Mikael Jungner

Kaikki blogit puheenaiheesta Väestönkasvu

Voi pyhä yksinkertaisuus

Väestötieteen dosentti Ismo Söderling on kommentoinut hirmuista ongelmaa: Suomen väkiluku uhkaa joskus tulevaisuudessa laskea. Dosentti on "madonluvuista" järkyttynyt: ”Suomi on häviämässä pohjoismaisen väestökilvan. Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputtivaltio tällä menolla." (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006079125.html)

Ilmastonmuutoksessa monta on ihmeellistä asiaa

Ilmastonmuutos on totta ja se saattaa johtaa yhteen maapallon suurimmista katastrofeista. Keskustelu Suomessa tulee kuitenkin pitää järkevänä ja realistisena. Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on reilun promillen luokkaa. Lisäksi Suomi on yksi harvoja maita, joka on vähentänyt päästöjään viime vuosien aikana. Suomen tulee näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se ei saa kohtuuttomasti heikentää Suomen kilpailukykyä. Jos maan talous ei ole kunnossa, ei ilmastostakaan voida huolehtia, joka on hyvin nähtävissä kehitysmaissa. Järki käteen ilmastokeskustelussa!

Ilmastovaalit vai maahanmuuttovaalit

Väestöräjähdys on ollut tiedostettu ongelma jo vuosikymmenet, mutta ongelmaan ei ole tartuttu juuri muualla kun Kiinassa. Ilmastonmuutoksen osalta väestön määrä on keskeinen muuttuja: mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja päästöjä.

Suomalaisten syntyvyyttä tulee kasvattaa, ei vähentää

Monet kansakunnat kuolevat vieraan valloittajan alle, tauteihin tai luonnonkatastrofeihin. Toiset kansakunnat sen sijaan kuolevat itsemurhaan. Ne menettävät omanarvontuntonsa ja uskovat, että niillä ei ole enää mitään merkitystä suuremmassa mittakaavassa. Tämän jälkeen ne kuihtuvat pois samaan tyhjään harmauteen, johon niin monet kansakunnat ennen niitä.

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Jemenin öljyhuippu ja väestönkasvu eivät ole "vastuullisen median" mielestä...

...maininnankaan arvoisia

 

Äsken YLE taas jätti oleellisimmat asiat kertomatta Jemenistä, koska niiden kertominen ei edistä "agendaa." Pääasia jutuissa on aina lasten nykyinen kärsimyksen määrä ja miten sitä voitaisiin vielä entisestäänkin kasvattaa nykyisestä tulevina vuosikymmeninä. Ja miten se suomalainen tavallinen mies ruudun takana on syyllinen (oikeastaan kaikkeen pahaan maailmassa).

Minä en voi asiasta kirjoittaa tässä enempää, koska muuten kirjoitus tullaan poistamaan.

Hanna Halmeenpää valehteli A-talkissa

1. Kiinan kasvihuonekaasupäästöt "murto-osa" Suomen päästöistä (asukasta kohden)

Kielitoimiston sanakirja: murto-osa = (hyvin) pieni osa jstak.

Ilmastopopulismin hölynpölyä

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.

 

Minua häiritseekin tämän vuoksi nyt käynnissä olevassa ilmastonmuutosvouhotuksessa suhteellisuudentajun puuttuminen. Suomen ilmastopäästöt ovat globaalisti pieniä. Lapsia ja nuoria pelotellaan Suomessa silti pian ilmastonmuutoksella samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.

 

Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa

Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Kehitysavun suurta linjaa on tarpeen muuttaa

Kehitysavun suuri linja on vedetty 60 vuotta sitten, jolloin nälänhädän poistaminen oli avun keskeisimpiä tavoitteita. Maailman maiden tilanteet ovat sen jälkeen oleellisesti muuttuneet ja nyt viimeistään olisi syytä katsoa mitä kyseiseen apuun kanavoidulla rahalla on saatu aikaan ja kuinka tästä eteenpäin on syytä jatkaa.

Vaikkakin käytännössä kehitysapuun myönnetyistä varoista vain tietty osa on päätynyt avun tarvitsijoiden hyväksi ja merkittävä osa tästä on ollut vaikutukseltaan lyhytaikaista, voidaan myös toisenlaisia esimerkkejä löytää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä