannan. Harvat huomaavat, että mielipidemittaukset kertovat ennen muuta ihmisten halusta kuulua kuviteltuun ja oletettuun enemmistöön, sillä enemmistöhän on aina oikeassa: Antiikin Kreikassa päättäjien enemmistö tuomitsi Sokrateen kuolemaan; 30-luvun Suomessa päättäjien enemmistö piti Neuvostoliiton aikeista varoittelevaa Mannerheimia pelokkaana vanhuksena; rock-konsertissa kenties monet odottavat enemmistön reaktiota voidakseen sitten liittyä oikeaoppisten tukevaan laumaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hyviä pointteja!

Kyky avoimeen, asialliseen ja toista osapuolta kunnioittavaan dialogiin on yksi demokratian kulmakivistä.

Usarin Puheenvuoro on meille yksi hyvä ympäristö sen opetteluun.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitähän mieltä se Kekkonen oli Natosta ? Kun Suomea vei kohti länttä ja EU?

Kun EU perustettiin heti II -maailman sodan jälkeen mitkä oli valtasuhteet?

Varsovan-liitto Itä-Länsi EU/Nato?

Maasrichtin-sopimus
Pilari II :Yhteinen puolustus .Nato vai EU yhteinen puolustus? Vai molemmat?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toivottavasti kävi selväksi. Ottakaa toisiinne kontakti. Reagoikaa. Kotona ja kadulla. Tutuille ja tuntemattomille. Pienissä ja isoissa tilanteissa."

Vuorovaikutus on maailman vaikein asia, paitsi niille jotka osaa manipuloida toisia ihmisiä, politikkojen pitäisi kai olla sellaisia ja johtajien yleensäkin pitäisi osata manipuloida yhteishenkeä porukkaan.

Onko sitten olemassa aitoa yhteishenkeä?
Enpä oikein usko. On olemassa vain aitoa illuusiota.

Olen kokenut aidon illuusion, eli minut on joskus manipuloitu.
Se on ihan mukavaa, mutta kun sen illuusion tiedostaa kälkikäteen manipuloinnilla aikaansaaduksi, niin ei halua enää alistua sille manipuloinnille aidosti, teeskennellä tietenkin voi ja se voi joskus kannattaa.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Lukisivatpa entisen puolueesi nokkamiehet avauksesi niin siitäpä riemu repeäisi. Muutos vallitsevaan tapaansa puhua ilme synkkänä hallituksen pahuutta saarnaten olisi huikea, kuin kakkakikkare olisi asetettu heidän nokkansa alle on ilmeensä ja elekielensä ehdotonta sanomaansa julistaa. Leikittömiä miehiä, kuin kaiken iloisen kieltävät ankarat entisaikojen körttisaarnaajat.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Muutos vallitsevaan tapaansa puhua ilme synkkänä hallituksen pahuutta saarnaten olisi huikea

Miten se erosi opposito Tiilikainen (kesk) ja T.Soinin (ps) puheista -11-15?

Puheet hoiti Pekkarinen ja Tiilikainen kepusta, Sipilä pidettiin "hiljasena" kun vasta aloitti politiikkaan siirtymisen ettei lipsahda mitään ylimäärästä vahingossa.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Suomi on hyvä maa, josta puutuu ELÄMÄ. Käyttäytymistä ohjaa ajatus: Hiljaa ollen hölmökin voi vaikuttaa vaikenevalta viisaalta.

1990-luvulla elämä vei Brasiliaan. Siellä huomasin yllättäen olevani sosiaalisesti rampa - toki opin ja pärjäsin hyvin. Kun palasin Suomeen, huomasin - en ole ainoa. Samat yksinäiset tuojottivat tuopin vaahtoon kapakan nurkkapöydissä.

Brassit ovat seuranpidon neroja. Siellä naiset ymmärtävät, että ei ole mikään etuoikeus mennä yksin kapakaan, kun ryhmässä hauskuus tiivistyy. Siksi viihteelle mentiin aina joukolla - ei feminismi ja oikeudet mielessä.

Maahamme pari piirua lisää sosiaalisuutta, puhetta, kinaa, kehumista, riitelyä, tuoksuja, välittämistä, intohimoa ja uskallanko sanoa - flirttiä - kaikesta huolimatta niin .... hyvä tästä vielä tulee.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomalainen käytöskulttuuri poikkeaa "länsimaalaisesta" eikä tuota omaperäisyyttä eivan yhdellä blogikirjoituksella voi muuttaa sikäli kuin on tarvettakaan - ainakaan omassa keskuudessamme.

Sen sijaan kansainvälisellä forumilla tilanne on joskus toinen. Kun Kalevi Sorsa pääministerinä ollessaan vieraili Ruotsissa, sikäläinen media kuvaili hänen käytöstään tylyksi ja epäystävälliseksi. Kun asiaa analysoitiin kävi ilmi, että se johtui vain ensimmäisestä kohtaamisesta pääministeri Palmen ja muiden hallituksen ministereiden kanssa.

Sorsa oli astunut alas koneesta ja vaitonaisen arvokkaasti kävellyt punaista mattoa myöten, sitten Palmen kohdalla ojentanut kätensä ja nyökännyt katse maahan kohdistettuna kättelyn yhteydessä, sen jälkeen jälleen arvokkaasti astunut seuraavan käteltävän eteen ja jälleen vaitonaisena nyökännyt kohti maata.

Tuollainenhan on juuri suurmieheltä oletettua käyttäytymistä Suomessa. Mutta ruotsalaiset ajattelivat, että koneesta astuu reipas naapurimaan vieras, joka huiskauttaa kättään jo kaukaa tervehdyksen merkiksi tullen sitten vataanottajien luokse ja silmiin katsoen taputtaa olkapäälle suu maireessa huudahtaen HEIJSAN!

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Jo aikaa sitten alankomaalainen ystäväni kertoi brittitutkijasta, joka Ranskan kautta päätyi töihin Suomeen. Mies oli manannut; "Mitä h-vettiä teen noiden suomalaisten kanssa, kun ne vain tuijottavat kenkiään". Taisi oli peräisin 80-luvulta.

Olen yrittänyt viestiä, että ajat ja Suomi ovat muuttuneet. Jopa pääministerimme on oppinut, että EU:ssa tervehditään tarttumalla käsivarresta ja taputetaan hartioille, à la Juncker. Kerran näin senkin ihmeen kuinka Sipilä antoi poskisuudelman - oih, niin jäykästi. Kehonkieli kertoi, että voi h-vetti mihin kaikkeen kempeleläisen onkaan taivuttava. Luontevalta se ei näyttänyt.

Näinä smooltookin ja tv:n käkätysohjelmien aikaan tosin joskus kaipaan korpisuomalaista elämää ja kommunikoinnin helppoutta: Miksi höpistä turhia kun vähemmilläkin puheilla pärjäilee.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Ottakaa toisiinne kontakti. Reagoikaa. Kotona ja kadulla. Tutuille ja tuntemattomille. Pienissä ja isoissa tilanteissa. Muutoin täällä jäätyy lopulta pystyyn kaikki. Intohimot, urat, parisuhteet ja se muu hyvä mitä vuorovaikutus nyt ylipäätään matkaan voi saattaa."

P r o a k t i i v i n e n tapa toimia pyrkii jo ennakkoon aktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuden elämänlaatuun, varautumalla erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin. Proaktiivinen tapa pyrkii mahdollistamaan myös vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ole tultu ajatelleeksi ja ottaa ne mukaan päätöksentekoprosessiin.

Ihmiset voivat itse vaikuttaa päätöksentekoon ja rakentaa tulevaisuuttaan näiden päämäärin mukaisesti. Tulevaisuus ja elämä koetaan mielekkäänä olemalla mukana prosessissa.

Miten on nyt. Postmoderni aika katkaisi paloiksi asioiden ja ilmiöiden syvyysperspektiivin käsittelyn ja johtopäätöksiä alettiin tehdä hetken tapahtumista. Elämme r e a k t i i v i s t e n asenteiden aikaa, eikä asioihin voida enää vaikuttaa. Ei tehdä päätöksiä vielä vaan odotellaan. Reagoidaan vasta sitten kun valintojen teko on jo myöhäistä, kun ilmiö on jo edessä.

Tämä toimintatapa vaikuttaa ihmisiin passivoivasti, "jäädytään", kun vaikutusmahdollisuutta ei enää ole.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Suomella on edessä loistava vuosi, jos yksi asia muuttuu"

Tämä olisi totta, jos asap pääsisimme eroon Eu/eurosta. Euro on aiheuttanut satojatuhansia työttömiä ja Eu umpijärjettömiä direktiiveistä johdettuja lakeja.

Finexit on tehtävä niin pian kuin vaan on mahdollista!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Miksi ihmeessä konsertissa pitäisi hyppiä ja riehua? Eikö sinne mennäkään kuuntelemaan hyvää musiikkia? Miten siitä saa mitään tolkkua jos kaikki energia pitää tuhlata hillumiseen? Minä ainakin käytän konserteissa energiani itse musiikkiin keskittymiseen ja siitä nauttimiseen.

Sama koskee n.s. "asiapitoisempia" esityksiä. Eikö esittäjää kunnioita parhaiten keskittymällä hänen viestiinsä ja sen vastaanottamiseen?

Toki esityksen jälkeen me suomalaiset voisimme olla aktiivisempia keskustelemaan sen annista, kommentoimaan ja tuomaan esille omia kantojamme.

Mitä taas tulee reagoimisen erilaisiin vääryyksiin niin siinä suhteessa saisimme todellakin olla ärhäkämpiä. Sen seuraus tosin, epäilen ma, ei juurikaan olisi mieleen Jungnerinkin kaltaisille porvareille. Seurauksenahan olisi todennäköisesti kapinointi nykyisiä taloudellisia valtasuhteita vastaan. Meillehän kuuluisi purkaa energiamme hömppäviihteen tahtiin hyppimällä ja hillumalla. "panem et circenses: aut certe circus" sanoisi muinainen latinalainen.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kirjoitin Ideakirjan yhteiskunnan pelastamiseen, missä toin esille 10 systeemistä vääristymää. Se oli huolellisen kirjallisuuskartoituksen tulos, koska systeemistä tietoa olen kerännyt jo 10 vuotta.

Maailma ei kehity flirttailua lisäämällä, eikä sosiaalisia käytöstapoja muuttamalla, jos pinnan alle jää vaikeita ongelmia. Sitä vartenhan politiikka on, että se korjaisi niitä.

Nyt onkin käynyt niin, että kansanedustajia ei kiinnosta pohtia syvällisesti yhtään mitään haastetta, mutta sen sijaan soten kimpussa ähertäneet vuosikausia, vaikka sellainen prosessi pitäisi delegoida parhaille sen alan asiantuntijoille hyvän valtuutuksen kera.

Suomalaiset eivät osaa ajatella PISTE Tälläkin palstalla sekavaa älämölöä, joka koskaan ei johda mihinkään. Siksi tarvitaan isompia katsauksia, systeemijärkeä, että päästäisiin nykykyisistä ongelmista eroon ja estettyä tulevatkin kriisit.

Täällä mietelauseita Mahatma Ganhilta. Niillä pääsee jo alkuun:

”Silmä silmästä sokeuttaa koko maailman.”
”Vapaudella ei ole arvoa, jos ei ole vapautta tehdä virheitä.”
”Vihaa syntiä, rakasta synnintekijää.”
”En voi opettaa teille väkivaltaa, koska en usko siihen itse. Voin vain opettaa teitä olemaan kumartamatta kenellekään vaikka henkenne uhalla.”
”Heikot eivät anna anteeksi, anteeksianto on vahvuuden ominaisuus.”
”Onnellisuus on se, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.”
”Kun olen epätoivoinen, muistan, että kautta historian totuus ja rakkaus ovat aina voittaneet. On ollut tyranneja ja murhaajia, jotka jonkin aikaa vaikuttavat voittamattomilta, mutta lopulta he aina häviävät. Ajatelkaa sitä aina.”
”Aseisiin turvautuminen osoittaa pelkoa.”
”Väkivalta lisää väkivaltaa.”
”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.”
”Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat.”
”Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie.”
”Köyhyys on suurin rikos.”
”Pidän Kristuksestanne, en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

https://filosivut.wikispaces.com/Mahatma+Gandhin+f....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomalaiset eivät osaa ajatella PISTE"

Kyllä suomalaisilla aivan saman geneologian mukaiset aivot ovat kuin muillakin kansoilla, joiden joukosta löytyy huomattavasti heikommin menestyneitä kansakuntia kuin lukuisten positiivisten listojen kärkipäässä keikkuva Suomi. Maailmanmittapuussa ja luontaiset edellytyksemme huomioiden Suomi on hyvin pärjännyt kansakunta, mikä indikoi syvää ajattelukykyä. Se ei tietsti tarkoita sitä, etteikö epäkohtia aina pitäisi pyriä ratkomaan.

Viisaita nuo Gandhin aforismit, mutta kahdesta niistä olen hiukan eri mieltä:

"Aseisiin turvautuminen osoittaa pelkoa.”
”Väkivalta lisää väkivaltaa.”

Mielestäni esimerkiksi Suomi teki oikein turvautuessaan aseisiin talvisodan syttyessä ja se osoitti pikemminkin rohkeutta kuin pelkoa. Ja jos vastassa on totaalisen psykopaattinen diktaattori, niin väkivaltakin maksimoituu sitä kautta, että toinen osapuoli ei pane hanttiin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Emme suomalaiset ole sen taitamattomampia ajattelemaan kuin muutkaan. Me, niinkuin monet muutkin, ajattelemme vain yleensä vääriä asioita, liian pinnallisesti pyrkimättä juurisyihin. Niihin M.Gandhikin luullakseni pyrki noita osuvia aforismeja pohtiessaan.

Toimituksen poiminnat