Mikael Jungner

Liike ja Harkimon motiivi

Liike Nyt on toiminut vuoden. Läpi tuon vuoden mediassa on vihjattu, miten Harkimoa ajaa erityisesti katkeruus siitä, että hänestä ei tullut ministeriä. Vihjaus on väärä. Ennen vaaleja sen korjaaminen olisi ollut turhaa, koska ennen vaaleja kukaan ei kuuntele, vaikka huutaisi kuinka lujaa. Nyt ehkä kuuntelee, kun asetelmat ovat jälleen hetkeksi rauhoittuneet ennen seuraavia vaaleja.

 

Jotta voisi ymmärtää, mistä on kysymys, minun on pakko kirjoittaa pari sanaa kuolemasta. Aihe on ahdistava, tiedän, mutta se sallittakoon näin pääsiäisen aikaan.

 

Vuonna 2005 sairastuin laajalle levinneeseen syöpään. Tuon aikaisen tiedon mukaan kuolleisuuden todennäköisyyden piti olla 100, ja elinaikaa ehkä vuosi, ehkä puoli. Jostain syystä noin ei käynyt. Viitisen vuotta myöhemmin (arvatenkin rankkojen hoitojen sivuseurauksena) sain sydänkohtauksen. Siinäkin olisi saattanut käydä huonosti, ellei vaimoni Maria olisi soittanut ambulanssia, ja osaavat lääkärit korjanneet tilannetta.

 

Opin noista kokemuksista jotain. Sen, että minä olen merkityksetön. Sanani, voittoni, maineeni. Tittelit, rahat tai asemat, jotka saavutan. Turhanpäiväisiä ja merkityksettömiä kaikki tyynni. Sadan vuoden päästä minusta ei ole tässä maailmassa jäljellä enää yhtään mitään. Ei edes pienintäkään muistin murusta, kun myös kaikki ne, jotka ovat minun kanssani tätä maailmaa joskus yhdessä vaeltaneet, ovat kuolleet. 

 

Ensituntumalta ikävä ajatus, mutta kun sitä tarkemmin makustelee, huomaa, että ei ehkä sittenkään niin ikävä. 

 

Nimittäin on asioita, joilla voi kaiken tämän turhuuden keskellä olla merkitystä. Niitä yhdistää se, että ne eivät liity minuun oikeastaan mitenkään. Lapset nyt ensin, tietenkin. Ei vain omat, vaan myös muiden, kaikki se uusi elämä, jota maailmaan jatkuvasti virtaa, sillä on merkitystä. Ja muut ihmiset ylipäätään. Sekä tietysti yhteinen tapa toimia, se mitä ihmiset tekevät, kulttuuri ja toiminnan tavat. Se miten ihmiset toisiaan kohtelevat. Niilläkin on merkitystä. Kauniimmin ilmaistuna, sinä et maailmassa pitkään vaikuta, mutta tekosi, ne voivat kaikua iäisyyteen.

 

Yleisradio olkoon esimerkki. Olen lukenut silloin tällöin vanhoja lehtileikkeitä. Hymyilyttää aina kun niitä selailen. Valtataistelut kaupallisen median kanssa, rahoitusmallit, lukemattomat kokoukset ja väännöt. Kaikki se, johon käytin enimmän osan työajasta. Turhanpäiväistä ja mitätöntä. Ainoa asia, joka noista vuosista jäi jälkeen, oli Yle Areena, uusi tapa jakaa sisältöjä ja siihen liittyvä toimintakulttuuri. Ja ehkä myös ne muutamat ihmiset, jotka onnistuin saamaan huomaamaan oman potentiaalinsa ja innostumaan siitä. Noilla oli merkitystä, muulla sitten vähemmän. Ja toki jonnekin käytäviin jäi pölyttymään maalattu muotokuva johtajasta, joka oli, silloin joskus.

 

Sosiaalidemokraateissa minua innosti ajatus kääntää puolue arvopohjaiseksi, Jutta Urpilaisen viitoittamalla tavalla. Kun se epäonnistui, katosi myös motivaatio. Miksi käydä loputonta valtataistelua muita puolueita vastaan jostain sellaisesta, jolla todellisuudessa ei ollut juuri mitään merkitystä, minun mielestäni siis. Lähdin puolueesta, en siksi että olisin ollut katkera, vaan siksi että minusta ei olisi tullut katkera. Päätös oli oikea, koska nyt voin katsoa SDPn menestystä sivusta vähän kuin katsoisin entisen puolisoni menestystä, etäämmältä, mutta silti mieli täynnä hyviä muistoja ja lämpöä siitä, että joku, joka oli minulle joskus niin kovin tärkeä, menestyy. Haikeutta, toki. Katkeruutta? Ei tippaakaan.

 

Miten tämä kaikki liittyy Harkimoon? Myös hän on saanut sydänkohtauksen. Myös hän on kokenut elämän rajallisuuden. Myös hän on herännyt miettimään, mikä on tärkeää ja mikä ei. Kun kuolema iskee silmää, maallinen maine ja mammona tuppaa menettämään merkityksensä. Tuosta kokemuksesta löytyy Harkimon motiivi. Jättää jälkeensä jotain, jolla on merkitystä. Joukkoistettu tapa tehdä politiikkaa. Uusien ihmisten innostaminen mukaan politiikkaan. Kankeiksi käyneiden valtarakenteiden uudistaminen paremmin tähän aikaan sopivaksi. Paremman maailman rakentaminen, jotta omilla lapsilla olisi helpompaa tarttua elämän mahdollisuuksiin ja potkia palloa eteenpäin.

 

Tuossa ne Harkimon motiivit ovat. Tunnen ne itsessäni ja näen ne hänessä. Siksi tiedän, että ne ovat totta. Liikettä saa ja pitää arvostella monesta, varmasti olemme olleet monessa väärässä ja myös tyrineetkin monta tilaisuutta, ja paljon on varmaan jatkossakin seiniin törmäilyä ja oikean polun hakemista, ehkä jopa koko tämä unelma romuttuu ja jää historian sivuviitteeksi.

 

Mutta katkeruus, se ei todellakaan liity tähän tarinaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Pikku-Hilkka Laronia

Kylläpä oli oikeaa ihmisen puhetta, kiitos ❤

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Vanhat puolueet eivät nykyisellä tyylillä enää kovin pitkälle pääse, siitä kertoo se raskas taakka mitä poliitikot joutuvat kantamaan arkensa aherruksessa, kun ovat tiukassa tarkkailussa ja syystäkin.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Mikael. Kiitos kysymästä; Pidin todella paljon. Se oli kaunis "Elämäkertakirja", joka tuli luettua loppuun, vaan jäimme yhdessä istumaan ilta-auringon kuultaamalle aitan terassille. Odottamaan ihanaa auringon laskeutumista taivaanrannan taakse.Tuo sinun kirjoittamasi; oli se,"kultaava ja rauhaisa,-tyyneys." Oli todella ihana saada lukea sanomasi asia. Rakkauttahan me ihmiset kaipaamme, vaikka belse pehmosiaan puhuukin. Se kuuluu hänen tapoihin. Kiitos. Rakkaasti sinua ja rakkaitasi Siunaten, Lasse.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Itse pääsin mukaan Liike Nyt-vaalivideolle jakamaan tietoa translain uudistamisen tarpeesta ja edullisten liikuntaharrastusten merkityksestä lapsille ja nuorille, miksei aikuisillekin.

Ehdokkaat eivät todellakaan olleet mitään poliittisia broilereita. Moni oli ensi kertaa ehdolla missään vaalissa. Raikkaus puhutteli ainakin minua, ja toki montaa muutakin. Savo-Karjalassa Liike Nytillä oli vain neljä ehdokasta, täydellä listalla olisi saattanut lohjeta jopa paikka?

Käyttäjän EliseLuovula kuva
Elise Luovula

Liike Nyt on pitkään aikaan, jotain puhtaasti rehellistä. Miksi? Ihmiset, jotka tulivat mukaan tekemään vaalityötä, useat tulivat asian takia, ei siksi, että olisivat hakeneet oikeasti työpaikkaa vaan siksi, että halusivat antaa äänensä ja kasvonsa asian puolesta. On hienoa, että Hjallis on tällaista saanut alulle ja ne perustajajäsenet ja muut, jotka uskoivat asiaan innostivat myös muita mukaan. Lähes 70 000 ääntä 3 kuukaudessa on osoitus siitä, että Liike Nyt ei ole mikä tahansa muu (kategoria vaaleissa) vaan se on Liike, joka vasta on herännyt ja tekee tuloaan Nyt.

Mikko Mäkelä

Ihmisillä oli paljon valmiutta tehdä tavallisuudesta poikkeava äänestyspäätös, mutta tarpeeksi moni ei vielä tiennyt mikä Liike Nyt on ja miten se poikkeaa puolueista. Huomasin itse, että jos sain minuutin keskusteltua jonkun kanssa ja kerrottua näistä edes sen verran, niin mielenkiinto jo heräsi.

Ensikertalaisena moni asia oli uusi, en ollut esimerkiksi ajatellut lainkaan, kuinka vaikea on saada edes tietoa jostain vaalitapahtumasta levitettyä nykyaikana, kun valta-osassa ilmoitustauluista ja vaikkapa facebook-ryhmistä poliittinen tiedottaminen on kielletty. Jäljelle jäävät maksulliset kanavat ja tämä sopii puoluetukien varassa toimiville tahoille hyvin - kuten myös medialle, joka saa suuren rahapotin vaaleista tämän ansiosta.

Poliittisten kommentaattoreiden tehtävä on toki miettiä poliittisia motivaatioita, mutta olisi kyllä piristävää, jos heidänkin päähänsä mahtuisi joskus jokin muu mahdollinen motiivi kuin "vallanhimo". Valta on kuin raha, harva sitä täältä mukaansa saa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vaalituloksia silmäillessä näyttäisi siltä, että Harkimosta näyttäisi olevan tulossa ”kuninkaantekijä.” Vaaleissa Kokoomuksesta on mennyt mitä ilmeisemmin ääniä ”Liike Nyt”-liikkeelle ja se auttoi SDP:n suurimmaksi puolueeksi ohi Kokoomuksen.

SDP- johtoisen hallituksen myötä ay-liike tulee vahvistamaan asemiaan ”vallan kammareissa.” Pääministeriehdokas Rinne jo itse on pitkän linjan ay-mies aina vuodesta 1987 lähtien. Jo tätä taustaa ja hänen henkilöhistoriaansa vasten tarpeelliset rakennemuutokset, kuten mm. yleissitovuudesta luopuminen, näyttäisivät jäävän toteutumatta tulevan neljän vuoden aikana. Kilpailijamaa Ruotsissa ei ole yleissitovuutta.

Mitä eduskuntavaaleihin tulee, niin käytössä oleva äänten laskutapa ei helpota omalta osaltaan pienen ryhmittymän pääsyä merkittävämmäksi tekijäksi eduskunnassa. D’Hondtin menetelmällä on taipumus suosia suuria puolueita niin, että ne saavat ääniosuuttaan suuremman osuuden kansanedustajapaikoista.
Ei ole myöskään syytä unohtaa puoluetukea, jolla suuret eduskuntapuolueet vahvistavat omia asemiaan eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Oletko kenties kuullut termiä liikkuva äänestäjä. Ihan oivallinen periaate on olla äänestämättä kahta kertaa samaa puoluetta peräkkäisissä vaaleissa. Ei siis ole olemassa mitään Kokoomus-ääniä tai Demari-ääniä. Ehkä joskus on ollut joidenkin kohdalla, mutta ne ajat ovat mennyttä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

... Oliko Harkimolla OIKEASTI muutan tavoitetta,kuin saada poikansa, itsensä lisäksi eduskuntaan...?! -Aika lähelle tavoitettaan pääsikin.

(Väyrys-Paavon tavoitteesta ei ota selvää pirukaan!?)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Tuskin kukaan meistä tietää. Mikä oli Hjallis Harkimon tavoite. Erään hetkenä huomasin, isä Hjallis Harkimo rupesi syöttämään poikaansa Joel Harkimoa seraavasi pelastajaksi.

H-P Kuusela

Eikö yleisin vihjaus ole kuitenkin se, että Harkimo on liikekumppani oligarkkien takataskussa ja tarkoitus on heikentää mahdollisuuksia sille, että Suomi kokoomuksen viemänä päätyisi Natoon. Muistan Saska Saarikosken ainakin kirjoittaneen aiheesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset