Hamlet ja Graalin malja
Innostunut ja lahjakas ihminen voi saada ihmeitä aikaan. Tämä on tiedetty jo pitkään. Uusin tekniikka kuitenkin moninkertaistaa nämä vaikutukset, sillä yksittäinen ihminen voi nykyisin halutessaan tehdä asioita, joista aikaisemmin saattoi vain unelmoida. Tietoverkoissa tieto kulkee ja muokkaantuu käytännössä ilmaiseksi, mikä entisestään vahvistaa tätä ilmiötä. Ihmisten väliset tehokkuuserot voivat nykyisin olla jopa monituhatkertaisia, jos vain into tehdä, tekniikka, osaaminen ja verkostot ovat kunnossa. Tämä selittää niin Googlen kuin Rovionkin menestykset. Tämä voima on ehtymätön menestyksen lähde, moderni Graalin malja.
Jonah Lehrer selvittää uusimmassa Wired-lehdessä, miksi menestys tuntuu räjähtävän esiin vain tietyissä paikoissa ja sielläkin vain tietyn ajan. Kirjoitus perustuu tilastotieteilijä David Banksin tutkimuksiin. Banksin mukaan lahjakkuus ei nouse maailmalla esiin tasaisesti. Miksi länsimaisen sivistyksen luojat Platon, Socrates, Aristofanes ja monet muut nousivat kaikki juuri Ateenassa 440-380 ekr? Miksi taiteen muurinmurtajat Michelangelo, da Vinci, Botticelli ja Donatello toimivat kaikki pienessä 70 000 asukkaan Firenzessä vuosina 1440-1490? Mistä ilmaantuivat Tulenkantajat 1920-luvun Suomeen? Miksi pieni Suomi oli viime vuosikymmenellä mobiiliteknologian veturi?
Menestys vaatii tarkoituksen, joka innostaa ihmiset käyttämään lahjojaan. Tilastojen valossa on selvää, että pelkkä raha ei riitä. Viime vuosisadan taloustieteilijät olivat väärässä. Ihmisiä ei aja menestykseen silkka ahneus, vaan useimmiten jokin jalompi tarkoitus, tarina joka sytyttää. Toisekseen tarvitaan sekoitus erilaisia ihmisiä. Yksi prosentti lisää maahanmuuttajia, joilla on vähintään toisen asteen tutkinto, nostaa myönnettyjen patenttien määrää 9-18 prosenttia. Lahjakkuudesta voimaa saavilla alueilla on myös enemmän homoseksuaaleja kuin muualla. Ei siksi, että homoseksuaalisuus sinällään korreloisi lahjakkuuden kanssa vaan siksi, että suvaitsevainen ilmapiiri vetoaa sekä homoseksuaaleihin että luo pohjaa avoimuudelle joka johtaa menestykseen. Kolmanneksi kysymys on koulutuksesta. William Shakespeare oli kirjoitustaidottoman kauppiaan poika. Kiitos silloisen Englannin koulutuspoliittisen uudistuksen Shakespeare pääsi kuitenkin opiskelemaan ja muuttamaan maailmanhistoriaa tarinoillaan. Neljänneksi tarvitaan taho, joka rahoittaa riskinottoa. Firenzessä Medicin suku rahoitti kokeellisia taiteilijoita, jotka toivat aikoinaan perspektiivin maalauksiin. Joku myös rahoitti Shakespearea niinä yrityksen ja erehdyksen vuosina, jolloin hän kirjoitti lukuisia osin surkeitakin tekeleitä ennen Romeota ja Juliaa tai Macbethia ja Hamletia.
Miten tämä kaikki liittyy tämän päivän Suomeen? Meillä on kenties maailman koulutetuin ja osaavin kansa. Me olemme myös tasa-arvoisia ja suvaitsevaisia, josta todisteena juuri käydyt presidentinvaalit. Toisella kierroksella molemmat ehdokkaat suorastaan kilpailivat suvaitsevaisuudellaan. Tällaisin teemoin ei monessa maassa presidentinvaaleja käydä. Innostava tarina on meiltä vielä hakusessa, mutta valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vuosien takaisessa unelma-ajattelussa on aineksia syvempäänkin tarinaan. Samoin pääministeri Jyrki Kataisen puheiden takaa voi löytää entisen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan tulkintoja Pekka Himasen kukoistusajattelusta. Toivon että molemmalta nuorelta ministeriltä löytyy aikaa jatkaa pohdintojaan, sillä Suomi kaipaa kipeästi sitä Suurta Tarinaa. Riskinoton osalta olemme kuitenkin onnettomassa tilanteessa. Meiltä puuttuu niin riskinoton kulttuuri, epäonnistumisen sietäminen kuin myös rahoitus, jolla antaa riskinottajille tilaa yrittää.
Mitä pitäisi tehdä? Meidän on luotava pikaisesti Suomeen yksityinen riskirahoitusjärjestelmä, joka avaa ovet kasvuyrityksille menestyä. Meidän on avattava Avoimen Datan hengessä julkinen tieto kaikille edelleen jalostettavaksi, karttatietojen lisäksi paljon muutakin lähtien säätiedoista ja päättyen Yleisradion arkistoihin. Meidän on tuettava kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille jo heti alkuvaiheessa, koska kotimarkkinamme eivät riitä suureen menestykseen. Meidän on purettava taloutemme monopolit ja oligopolit, jotka eivät anna uusille yrittäjille tilaa kasvaa. Meidän on muutettava nykyinen byrokraattinen ja käskyttävä työkulttuurimme, jotta suurissakin työpaikoissa työntekijä voisi käyttää omaa intohimoaan vapaammin yhteiseksi hyödyksi. Meidän on vaalittava ja kannustettava eri alojen lahjakkuuksia yhtä määrätietoisesti kuin me vaalimme ja kannustamme jääkiekkojunioreita.
Thomas Stearns Eliot puki tämän kaiken osuvasti sanoiksi. Suuren menestyksen ajoista ei löydy sen enempää lahjakkuutta. Suuren menestyksen aika vain tuhlaa lahjakkuutta vähemmän.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tämä avointa keskustelua herättävä kirjoitus on julkaistu palstalla, jolla esimerkiksi suurinta valtakritiikkiä esittävä kirjoittaja Tapio O Neva on bännätty.
Sitten unelmoidaan että kyllähän täällä kaikki menee hyvin kunhan nuollaan mikkisoftaa ja ollaan puudeleita.
Jos haluat riskinottajia, niin luulisi että konkurssilainsäädännössä olisi jotain mistä haluaisi kirjoitta.
Mutta tuskin puolueen puudeli on koskaan siinä mitään nähnyt. Pekka Himanen on pelle, ja jos demarit kin alkaa häntä kumartamaan, niin hukassa olette.
Minäkin pohdin vaikka mitä, jos saan kymmeniä tuhansia siihen kiitokseksi.
Sinäkun päätit lopettaa vastuusi, niin paskaako sinua kiusata. Kasvuyrityksistä tai edes normaalin duunarin ongelmista.
Minä olen kaksi konkurssia tehnyt, ja minun ohje on se, että haistata vittu koko systeemille. Mutta on kiva huomata että meitä yritettään motivoida ylhäältä.
Se riski kun on niin kiva kun sen muut ottaa.
Himanen on pelle, joka on demari joka on imenyt valtion rahoja omaksi, ja siksi se sinusta on menestyvä ihminen. Mitään hänellä ei ole annettavaa. Ei välttämättä ole minullakaan, muuta kuin se, että suojaa rahasi ahneiltä demareilta. Ne vaan nussii sun rahat joillekkin ahtisaarille.
Mutta uuteen taloudelliseen nousuun vaan, ja mitenhän me siihen miihali päästään?
Tuo kokemuksen kerääntyminen ei pidä paikkaansa:
"By contrast, first-time entrepreneurs have only an 18% chance of succeeding and entrepreneurs who previously failed have a 20% chance of succeeding."
http://www.hbs.edu/research/pdf/09-028.pdf
Siksi tuo epäonnistumisen päiväkin oli puhdasta roskaa.
Mekö tasavertaisin kansa?
Miesten ja naisten eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt. Kun naisten työssäkäynti on muualla lisääntynyt, se on meillä vähentynyt.
Alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt.
Tuloerot ovat kasvaneet.
Sivistyserot ovat räjähtäneet kasvuun.
Tässä vain muutama esimerkki suuntauksesta.
Onko postmodernismi-tietous hakusessa, vaikka demarit mielellään syyttävät perussuomalaisia heikosta postmodernismin tuntemisesta ja arvostuksesta?
Suuret Tarinat nimittäin ovat valheita, kuten postmodernistit osoittavat ja kuten jokainen ajatteleva ihminen tietää. Niitähän ovat esim. väitteet tasa-arvosta, utopia koulutusyhteiskunnasta, väitteet yrittämisestä ja ahkeruudesta tienä sosiaaliseen nousuun.
Kun kirjallisuus on noin vahvasti jutussa esillä, kysyisin, ketkä suomalaisista tärkeistä kirjailijoista ovat liikemies- tai kauppiassuvusta? Vai pitääkö esimerkkejä löytääkseen mennä renessanssin Englantiin? Ehkä kirjoittajan kannattaisi pysytellä Aku Ankasta poimituissa esimerkeissä.
Jos suomalaiset ovat maailman tietäväisimpiä ihmisiä - mikä on naurettava väite ja sellaisenaan Suuri Tarina - , miksi tällaista tekstiä kansanedustajan kynästä? Suurin Tarina tekstissä on, että Teiltä vallanpitäjiltä puuttuisi "epäonnistumisen sietäminen". Siedätte ihan liikaakin sitä miljoonan suomalaisen köyhyyttä ja sortoa, jonka olette aiheuttaneet tietoisilla poliittisilla valinnoillanne.
Kirjoituksesi hengessä yksi ehdotus kulttuurin avoimmuuden lisäämiseksi: http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98105-miten-piratismi-tehokkaimmin-kitketään .
Kiitos, että tutustuit siihen. Kirjoituksesi http://mikaeljungner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9342... oli yksi niistä monista taustavaikuttajista kirjoitukseeni, joita en maininnut. Sen takia uskonkin, että Sinä olisit eräs parhaista henkilöistä ajamaan ideaa eteenpäin. Areenahan taisi syntyä sinun YLE-aikanasi, joten olet jo tehnyt paljon ja tunnet kenttää.
"Meillä on kenties maailman koulutetuin ja osaavin kansa."
Tuo on yksi niistä tyhmimmistä jatkuvasti toistetuista mantroista. Kun Suomessa on yksi fiksu, usasta löytyy sata. Ja kun vielä kotimarkkinat siellä satakertaiset Suomeen verrattuna.
Pieni maa ei voi olla superlatiivin missään.
Toisekseen kellokäyrän mukaan suuremmasta joukosta löytyy sitä erityisen huippua.
Tuo tulevaisuusvaliokunta Himasineen on varsinainen vitsi, varsinainen paperitiikeri, joka moneen otteeseen meni ymmärtämättömyydessään halpaan:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/02/10/p...
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/02/19/t...
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/entro...
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/aluee...
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/tulev...
Menestyville yrityksille ja etenkin startupeille on tyypillistä hyvä porukka, siis paljon massaa. Koska onni on yksi tärkeimmistä menestystekijöitä, ihmismäärän suuruus ratkaisee, ei lahjakkuuksien siivilöinti.
Israelissa on toinen systeemi, suosittelen kirjaa
http://www.amazon.co.uk/Start-Up-Nation-Israels-Ec...
Siitä näkee, ettet voi käyttää Israelia argumentissasi.
Israeliin Nasdaq-yritykset:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Israeli_compa...
"Riskinoton osalta olemme kuitenkin onnettomassa tilanteessa. Meiltä puuttuu niin riskinoton kulttuuri, epäonnistumisen sietäminen kuin myös rahoitus, jolla antaa riskinottajille tilaa yrittää."
Tulipa tässä mieleen SDP ja Kreikan lainat... :D Repesin!
Mutta joo, ihan hyvää settii välillä :D Näitä nuoria yrittäjiä ja it-startuppeja tulisi todellakin tukea ennemmin kuin jotain kyläkauppaa Kimingissä!
Miksi lipasta ei ole pantu kiinni?
Jos tuottaa leipää ja sirkushuveja, niin kumpi tuotanto kannattaa toisen kustannuksella uhrata, kun alkaa menemään huonosti.
Näköjään leipä.
Ei sil väliä mitä tuottaa, vaikka vihaisen linnun, sen kyllä jokin ostaa.
Sil ei väliä jos kaikille ei leipä riitä.
Leivän tuottaminen vaatii viljelijät ja laeipurit.
Vihainen lintu vain myyjän.
Helppoa ja rikasta, tukekaamme tätä viisaten kiveä ja jätetään mustakivi
Menestys ei riipu helposta rahoituksesta. Rahapulan valittaminen on lahjattomien hommaa. Maailma on täynnä rahaa, joten sitä on kyllä saatavilla. Vaikeinta on sopivan työyhteisön luominen, jossa lahjakkuus pääsee loistamaan. Miksi tälläisiä työyhteisöjä syntyy helpommin USA:ssa kuin Suomessa? Ainakin Suomessa jarruna on se, että luovuutta, osaamista ja yritteliäisyyttä ei arvosteta käytännön tasolla, mm. työpaikkailmoituksissa ei koskaan haeta tekniikan tohtoreita.
" Meidän on luotava pikaisesti Suomeen yksityinen riskirahoitusjärjestelmä, joka avaa ovet kasvuyrityksille menestyä. Meidän on avattava Avoimen Datan hengessä julkinen tieto kaikille edelleen jalostettavaksi, karttatietojen lisäksi paljon muutakin lähtien säätiedoista ja päättyen Yleisradion arkistoihin. Meidän on tuettava kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille jo heti alkuvaiheessa, koska kotimarkkinamme eivät riitä suureen menestykseen."
No tuleehan sieltä Mikaelilta kannatettaviakin ajatuksia. Ei muuta kun hyppäät politiikasta pois, palkatkoon työ-ja elinkeinoministeriö sut vaikka joksikin asiantuntijaksi vetämään näitä yllä mainitsemiasi kehityshankkeita.
Onko tämä tahallinen vai tahaton ivamukaelma postmodernismista ja sen kuvaamasta oppimattomasta, sivistymättömästä pinnallisuudesta - ja samalla postmodernismin tutkimuksesta?
Tämä on nimittäin kuin suoraan jonkun johtavan postmodernistimme ironisesta proosasta, jossa kaikkia asiat sekotetaan toisiinsa, kaikki esitetään vääristeltynä ja irvikuvanaan? Irvokkainta on Euroopan johtavien myyttien ja renessanssin sotkeminen kaikkeen tähän.
Lahjakkuus ei siis nouse maailmassa esiin tasaisesti? Eikö edes maailman osaavimmassa maassa Suomessa, jonka huippuosaaminen on tämän tekstin tasoista? Aina siis tarvitaan eliittiä, sellaista kuin Sinä, ja lahjatonta rahvasta, sellaista kuin minä.
Ironista lienee myös se, että tekstin yksityiskohdat selvästikin on poimittu helppohintaisista englanninkielisistä lähteistä.
Kuka tämän on kirjoittanut? Osanottoni ja myötähäpeäni hänelle ymmärryksen, taidon ja sivistyksen vähäisyydestä.
Kuka muuten on Socrates?
Ainut kiitos, jonka voin tästä antaa, tulee sydämen pohjasta: kiitos, että et väitä näkemyksiäsi ja kirjoitustasi sosialidemokraattisiksi.
Jahas, siitä Kahnemania ei sitten luettu niin, että ymmärrys olisi kasvanut?!
63 Alhainen uskottavuus, Oppenheimer, "Consequences of Erudite Vernacular Utilized Irrespective of Necessity"
Niukkuus lisää hyvinvointia, katso Outokummun historiikki, Outotec syntyi niukkuudesta.
Voi, voi, minä en ymmärrä oikeastaan mitään SDP:n puoluesihteerin vuodatuksesta.
Pitäisikö minun sääliä demarien jäseniä?
Jungner kysyy: Miksi pieni Suomi oli viime vuosikymmenellä mobiiliteknologian veturi?
Minä vastaan: Koska Nokia oli sotilasteknologian tuotos. Katso myös Gröhnin kirjavinkki. Kirjassa juutalaiset kysyvät: Missä on Israelin Nokia? No, kirja taitaa olla kolme vuotta vanha...
Israelin Nasdaq-yritykset:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Israeli_compa...
Valtiovalta voisi kerätä omia hankkeitaan kasaan, vaikkapa 50 parasta hanketta Suomessa ja tehdä näistä messut, joihin sitten kansa tutustuisi.
Kansa voisi funtsia oman elämänkokemuksensa vinkkelistä häntä kiinnostavia juttuja ja tehdä ehdotuksia.
[Tietysti alamaiset ovat jo lähtökohtaisesti tyhmää vaalikarjaa, ja me työttömät varsinkin, mutta kaippa se sokea kanakin löytää ,jotain...]
Siitä vain ideariihet pystyyn jne., niin jo rupeaisi tapahtumaan.
Henry
Tässä ketjussahan se jo meille sokeille Reetoille toteutetaan, ideasi, Henry. Muut ovat innostuneita, tehokkaita, suvaitsevaisia, syvästikin Suuria Tarinoivia, mobiiliteoknologian vetureita ja kasvua ihailevia lahjakkaita innovatiiveja, muurinmurtajia, suuren menestyksen ajan Tulenkantajia ja työkulttuurin huippuosaajia, meidän epäonnistumisemme sietäjiä, nuoria riskinottajia, intohimoisia, määrätietoisia jääkiekkojunioreita, lähtökohtaisesti aitoja, globaaleja todellisia renessanssi-ihmisiä, kukoistusajattelijoita, kasvuyrittäjiä kansainvälisillä markkinoilla, rahoittajia, monien alojen lahjakkuuksia, tulevaisuusvalioita, joille pelkkä homoseksuaalisuus ja raha eivät riitä vaan joilla on perspektiiviä ja jalompi tarkoitus, unelma-ajattelu ja jotka käyttävät intohimojaankin monien hyväksi.
Mutta koska lahjakkuus ei jakaudu tasaisesti, tarvitaan myös meitä. Sinä ja minä olemme oppimatonta, innotonta, lahjatonta, menestyksetöntä kansaa, sitä vähempiarvoista - surkeita tekeleitä, kirjoitustaidottomia poikasia, joita niitäkin tarvitaan. Vaikka he ovatkin onnettomassa tilanteessa, ovat he työttöminäkin maailman tasavertaisimpia.
Ne 50 parasta hankettahan ovat eriarvoistaminen, eriarvoistaminen, eriarvoistaminen... Ja kaikki tuhat muuta ikävää juttua, jotka sisältyvät eriarvoistamiseen.

Kommentoi 31 kommenttia